Vuonna 1998 näissä kahdessa tuomioistuimessa annetut tuomiot (768) kuvastavat hyvin oikeuskäytännön kehityslinjoja kokonaisuudessaan. Tuomiot voidaan ryhmitellä pääteemoittain tärkeimpien kehityslinjojen, linjanmuutosten ja välttämättömiksi katsottujen tarkennusten havainnollistamiseksi.
- Unionin kansalaisuus oli ensimmäistä kertaa yhteisöjen tuomioistuimen tarkasteltavana ja se totesi, että jäsenvaltion kansalainen, joka asuu laillisesti jonkin toisen jäsenvaltion alueella, voi vedota Euroopan unionista tehdyn sopimuksen unionin kansalaisuutta koskevaan artiklaan (Martínez Sala).
- Yhteisöjen tuomioistuin viittasi tähän artiklaan myös tapauksessa, jossa se ulotti kielellistä vähemmistöä suojaavan kansallisen lainsäädännön koskemaan yhteisön kansalaisia samalla tavoin kuin niitä, joita lainsäädäntö varsinaisesti suojaa, ja jotka liikkuvat ja asuvat kyseisessä maakunnassa (Bickel ja Franz).
- Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että virkaehtosopimuksen määräys, jossa vahvistettiin julkishallinnon työntekijöiden urakehityksen edellytykset siten, että toisen jäsenvaltion julkishallinnossa vastaavissa tehtävissä suoritettuja työskentelykausia ei oteta huomioon, on syrjintäkiellon periaatteen vastainen (Schöning-Kougebetopoulou).
- Sitä vastoin jäsenvaltiossa asuvien, mutta toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien työntekijöiden verokohtelun erilaisuus, joka johtuu kyseisten kahden jäsenvaltioiden välillä tehdystä verotustoimivallan jaosta, ei ollut yhteisöjen tuomioistuimen mukaan syrjivää (Gilly).
- Ranskan tasavallan katsottiin laiminlyöneen jäsenyysvelvoitteensa, koska se ei ollut myöntänyt Belgiassa asuville rajatyöntekijöille lisäeläkepisteitä sen jälkeen, kun heidät on ennenaikaisesti siirretty pois työelämästä (komissio v. Ranska).
- Asioissa Decker ja Kohll antamissaan tuomioissa yhteisöjen tuomioistuin käsitteli sellaisen kansallisen lainsäädännön yhteensopivuutta yhteisön oikeuden kanssa, jonka mukaan toisesta jäsenvaltiosta hankittujen silmälasien ja sairaalainfrastruktuurin ulkopuolelta hankittujen hoitopalvelujen korvaaminen vakuuttavan valtion korvaustaksojen mukaan edellyttää erityistä ennakkolupaa.
Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että tällainen kansallinen lainsäädäntö rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta ja että tällaista rajoittamista oli pidettävä perusteettomana.
- Teknisiä määräyksiä koskevassa tuomiossaan yhteisöjen tuomioistuin totesi, että määräyksiä ei voitu soveltaa, koska komissio ei ollut ilmoittanut niitä, mutta sellaisen tuotteen käyttöä, joka täyttää kansalliset tekniset määräykset, joita ei ole ilmoitettu, ei kuitenkaan voidaan pitää lainvastaisena (Lemmens).
- Lääkevalmisteita koskevassa asiassa, jossa oli kysymys edellytyksistä, jotka hakijan on täytettävä kevennetyn menettelyn soveltamiseksi lääkkeen markkinoille saattamista koskevan luvan myöntämisessä, yhteisöjen tuomioistuin täsmensi määrittelyperusteita, joiden mukaan päätetään siitä, mitä tuotteita koskevat luvat voidaan käsitellä tällaisessa menettelyssä (Generics, UK).
- Yhteisöjen tuomioistuin totesi jälleen kerran, että sijoittautumisvapautta koskevat säännökset ja määräykset estävät jäsenvaltiota rajoittamasta kansalaisensa tai sen lainsäädännön mukaan perustettua yhtiötä sijoittautumista toiseen jäsenvaltioon. Tällaisena rajoittamisena voidaan pitää syrjivää verokohtelua (ICI).
- Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että henkivakuutussäästämisen verottamista koskeva Ruotsin lainsäädäntö, jossa säädetään eri järjestelmästä Ruotsissa toimiville ja Ruotsin ulkopuolella toimiville vakuutusyhtiöille, oli palvelujen tarjoamisen vapautta koskevan periaatteen vastaista (SAFIR).
Asiassa Grant antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin ei pitänyt syrjintänä sitä, että työnantaja epää työntekijältään oikeuden saada matka-alennuksia samaa sukupuolta olevalle henkilölle, jonka kanssa työntekijällä on vakituinen avosuhde. Tuomiossa katsottiin, että etuus oli evätty työntekijän sukupuolesta riippumatta ja selvitettiin tämän jälkeen, voidaanko avioliitto ja vakituinen avosuhde kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välillä rinnastaa toisiinsa yhteisön oikeuden, jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Yhteisöjen tuomioistuin totesi, että rinnastus ei ollut mahdollinen ja että yhteisön lainsäätäjän tehtävänä on tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tämän tilanteen muutta miseksi.
- Raskaana olevien naisten suojaa koskevissa tuomioissaan yhteisöjen tuomioistuin totesi, että syrjintäkiellon periaate edellyttää, että suojan taso on koko raskauden ajan sama erityisesti silloin kun irtisanominen perustuu poissaoloihin, jotka johtuvat työkyvyttömyydestä, jonka syynä on raskaudesta aiheutunut sairaus (Brown). Lisäksi tuomioistuin joutui määrittelemään tiettyjä naisten palkkaukseen ja heille äitiysloman aikana maksettaviin etuuksiin kuuluvia seikkoja (Boyle).
- Yksityisten henkilöiden oikeuksien tehokas toteutuminen nähtiin tilanteessa, jossa työnantaja ei voinut vedota saamisoikeuden prekludoitumiseen työntekijäänsä vastaan tilanteessa, jossa työntekijän samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskeva kanne perustui työantajan petokseen (Levez).
- Yhteisöjen tuomioistuin on antanut useita tuomioita yritysten yhteenliittymien kielloista, määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja yrityskeskittymien valvonnasta (failing company defence -periaatteen soveltaminen, jonka nojalla yhteisöjen tuomioistuin hyväksyi sen, miten komissio oli määritellyt edellytykset, joiden perusteella yrityskeskittymän ei välttämättä ole katsottava johtavan määräävän markkina-aseman syntyyn tai sen vahvistumiseen - Ranska ym. v. komissio).
- Yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi täsmentänyt komission velvollisuuksia valitusten tutkimisessa ja valitusten hylkäämisen perustelemisessa valtiontukia koskevissa kysymyksissä (eli päätös, jolla komission kanta ilmoitetaan jäsenvaltiolle voi olla valittajan kumoamiskanteen kohteena eikä kirje, joka valittajalle on lähetetty ilmoitukseksi kyseisestä päätöksestä; komissiota ei voida millään perusteella velvoittaa ryhtymään kontradiktoriseen menettelyyn valittajan kanssa ja komissiolla on velvollisuus esittää valittajalle riittävän selvästi, minkä vuoksi tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin valituksessa on vedottu, eivät ole olleet riittäviä osoittamaan valtiontuen olemassaoloa (komissio v. Sytraval ja Brink's France).
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut useita tuomioita kilpailuoikeuden alalla, erityisesti nk. kartonkiasioissa, joiden yhteydessä se vahvisti selvästi edellytykset, jotka yrityksen on täytettävä, jotta sen voidaan katsoa osallistuneen kokonaiskartelliin. Lisäksi se katsoi, että komission määräämien sakkojen alentamista voidaan pitää perusteltuna vain siinä tapauksessa, että komissio pystyy yrityksen menettelyn perusteella toteamaan helpommin rikkomisen ja tarvittaessa lopettamaan sen.
- Ensimmäistä kertaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut komission laiminlyöneen velvollisuutensa valtiontukien alalla, sillä se ei ollut lausunut kantaansa kahteen, audiovisuaalisen alan yrityksen toimintaa koskevaan valitukseen (Gestevisión Telecinco v. komissio).
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on käsitellyt alueen nostaman kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Se totesi, että komission päätös, joka koski Flanderin eräälle lentoyhtiölle myöntämiä tukia, vaikutti suoraan ja erikseen tämän alueen oikeudelliseen asemaan estämällä sitä käyttämästä toimivaltaansa haluamallaan tavalla, eli estämällä sitä myöntämästä tukea ja velvoittamalla sen muuttamaan erään yrityksen kanssa tekemänsä lainasopimuksen ehtoja (Vlaams Gewest v. komissio). Sitä vastoin komission päätöksen, jossa tuki katsottiin yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ei katsottu voivan koskea suoraan ja erikseen ammattijärjestöä (Comité d'entreprise de la Société française de production ym. v. komissio). Vastaavasti eräs Espanjan alueellinen yhteisö ei ollut erikseen tukien myöntämisestä tietyille telakoille annetun neuvoston asetuksen kohteena, vaikka alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä ja työttömyyden vähentämistä onkin pidettävä yleisen edun mukaisina päämäärinä.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi muotovirheen vuoksi komission päätöksen, jonka perusteella Ranskan viranomaiset olivat myöntäneet Air Francelle tukea pääoman korotusten muodossa, koska päätöstä ei ollut riittävästi perusteltu erityisesti tukien muihin kilpaileviin yrityksiin ulottuvien vaikutusten osalta (British Airways ym. v. komissio).
- Julkisia hankintoja koskevien tuomioiden määrä kasvaa vuosi vuodelta muun muassa kansallisten tuomioistuimien esittämien ennakkoratkaisupyyntöjen vuoksi. Näissä tuomioissa on käsitelty erityisesti "julkisoikeudellisen yhteisön" määritelmää hankintaviranomaisen" käsitteen yhteydessä. Käsite on tärkeä yhteisön julkisia hankintoja koskevan järjestelmän määrittelyssä. Julkisoikeudellisena yhteisönä pidettiin elintä, joka oli perustettu vastaamaan yksinomaan virallisten asiakirjojen laatimisesta (Mannesmann). Tuomioistuin totesi myös, että talousjätteiden keräämistä ja käsittelyä oli pidettävä yleisen edun mukaisena (BFI Holding), koska yleisen edun käsite on osa yhteisön oikeudessa sovellettavia kriteerejä siitä päättämiseksi, mistä julkisoikeudellisesta yhteisötyypistä on kysymys. Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että tällaista tehtävää varten perustettu yksityinen yhteisö voi tyydyttää yleisen edun mukaiset tarpeet, vaikka tällaiset yksityiset yhteisöt toimisivat muillakin aloilla tai vaikka suurin osa niistä olisi perustettu aivan muihin tarkoituksiin.
- Yhteisön tavaramerkkiä koskevat ensimmäiset asiat ovat tulleet vireille ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa yhdenmukaistamisvirastoon tehtyä valitusta koskeneesta päätöksestä.
- Tavaramerkkioikeutta koskevassa tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin tarkensi edelleen mielleyhtymien sekaannusvaaran käsitettä yleisön keskuudessa kahdella merkillä varustettujen tuotteiden ja palvelujen välillä. Näissä tapauksissa vanhemman merkin erottamiskykyisyys ja se, että se on laajalti tunnettu, on otettava huomioon suojassa, joka merkille annetaan (Canon). Yhteisön merkkioikeuden sammuminen, jonka vuoksi oikeuden haltijalla ei ole enää oikeutta kieltää merkin käyttöä, kun tuotteet on saatettu markkinoille Euroopan talousalueella tavaramerkin haltijan suostumuksella, on ymmärrettävä nimenomaisesti, eli merkin haltijalla on oikeus kieltää kolmansia käyttämästä merkkiä ETA:n ulkopuolella.
- Yhteisöjen tuomioistuin on todennut myös, että kirjallisia ja taiteellisia teoksia voidaan hyödyntää kaupallisesti muillakin tavoilla kuin myymällä niistä tehtyjä kappaleita ja vuokrausoikeuden erityinen suoja voi olla perusteltua teollisten ja kaupallisten oikeuksien suojaamiseksi (Metronome Musik).
- Alan oikeuskäytännössä todettiin lisäksi, että se, jolla on yksinomainen vuokrausoikeus, voi kieltää elokuvateoksen kappaleiden vuokralleannon jäsenvaltiossa, vaikka näiden kappaleiden vuokralleantoon toisen jäsenvaltion alueella olisi annettu lupa (FDV).
- Yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltävänä on ollut myös neljän Väli- ja Etelä-Amerikan valtion kanssa tehty banaaneja koskeva puitesopimus, eli sopimus, joka tehtiin yhteisön vientijärjestelmän tultua tuomituksi GATTin yhteydessä. Taloudellisten toimijoiden erilaista kohtelua on käsitelty tapaus tapaukselta. Osa tilanteista on katsottu hyväksyttäviksi niissä tapauksissa, joissa kohtelun erilaisuus johtui välttämättä yhteisön ulkopuolisten maiden erityiskohtelusta. Osaa pidettiin hylättävinä, muun muassa tapauksissa, joissa oli kyse joidenkin toimijoiden vapauttamisesta tuontitodistusjärjestelmästä (Saksa v. neuvosto).
- Komission toimivalta terveysvalvonnassa ja sen yhteensovittaminen yhteismarkkinoiden toimintaan liittyvien vaatimusten kanssa on ollut myös yhteisöjen tuomioistuimen tarkasteltavana. Nk. "hullun lehmän" -tautiin liittyvissä asioissa antamissaan tuomioissa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että silloin kun ei voida olla täysin varmoja henkilöiden terveydelle mahdollisesti aiheutuvista vaaroista, toimielimillä on valta ryhtyä suojatoimenpiteisiin ilman että on voitu täysin osoittaa, onko kyseessä todellinen ja vakava vaara (National Farmers' Union, Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio).
- Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin mukaisten, erityissuojelualueiden osoittamista koskevien velvollisuuksiensa vuoksi jäsenvaltioiden on tehtävä näitä koskevat päätökset lintutieteellisiä arviointiperusteita soveltaen (komissio v. Alankomaat).
- Verotusta koskevassa asiassa yhteisöjen tuomioistuin viittasi kansallista alkuperää olevan sähkön tuotantotapojen osalta ympäristöllisiin tekijöihin katsoessaan, että maahantuodun sähkön erilainen verotus oli yhteensopiva yhteisön oikeuden kanssa edellyttäen kuitenkin, etteivät erilaiset verotusjärjestelmät johda vastaavan maahantuodun tuotteen ankarampaan verotukseen (Outokumpu).
- Yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä asiassa, jossa luonnonsuojeluyhdistys (Greenpeace Council ym. v. komissio) ja yritykset ovat nostaneet kanteita komission päätösten kumoamiseksi, ja pitänyt ratkaisevana sitä, vaikuttaako päätös suoraan ja erikseen oikeuksiin, joihin on vedottu (Dreyfus ym.).
- Ennakkoratkaisukysymysmenettelyn osalta yhteisöjen tuomioistuin on edelleen todennut, että oikeus ennakkoratkaisukysymysten esittämiseen on vain sellaisilla elimillä, joita voidaan pitää tuomioistuimina (asiassa Victoria Film annettu tuomio).
Lisäksi oikeuskäytännössä on todettu, että yhteisöjen tuomioistuin voi perustellulla määräyksellä ratkaista kysymyksen, joka oli selvästi samanlainen kuin jokin aiemmin esitetty kysymys, jonka tuomioistuin on jo ratkaissut (Beton Express, Conata ja Agrindustria).
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antama tuomio kumottiin osittain siitä syystä, että tuomioistuinkäsittely oli kestänyt liian kauan. Yhteisöjen tuomioistuin tukeutui Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön arvioidessaan oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta ja sen vaikutusta asian ratkaisuun. Suullisen käsittelyn päättymisen ja tuomion julistamisen välille ei kuitenkaan voida asettaa määräaikaa. Oikeutta saada tutustua oikeudenkäynnin asiakirjavihkoon ei myöskään ole olemassa (Baustahlgewebe v. komissio).
- Täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan päätöksen antamisen edellyttämää kiireellisyyttä ei voida olettaa olevan olemassa vain päätöksen tehneelle toimielimelle kuuluvan vapaan harkintavallan vuoksi (Emesa Sugar v. neuvosto ja Emesa Sugar v. komissio).
- Yhteisöjen tuomioistuin korostaa, että kunkin jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä on vahvistettava menettelysäännöt sellaisia oikeussuojakeinoja varten, joilla pyritään turvaamaan yhteisön oikeuteen perustuvat oikeussubjektien oikeudet. Niin kutsuttu vastaavuusperiaate edellyttää, että nämä menettelysäännöt eivät kuitenkaan saa olla epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat samankaltaisia jäsenvaltion sisäiseen oikeuteen perustuvia vaatimuksia, eivätkä ne saa olla sellaisia, että yhteisön oikeuteen perustuvien oikeuksien käyttäminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (oikeussuojakeinojen tehokkuuden periaate).
- Asiassa Simmenthal annetussa tuomiossa vahvistettuja periaatteita täsmennettiin toteamalla, että uusia kansallisia lainsäädäntötoimia ei voida pätevästi antaa, jos ne ovat yhteensopimattomia yhteisön oikeussääntöjen kanssa. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus soveltaa yhteisön oikeutta täysimääräisesti ja suojata siinä vahvistettuja oikeuksia jättämällä soveltamatta yhteisön oikeuden kanssa ristiriitaisia kansallisia säännöksiä riippumatta siitä, onko kansalliset säännökset annettu yhteisön oikeussääntöjä ennen tai niiden jälkeen (asiassa IN.CO.GE. '90 annettu tuomio).
- Aikaisemman oikeuskäytäntönsä mukaisesti yhteisöjen tuomioistuin ei ole kieltänyt kansallisia tuomioistuimia soveltamasta kansallisen oikeuden säännöksiä selvittääkseen, onko yhteisön oikeussääntöön perustuvaa oikeutta käytetty väärin, edellyttäen kuitenkin että oikeuden käyttämistä tarkasteltaessa ei muuteta kyseessä olevan yhteisön oikeussäännön soveltamisalaa eikä vaaranneta sillä tavoiteltujen päämäärien toteutumista (Kefalas).
- Asiassa Interporc v. komissio antamassaan tuomiossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi komission päätöksen, jolla oli hylätty vaatimus saada tutustua tiettyihin asiakirjoihin, koska komissio ei ollut millään tavoin selvittänyt asiakirjojen ja erään päätöksensä, jonka kumoamista oli vaadittu, välistä yhteyttä, jonka avulla tietopyynnön hylkääminen olisi voitu perustella. Sitä vastoin se hylkäsi kanteen, jolla vaadittiin sellaisen komission päätöksen kumoamista, jolla oli hylätty pyyntö saada tietoja kilpailuasioita käsittelevän pääosaston kansallisille tuomioistuimille lähettämistä kirjeistä (Van der Wal v. komissio). Lisäksi asiassa, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei katsonut olevansa toimivaltainen arvioimaan oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteistyön puit teissa päätettyjen toimien laillisuutta, se ei myöskään katsonut voivansa selvittää sitä, kuuluivatko Europolia koskeneet asiakirjat, joista neuvosto ei suostunut antamaan tietoja ruotsalaisille toimittajille, niiden poikkeusten alaan, joita sallitaan tehtäväksi päätöksenteon luottamuksellisuudesta tai yleisen turvallisuuden suojaamiseen tähtäävistä säännöksistä (Svenska Journalistförbundet v. neuvosto).
- Yhteisöjen toimien oikeudellisen perustan valintaa koskevien, jo perinteisiksi osoittautuneiden kysymysten yhteydessä yhteisöjen tuomioistuin totesi, että EY:n perustamissopimuksen 235 artiklaan vetoaminen on perusteltua ainoastaan silloin, kun missään muussa perustamissopimuksen määräyksessä ei anneta yhteisön toimielimille kyseisen toimenpiteen toteuttamiseksi tarpeellista toimivaltaa (Euroopan parlamentin vaatimus Euroopan laajuisista telemaattisista verkoista tehdyn neuvoston päätöksen kumoamiseksi).
- Yhteisöjen tuomioistuin katsoi olevansa toimivaltainen tutkimaan neuvoston päätöksen yhteisestä toiminnasta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen kolmannen pilarin nojalla (yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa) ja jonka kumoamista komissio oli vaatinut. Yhteisöjen tuomioistuin ei ollut hyväksynyt komission esittämiä perusteluja lentoliikenteen kauttakulkujärjestelyjen osalta eikä katsonut, että neuvosto oli ylittänyt toimivaltansa.
- Asiassa komissio v. Saksa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että kilpailusääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tehdyt komission päätökset on tehtävä kolleegisesti eikä niitä ole pidettävä hallintotoimina tai hallinnointitoimina.
- Komissio oli tukenut yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja hankkeita, minkä osalta yhteisöjen tuomioistuin totesi, että perussäädöksen antamista koskevasta perustavanlaisesta periaatteesta ja siitä, että yhteisön toimintaa ei oleteta luonteeltaan ei-merkittäväksi, seuraa että komission on osoitettava suunnitellun toiminnan ei-merkittävä luonne (Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio).
Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa kaikilla virallisilla kielillä.
Lisätietoja: Jean-Michel Rachet, puh. +352 4303 3205, fax +352- 4303 2500