Yhteisöjen tuomioistuin on ratkaissut ensimmäisen suomalaisen ennakkoratkaisupyynnön, joka koskee suomalaisen yhtiön Outokumpu Oy:n Ruotsista tuomaan sähköön kohdistuvaa veroa.
Suomessa verotetaan kotimaassa tuotettua sähköenergiaa siten, että verokanta määräytyy sähkön tuotantotavan perusteella. Ympäristöperusteisiin syihin perustuvan Suomen lain mukaan verokannat on porrastettu tuotetun energian lähteen mukaan. Maahan tuotuun sähköön sitä vastoin sovelletaan eri verojärjestelmää. Sovellettava verokanta ei määräydy tuotantotavan perusteella, vaan on vain yksi yhtenäinen verokanta, joka vastaa Suomessa tuotetun sähkön keskimääräistä verosisältöä.
Outokumpu valitti ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistumeen Helsingin piiritullikamarin päätöksestä, jolla vero määrättiin maahan tuotuun sähköön sovellettavan verokannan mukaisesti, ja vaati päätöksen kumoamista. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätti lykätä asian käsittelyä ja pyytää yhteisöjen tuomioistuinta ratkaisemaan, onko maahan tuodusta sähköstä kannettavan veron laskentatapa ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa siten, että vero on vaikutukseltaan tullia vastaava maksu, tai siten, että se merkitsee muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden syrjintää.
Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että nyt kyseessä olevan kaltainen valmistevero ei ole vaikutukseltaan tullia vastaava maksu vaan perustamissopimuksen 95 artiklassa tarkoitettu sisäinen maksu.
Siltä osin kuin on kyse sisäisistä maksuista, yhteisön oikeudessa ei sen nykyisessä kehitysvaiheessa rajoiteta jäsenvaltioiden vapautta säätää joidenkin tuotteiden osalta porrastettua verojärjestelmää objektiivisten perusteiden mukaisesti, jollainen on esimerkiksi käytettyjen raaka-aineiden laatu. Yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin korostaa, että tällaisten porrastusten Ä joilla tavoitellaan perustamissopimuksen vaatimusten mukaisia päämääriä Ä on oltava sellaisia, että niillä voidaan välttää kaikenlainen muista jäsenvaltioista tapahtuvan tuonnin suora tai välillinen syrjintä tai kilpailevan kotimaisen tuotannon suojeleminen.
Maahan tuotua sähköä kuitenkin verotetaan sen tuotantotavasta riippumatta yhtenäisellä verokannalla, joka on korkeampi kuin alin kotimaassa tuotettuun sähköön sovellettava verokanta.
Yhteisöjen tuomioistuin katsoi näin ollen, että kyseessä oleva Suomen lainsäädäntö on syrjivää; siinä ei edes säädetä mahdollisuutta, että tuoja voisi todistaa, että sen maahan tuoma sähkö on tuotettu tietyllä tuotantotavalla, jolloin sähköön voitaisiin soveltaa sitä mahdollisesti edullisempaa verokantaa, jota sovelletaan samalla tuotantotavalla tuotettuun kotimaiseen sähköön.
Sähköön sovellettavat porrastetut verokannat, jotka perustuvat ympäristöperusteisiin syihin, ovat toisin sanoen perustamissopimuksen mukaisia vain, jos ne kohdistuvat sähköön samalla tavalla riippumatta siitä, onko se kotimaassa tuotettua vai maahan tuotua. Tässä yhteydessä yhteisöjen tuomioistuin huomauttaa jo todenneensa, että objektiivisesti perustellun porrastuksen poistaminen voi olla ainoa tapa, jolla voidaan välttää maahan tuotujen tuotteiden suora tai välillinen syrjintä.
Tämä on epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta.
Tämä lehdistötiedote on saatavissa englanniksi, suomeksi, ranskaksi ja ruotsiksi. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä http://curia.eu.int
Lisätietoja: Jessica Larsson, puh. +352 4303 3651, fax +352 4303 2033.