Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti hylkää kaksi hakemusta, joilla haetaan lykkäystä neuvoston sellaisen asetuksen täytäntöönpanolle, jolla eläinrehujen lisäaineiksi hyväksyttyjen antibioottien luettelosta poistettiin virginiamysiini ja basitrasiinisinkki
Pfizer Animal Health SA/NV, Belgian oikeuden mukaan perustettu yhtiö, on ainoa virginiamysiinin tuottaja, ja se valmistaa kyseistä antibioottia Rixensartissa (Belgia) sijaitsevassa tuotantolaitoksessaan ja myy sitä nimellä «Stafac».
Alpharma Inc, kotipaikka Yhdysvallat, tuottaa ja myy Albac-nimistä antibioottia, jota kutsutaan basitrasiinisinkiksi.
Sekä virginiamysiini että basitrasiinisinkki on kirjattu tätä tarkoitusta varten säädettyjen menettelytapojen mukaisesti niiden lisäaineiden luetteloon, joita voidaan käyttää eläinrehuissa. Säännöllisesti karjalle annettuina nämä lisäaineet edistävät karjan kasvua.
Virginiamysiini kuuluu sellaisten antibioottien ryhmään, joista tiettyjä käytetään myös ihmisten hoitamisessa. Basitrasiinisinkkiä puolestaan käytetään ihmisten hoitamisessa.
Neuvosto poisti 17.12.1998 antamallaan asetuksella neljä antibioottia, muun muassa virginiamysiinin sekä basitrasiinisinkin, eläinrehuissa sallittujen lisäaineiden luettelosta. Asetuksen mukaan näiden antibioottien myynti on kaikissa jäsenvaltiossa kiellettyä viimeistään 1.7.1999. Kantajina olevat kaksi tuottajaa ovat riitauttaneet ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tämän asetuksen lainmukaisuuden ja vaativat, että se kumotaan kokonaan tai osittain. Lisäksi ne yrittävät saada sen täytäntöönpanolle välittömästi lykkäystä.
Asiaa arvioidessaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti on tarkastellut, täyttyvätkö täytäntöönpanon lykkäämisen edellytykset, todettuaan ensin, ettei voida pitää mahdottomana sitä, että kanteen kohteena oleva asetus koskisi suoraan ja erikseen Pfizeriä ja Alpharmaa, vaikka kyseinen säädös on luonteeltaan normatiivinen.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti toteaa näissä kahdessa määräyksessä, että kumpikin yritys sekä neuvosto ovat perustavalla tavalla eri mieltä niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä toimivaltaiset viranomaiset voivat peruuttaa antibiootin hyväksymisen varotoimenpiteenä. Tämä kysymys edellyttää kuitenkin hyvin syvällistä tarkastelua, jota ei voida suorittaa välitoimimenettelyssä.
Arvioidessaan sitä, onko kyseisen asetuksen täytäntöönpanon lykkääminen kiireellistä Pfizerin ja Alpharman kannalta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti on tarkastellut sitä, voiko kyseisen asetuksen täytäntöönpanosta aiheutua näille kantajille vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Presidentti katsoo näissä kahdessa asiassa, että vaadittu täytäntöönpanon lykkääminen on perusteltua vain jos on selvää, että tällaisen toimenpiteen puuttuessa Pfizer ja Alpharma joutuisivat tilanteeseen, jossa niiden olemassaolo voisi vaarantua tai jossa niiden markkinaosuudet voisivat pysyvästi muuttua.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti toteaa kuitenkin, että kyseessä ei ole tällainen tilanne. Hän toteaa, että asetuksen täytäntöönpano ei merkitse antibioottien tuotannon täydellistä lopettamista, sillä niitä voidaan edelleen myydä muilla kuin Euroopan markkinoilla, ja että ei ole näytetty toteen, että Pfizerin Rixensartin tehtaat ja Alpharma Inc:n Oslon tehtaat pitäisi sulkea kyseisen asetuksen voimaantulon johdosta.
Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti katsoo näiden kahden antibiootin, joiden osalta hyväksyminen on peruutettu, kerryttämän liikevaihdon määrän suhteellisen pieneksi. Hän huomauttaa myös, että kielto ei ole lopullinen; asiaa on tarkasteltava uudelleen tällä hetkellä menossa olevien tutkimusten tulosten perusteella viimeistään 31.12.2000.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti toteaa, että kyseiset kaksi yritystä eivät ole osoittaneet, että niille voisi aiheutua vakava ja korjaamaton vahinko, jos asetuksen, jonka kumoamista ne vaativat, täytäntöönpanoa ei välittömästi lykätä.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti on kuitenkin vertaillut asiassa kyseessä olevia erilaisia intressejä. Hän viittaa uudella säännöstöllä tavoiteltuun päämäärään eli sen estämiseen, että mikrobilääkeresistenssi voisi lisääntyä ihmisten hoidossa sen johdosta, että tiettyjä antibiootteja käytetään karjankasvatuksessa. Vertaillessaan yrityksille mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa ja kansanterveydelle aiheutuvaa vahinkoa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti korostaa, että kansanterveyttä koskevat vaatimukset ovat ensisijaisia taloudellisiin näkökohtiin verrattuna.
Lopuksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa tietoonsa saatettujen seikkojen perusteella, että sellaisten bakteerien, jotka ovat tulleet vastustuskykyisiksi sen johdosta, että karjalle on syötetty antibioottisia lisäaineita, kuten virginiamysiiniä ja basitrasiinisinkkiä, siirtyminen eläimistä ihmisiin ei ole poissuljettua, joten ei ole mahdotonta, että kyseisten lisäaineiden käyttö eläinrehussa voisi lisätä mikrobilääkeresistenssiä ihmisiä hoidettaessa.
Ihmisiä hoidettaessa esiintyvän mikrobilääkeresistenssin lisääntymisen seuraukset olisivat toteutuessaan mahdollisesti hyvin vakavia kansanterveyden kannalta, koska tiettyjä bakteereja vastaan ei voitaisi niiden vastustuskyvyn lisääntymisen johdosta enää tehokkaasti taistella tietyillä ihmisille tarkoitetuilla lääkkeillä ja erityisesti virgianiamysiiniin ja basitrasiinin ryhmiin kuuluvilla lääkkeillä.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti hylkää täytäntöönpanon lykkäämistä koskevat hakemukset edellä todetun riskin olemassaolon perusteella.
Huomio: Näillä määräyksillä ei ole mitään merkitystä sen ratkaisun kannalta, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tekee pääasioissa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin julistaa pääasioita koskevat tuomiot lähiaikoina.
Tämä on epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa kaikilla virallisilla kielillä. www.curia.eu.int
Lisätietoja: Jessica Larsson, puh. +352 4303 3651, fax +352 4303 2033.