Julkisasiamiehen mukaan päätös, jolla komissio kielsi Yhdistynyttä kuningaskuntaa viemästä muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin valtioihin eläviä nautaeläimiä, naudanlihaa ja niistä valmistettuja tuotteita, on pätevä
BSE eli niin sanottu hullun lehmän tauti on aivoja vaurioittava tauti, jolle on tunnusomaista aivokudoksen muuttuminen (aivokudos muuttuu sienimäiseksi) ja epänormaalin prioniproteiinin ilmeneminen. Tauti voi tarttua useisiin eläinlajeihin sekä myös ihmisiin. Taudinaiheuttajien tarkkaa luonnetta ei tunneta. Nykyinen käsitys on, että taudin syynä on taudinaiheuttajaa sisältävän liha- ja luujauhon käyttö eläinten ravinnossa. Ensimmäinen BSE-tapaus todettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1986. Yhdistynyt kuningaskunta toteutti sen vuoksi useita ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja kielsi kyseisten valkuaisaineiden käytön märehtijöiden ravinnossa sekä vuoden 1989 marraskuusta alkaen kaikkien spesifioitujen naudanlihan sivutuotteiden ja kieltä lukuun ottamatta lehmän pään myynnin ihmisten ravinnoksi tai käytön ihmisten ravinnossa. Komissio puolestaan määräsi vuonna 1994 tekemällään päätöksellä useita kieltoja, jotka koskivat elävien nautaeläinten ja tuoreen naudanlihan vientiä muihin jäsenvaltioihin, sekä otti lisäksi käyttöön eläinten tunnistamista ja niitä koskevia todistuksia koskevan järjestelmän.
Vuoden 1996 maaliskuussa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksenn asiantuntijana toimiva riippumaton tieteellinen komitea vahvisti, että oli tarpeen toteuttaa suoja- ja valvontatoimenpiteitä ja kieltää nisäkkäistä saadun liha- ja luujauhon käyttö eläinten ravinnossa, koska se oli todennut, että nuoria henkilöitä oli sairastunut Creutzfeldt-Jacobin tautiin ja että näillä oli epätavallisia kliinisiä oireita.
Lähes samanaikaisesti tietyt jäsenvaltiot sulkivat rajansa elävien nautaeläinten ja naudanlihan tuonnilta Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ja tietyt kolmannet valtiot sulkivat rajansa samojen tuotteiden tuonnilta Euroopan unionista yleensä.
Lopuksi komissio kielsi 27.3.1996 tekemällään päätöksellä Yhdistynyttä kuningaskuntaa viemästä eläviä nautaeläimiä ja naudanlihaa sekä useita niistä valmistettuja tuotteita muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin valtioihin.
Yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi on saatettu kaksi asiaa:
Yhdistynyt kuningaskunta oli samanaikaisesti vaatinut yhteisöjen tuomioistuinta lykkäämään päätöksen täytäntöönpanoa ja määräämään muista välitoimista, mutta yhteisöjen tuomioistuin hylkäsi nämä vaatimukset 12.7.1996.
Julkisasiamiehen tehtävänä on avustaa yhteisöjen tuomioistuinta esittämällä perustellun ehdotuksen käsiteltävänä olevien asioiden ratkaisemiseksi ja ehdottamalla yhteisöjen tuomioistuimelle, miten esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin pitäisi vastata. Julkisasiamies toimii täysin puoluettomasti ja riippumattomasti. Hänen ratkaisuehdotuksensa ei sido yhteisöjen tuomioistuinta.
Neuvoston direktiiveissä 90/425 ja 89/662 (elävien eläinten eläinlääkärintarkastuksista ja kaupasta) komissiolle annetaan laajoja toimivaltuuksia määrätä tarvittavista toimenpiteistä eläimille ja ihmisille aiheutuvien vakavien vaarojen torjumiseksi. Terveys on ensisijainen tavoite, jonka vuoksi tavaroiden vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa ja jota pidetään eräänä yhteisen maatalouspolitiikan merkittävänä osatekijänä. BSE:n vakavuus ja tartuntavaara ihmisiin ovat todellisia, joiden vuoksi päätös on perusteltu. Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin kielto, jota ei ole direktiivissä poissuljettu, on välttämätön toimenpide, jotta päätöksen tehokas vaikutus voidaan taata ja jotta alueen ehdottomalla eristämisellä voidaan välttää se, että jäsenvaltioihin suuntautuvan viennin kieltoa kierretään "kuljettamalla" tuotteet kolmansien maiden kautta. Yhdistyneestä ?kuningaskunnasta tulevaa tuontia koskevat tiukat valvontatoimenpiteet ovat myös osoittautuneet riittämättömiksi.
Päätösten perusteluvelvollisuus on määrätty perustamissopimuksen 190 artiklassa: perustelujen tarkoituksena on selventää päätöksen perustana olevia näkökohtia, saattaa asianomaisten tietoon päätöksen perusteet ja antaa yhteisöjen tuomioistuimelle mahdollisuus toteuttaa laillisuusvalvontaansa. Päätöksen mahdolliseen perusteettomuuteen on vedottava muuta kautta.
Kuten päätöksen viidennessä perustelukappaleessa todetaan, komission tarkoituksena on välttää taudin tartuntavaara ja sen kuluttajien keskuudessa aiheuttamat huolenaiheet: perustelut ovat siten asianmukaiset.
Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että jo aiemmin toteutetut kansalliset toimenpiteet ja Euroopan yhteisön toimenpiteet olisivat olleet riittäviä terveydensuojelun takaamiseksi.
Käytännössä on ilmennyt uusia ja vakavia seikkoja, joiden vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta on määrännyt lisätoimenpiteitä.
Lisäksi kiistattoman tieteellisen näytön puuttuessa yhteisöjen tuomioistuin ei pysty arvioimaan sitä, onko toimenpide asianmukainen. Toisaalta komissiolla, jonka käsitystä tieteelliset komiteat tukevat, on riittävästi harkintavaltaa. Näin ollen ainoastaan toimenpiteen ilmeinen sopimattomuus voi tehdä siitä pätemättömän. Tieteellisen epävarmuuden ja kansallisen valvonnan puuttumisen sekä tapauksen kiireellisyyden vuoksi komission päätöstä ei kuitenkaan voida pitää ilmeisen sopimattomana. Kolmansiin valtioihin suuntautuvan viennin ehdoton kielto on välttämätön kaikkien muiden toimenpiteiden tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi. Muilla asianosaisten ehdottamilla toimenpiteillä ei voida välttää säännösten kiertämisen tai takaisintuonnin vaaraa. Koska varsinkaan taudin tunnistamiseksi ei ole olemassa yleisiä järjestelmiä, ei voida päätellä, voiko kukin yksittäinen nautaeläin olla saanut tartunnan ravinnosta tai kosketuksesta muihin eläimiin.
Tämän yleiseen yhdenvertaisuuden periaatteeseen perustuvan periaatteen mukaan samanlaisia tilanteita ei saa käsitellä eri tavoin, jollei siihen ole objektiivisesti perusteltua syytä. Se, että 97,9 prosenttia Euroopassa ilmenneistä BSE-tapauksista on todettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on objektiivinen syy kohdella brittiläisiä tuottajia eri tavalla kuin muiden jäsenvaltioiden tuottajia. Sitä vastoin brittiläisten kuluttajien kannalta on joka tapauksessa todettava, ettei päätöksen oikeudellista perustaa käyttäen voitu määrätä kotimaisen lihan myyntikieltoa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mikä olisi lisäksi edellyttänyt erittäin kalliita valvontatoimia. Lisäksi vaikka yhteisen maatalouspolitiikan perustavoitteita ovat markkinoiden vakauttaminen ja kohtuullisen hintatason takaaminen, terveydensuojelu on ensisijainen ja välttämätön vaatimus, joka koskee kaikkia yhteisön politiikan aloja.
Nämä tuotteet ovat ravintoketjuun sisältyviä tuotteita, joita käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Yhdistynyt kuningaskunta on väittänyt, ettei näitä tuotteita ole selkeästi määritelty, ettei tätä ole asianmukaisesti perusteltu ja ettei komissio voinut kieltää niiden vientiä, koska perustamissopimuksen määräyksissä ei ollut annettu siihen toimivaltuutta. Todellisuudessa päätöksen perustelukappaleissa esitetään perustelut ja selvennetään, että kaikki naudasta valmistetut tuotteet, jotka voivat aiheuttaa tartuntavaaran, kuuluvat kiellon soveltamisalaan. Lisäksi päätös kohdistuu erityisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, joka ei voinut olla tietämättä, mitä tuotteita päätöksessä tarkoitettiin, koska se oli täysin tietoinen tilanteesta.
Lisätietojen saamiseksi pyydetään ottamaan yhteyttä Tom Kennedyyn (puh. 352- 4303 3355).
(1) - Tämä lehdistötiedote on saatavilla kaikilla yhteisön virallisilla kielillä.