Euroopan yhteisöjen tuomioistuin painottaa vuosikertomuksessaan vuoden 1998 oikeuskäytäntönsä kehityslinjoja ja esittää toimintaansa koskevat tilastotiedot pyrkien tällä tavoin painottamaan yhteisön oikeudessa asetettuja vaatimuksia kansalaisia koskettavien asioiden ratkaisemiseksi.
Yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsittelemien asioiden määrän jatkuva nousu (768 päätettyä asiaa vuonna 1998) kertoo siitä, kuinka paljon tämä toimielin on ponnistellut selviytyäkseen käsiteltäväksi saatettujen asioiden määrän kasvusta (vuonna 1998 yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi tuli 485 uutta asiaa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi 238 uutta asiaa).
Vastaavasti vireillä olevien asioiden määrä kasvaa (664 asiaa yhteisöjen tuomioistuimessa ja 569 asiaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa) annettujen tuomioiden määrän 20%:n kasvusta huolimatta.
Laadullisesti arvioiden tiettyjen tuomioiden aiheuttama kohu on osoittanut, että yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavana olleilla kysymyksillä on ollut merkitystä, olipa kyse sitten yhteisön oikeuden soveltamisesta tai tulkinnasta aloilla, jotka koskevat kansalaisten jokapäiväistä elämää tai merkittäviäkin taloudellisia kysymyksiä.
Menettely, jota on noudatettava asioiden saattamiseksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, kertoo siitä, millainen asema yhteisön oikeudella on kansallisten tuomioistuinten tavanomaisessa toiminnassa ja näin myös siitä, mikä merkitys tämän oikeuden soveltamisella on yhteisön kansalaisille. Ennakkoratkaisupyyntöjen määrä on noussut noin 10 %:lla edellisestä vuodesta ja niiden osuus käsiteltävänä olevien asioiden määrästä on yli puolet (264 ennakkoratkaisukysymystä ja 485 uutta asiaa). Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on vastata yhteisön oikeuden soveltamisesta ja näin sen välityksellä unionin kansalainen saa vastauksen, joka liittyy hänen asiansa käsittelyyn.
Yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännössä kansallisille tuomioistuimille yhteisön oikeuden soveltamiskysymyksissä annetuilla vastauksilla on tänäkin vuonna ollut keskeinen osa. Lisäksi yhdentymiskehitykseen liittyvillä taloudellisilla seikoilla on ollut kilpailuoikeudessa, valtiontukien alalla ja julkisten hankintojen alalla annettujen tuomioiden tärkeyden vuoksi merkittävä sija.
Unionin kansalaisen käsitteeseen vedottiin sellaisenaan ensimmäisen kerran yhteisöjen tuomioistuimessa, joka totesi, että jäsenvaltion kansalainen, joka asuu laillisesti toisen jäsenvaltion alueella, voi vedota Maastrichtin sopimuksessa Euroopan unionin kansalaisuutta koskevaan artiklaan (Martínez Sala).
Asioissa Decker ja Kohll antamissaan tuomioissa yhteisöjen tuomioistuin käsitteli sellaisen kansallisen lainsäädännön yhteensopivuutta yhteisön oikeuden kanssa, jonka mukaan toisesta jäsenvaltiosta hankittujen hoitotuotteiden tai toisessa jäsenvaltiossa sairaalainfrastruktuurin ulkopuolella suoritettujen hoitopalvelujen korvaamiselle sosiaaliturvajärjestelmästä on asetettu ankarammat vaatimukset (erityinen ennakkolupa). Tuomioistuin katsoi, että tällaista kansallista sääntelyä on pidettävä tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta rajoittavana sen vuoksi, että se ohjaa vakuutetut ostamaan kyseiset tuotteet tai hoitopalvelut tietyssä jäsenvaltiossa muiden jäsenvaltioiden sijasta, eikä tällaista rajoitusta voida pitää perusteltuna.
Avoimuusvaatimuksen ja tietojensaantioikeuden osalta on mainittava asia, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi komission päätöksen, jolla oli hylätty asiakirjoja koskeva tietojensaantipyyntö (Interporc v. komissio). Vaikka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoikin, ettei sillä ollut toimivaltaa tutkia oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteistyön puitteissa tehtyjen toimien laillisuutta, se ei katsonut voivansa arvioida, kuuluivatko Europolia koskevat asiakirjat, joista neuvosto oli kieltäytynyt antamasta tietoja ruotsalaisille toimittajille, niiden poikkeusmahdollisuuksien alaan, jotka voidaan tehdä yleisen turvallisuuden suojasta ja päätöksenteon luottamuksellisuudesta, ja kumosi näin neuvoston päätöksen, jolla se oli kieltäytynyt antamasta tietoja näistä asiakirjoista (Svenska Journalistförbundet v. neuvosto).
Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että virkaehtosopimuksen määräys, jossa vahvistettiin julkishallinnon työntekijöiden urakehityksen edellytykset siten, että toisen jäsenvaltion julkishallinnossa vastaavissa tehtävissä suoritettuja työskentelykausia ei oteta huomioon, on syrjintäkiellon periaatteen vastainen (Schöning-Kougebetopoulou). Vastaavasti yhteisöjen tuomioistuin totesi, että Ranskan tasavalta oli laiminlyönyt jäsenyysvelvoitteensa, koska se ei ollut myöntänyt Belgiassa asuville rajatyöntekijöille lisäeläkepisteitä sen jälkeen, kun heidät on ennenaikaisesti siirretty pois työelämästä (komissio v. Ranska).
Asiassa Grant antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin joutui tarkastelemaan naisten ja miesten välisen tasa-arvoisen kohtelun periaatetta asiassa, jossa kyse oli suhteesta samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Yhteisöjen tuomioistuin totesi, että syrjintänä ei ollut pidettävä sitä, että työnantaja oli kieltäytynyt myöntämästä sosiaalista etua henkilölle, joka eli vakituisessa avosuhteessa erään tämän työntekijän kanssa. Tuomioistuin katsoi, että kieltäytyminen ei ollut johtunut kyseisen työntekijän sukupuolesta ja selvitti sitten, oliko samaa sukupuolta olevien henkilöiden välinen vakituinen avosuhde rinnastettava avioliittoon tai eri sukupuolta olevien henkilöiden väliseen vakituiseen avosuhteeseen jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oik euskäytännön perusteella. Yhteisöjen tuomioistuin päätyi toteamaan, että rinnastusta ei tällä hetkellä ole olemassa ja että vain yhteisön lainsäädäntötoimilla tilanne voidaan muuttaa toiseksi tältä osin.
Raskaana olevien naisten suojaa koskevassa asiassa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että syrjinnänkiellon periaate edellyttää, että suojan taso on koko raskauden ajan sama erityisesti silloin kun irtisanominen perustuu poissaoloihin, jotka johtuvat työkyvyttömyydestä, jonka syynä on raskaudesta aiheutunut sairaus (Brown). Lisäksi tuomioistuin joutui määrittelemään tiettyjä naisten palkkaukseen ja heille äitiysloman aikana maksettaviin etuuksiin kuuluvia seikkoja (Boyle).
Niin sanottua "hullun lehmän" tautia koskevissa asioissa yhteisöjen tuomioistuin painotti sitä, että silloin kun ei voida olla varmoja henkilöiden terveydelle mahdollisesti aiheutuvasta vaarasta tai näiden vaarojen ulottuvuudesta, yhteisöjen toimielimillä oli oikeus ryhtyä suojatoimenpiteisiin ilman että on voitu täysin osoittaa, onko kyseessä todellinen ja vakava vaara (tapauksessa oli kysymys komissiosta ja sen terveyden valvontaan liittyvän toimivallan yhteensovittamisesta yhteismarkkinoiden vaatimusten kanssa).
Useat käsitellyistä asioista koskivat julkista hankintamenettelyä, jonka tarkoituksena on taata avoin kilpailu kaikille yhteisössä toimiville yrityksille jäsenvaltioiden julkisten sektoreiden hankintojen osalta. Kansallisten tuomioistuinten esittämiin ennakkoratkaisupyyntöihin vastatessaan yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt "julkisoikeudellisen yhteisön" määritelmää hankintaviranomaisen käsitteen yhteydessä. Käsite on tärkeä yhteisön julkisia hankintoja koskevan järjestelmän määrittelyssä. Julkisoikeudellisena yhteisönä pidettiin elintä, joka oli perustettu vastaamaan yksinomaan virallisten asiakirjojen laatimisesta (Mannesmann). Tuomioistuin totesi myös, että talousjätteiden keräämistä ja käsittelyä oli pidettävä yleisen edun mukaisena (BFI Holding), ko ska yleisen edun käsite on osa yhteisön oikeudessa sovellettavia kriteerejä siitä päättämiseksi, mistä julkisoikeudellisesta yhteisötyypistä on kysymys. Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että tällaista tehtävää varten perustettu yksityinen yhteisö voi tyydyttää yleisen edun mukaiset tarpeet, vaikka tällaiset yksityiset yhteisöt toimisivat muillakin aloilla tai vaikka suurin osa niistä olisi perustettu aivan muihin tarkoituksiin.
Koska valtiontukien alalla ei ole yhteisön säännöksiä komission velvollisuuksista valitusten tutkimisesta ja näiden hylkäämisen perustelemisesta yhteisöjen tuomioistuin on oikeuskäytännössään täsmentänyt niitä koskevia kysymyksiä. Näin komission valtiontukia koskevien päätösten on aina katsottava osoitetun jäsenvaltioille. Valittajille lähetettyjä kirjeitä on pidettävä vain ilmoituksina. Komissiota ei voida millään oikeudellisella perusteella velvoittaa aloittamaan kontradiktorista menettelyä valittajan kanssa, vaikka komissiolla onkin velvollisuus esittää valittajalla riittävän selvästi syyt, joiden vuoksi tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin valituksessa vedotaan, on katsottu riittämättömiksi (komissio v. Sytraval ja Brink's France).
Valtiontukien alalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on oikeuskäytännössään tarkastellut kanteiden tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Se on katsonut, että tuen myöntämisen estävä päätös, joka pakotti muuttamaan yrityksen kanssa tehdyn lainasitoumuksen ehtoja, voi vaikuttaa suoraan ja erikseen alueen oikeudelliseen asemaan (Vlaams Gewest v. komissio). Komission päätöksen, jolla tuki katsottiin yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ei kuitenkaan katsottu voivan koskea suoraan ja erikseen ammattijärjestöä (Comité d'entreprise de la Société française de production ym. v. komissio). Neuvoston asetuksen, joka koskee tukia tietyille telakoille, ei katsottu koskevan erikseen alueellista yhteisöä, alueen elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittämi stä koskevasta yleisen edun mukaisesta tarpeesta huolimatta (Comunidad Autónoma di Cantabria v. neuvosto).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi muotovirheen vuoksi komission päätöksen, jonka perusteella Ranskan viranomaiset olivat myöntäneet Air Francelle tukea pääoman korotusten muodossa, koska päätöstä ei ollut riittävästi perusteltu erityisesti tukien muihin kilpaileviin yrityksiin ulottuvien vaikutusten osalta (British Airways ym. v. komissio).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut useita tuomioita kilpailuoikeudellisissa kysymyksissä, muun muassa nk. kartonkiasioissa (9 päivää kestänyt istunto), joiden yhteydessä se vahvisti selvästi edellytykset, jotka yrityksen on täytettävä, jotta sen voidaan katsoa osallistuneen kokonaiskartelliin. Lisäksi se katsoi, että komission määräämien sakkojen alentamista voidaan pitää perusteltuna vain siinä tapauksessa, että komissio pystyy yrityksen menettelyn perusteella toteamaan helpommin rikkomisen ja tarvittaessa lopettamaan sen.
Tämän oikeuskäytännön merkitys kansalaisille yhteiskunnallisesti ja elinkeinotoiminnallisesti on saanut yhteisöjen tuomioistuimen erityisen tarkasti seuraamaan, että sen oikeuskäytäntöä koskeva tiedonvälitys on mahdollisimman laajaa kaikilla yhdellätoista virallisella kielellä muun muassa Internetin välityksellä (www.curia.eu.int).
Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta . Tämä lehdistötiedote on saatavissa kaikilla virallisilla kielillä.
Lisätietoja: Jean-Michel Rachet, puh. +352 4303 3205, fax +352 4303 2500