Kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä, ovatko toimivaltaiset viranomaiset oikealla tavalla ja direktiivin mukaisesti arvioineet hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä.
Bolzano-St Jacobin (Italia) lentokentän uudistamishankkeen tarkoituksena on uudistaa tämä vuosista 1925/1926 alkaen sotilastarkoituksiin ja rajoitetusti myös siviilitarkoituksiin käytettty lentokenttä pääasiallisesti kaupallisiin tarkoituksiin (reittilennot sekä charter- ja rahtilennot) käytettäväksi. Suunnitellut työt ja uudistukset ovat seuraavat: olemassa olevan kiitoradan uudistaminen, maaliikenneyhteyksien ja pysäköintialueiden, lennonvarmistuslaitteistot sisältävän lennonjohtotornin, tulliterminaalin, lentokonehallin sekä tarpeellisten yhteyksien ja johtojen rakentaminen jne. samoin kuin kiitoradan pidentäminen (1 040 metristä 1 400 metriin).
Tämä uudistaminen kuuluu osana kehittämistä ja yhdyskuntasuunnittelua koskevaan kaavan, joka on hyväksytty Bolzanon autonomisen provinssin antamalla lailla, jossa edellytetään muun muassa ympäristövaikutusten arviointia koskevan tutkimuksen tekemistä. Tämä tutkimus, jonka hankkeen toteuttaja antoi asiantuntijaryhmän tehtäväksi, laadittiin kesäkuussa 1996. Asiasta pyydettiin lisäksi lausunto useilta viranomaisilta, kuten ympäristövirastolta, ja asiasta tiedotettiin kyseisille kunnille, joiden mielipidettä myös kysyttiin.
Hanke hyväksyttiin tällä perusteella Bolzanon autonomisen provinssin hallituksen 27.3.1997 tekemällä päätöksellä ja provinssihallituksen päällikön (Landeshauptmann) 11.4.1997 päivätyllä kirjeellä. Kansalaiset, jotka ilmoittavat asuvansa lentokentän läheisyydessä, WWF sekä eräs toinen ympäristönsuojelujärjestö nostivat kansallisessa tuomioistuimessa kumoamiskanteen päätösten lainvastaisuudesta: hankkeen hyväksymismenettely ei niiden mielestä vastannut sellaisten julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, annetun yhteisön direktiivin vaatimuksia.
Vielä hyväksymättä ollutta kiitoradan pidentämistä lukuun ottamatta menettely, jonka mukaisesti toimenpiteet hyväksyttiin, ei ollut direktiivin mukainen.
Paikallisten viranomaisten mukaan direktiivi ei koske kyseessä olevaa hanketta.
Kansallinen tuomioistuin (Verwaltungsgericht, Autonome Sektion für die Provinz Bozen), jossa asia on vireillä, katsoo, että hankkeella saattaa, ottaen huomioon sen laatu ja koko sekä todennäköisesti myös ottaen huomioon sen sijainti kapeassa laaksossa erään teollisuusalueen ja asuinalueen välittömässä läheisyydessä, olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kansallinen tuomioistuin päätti direktiivin tulkintaa koskevan epätietoisuutensa vuoksi lykätä asian ratkaisemista ja esittää ennakkoratkaisukysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle.
Yksityiset ja yhdistykset ovat yhteisöjen tuomioistuimelle esittämissään huomautuksissa todenneet, että italialainen tuomioistuin on eräällä toisella päätöksellä keskeyttänyt väliaikaisesti hankkeen toteuttamisen sen vuoksi, ettei siitä ollut tehty ympäristövaikutusten arviointia: paikalliset viranomaiset hakivat muutosta tähän päätökseen, minkä johdosta Consigilio di Stato kumosi sen 29.8.1997 antamallaan tuomiolla: muutostöitä on tuomion jälkeen jatkettu.
Yhteisöjen tuomioistuin on sidottu kansallisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin. Se ei siten voi vastata muussa yhteydessä yksityisten ja yhdistysten esittämiin kysymyksiin, joiden perusteella halutaan selvittää, olisiko Consigilio di Staton pitänyt vahvistaa toimenpiteen toteuttamisen keskeyttäminen ja minkälaisia käytännön seurauksia sen tätä tarkoittavalla päätöksellä olisi.
1) Tiettyjen hankeryhmien poissulkeminen ennalta ja yleisesti
Kansallinen tuomioistuin on todennut, että Bolzanon autonomisen provinssin lain nro 27/92 mukaan sellaisten lentokenttien laajentamis- ja uudistamistöistä, joiden laskukiitoradan pituus on alle 2 100 metriä, ei ole tehtävä ympäristövaikutusten arviointia, koska lentokenttähankkeiden osalta ei ole vahvistettu kynnysarvoa. Verwaltungsgericht kysyy, onko yhteisön direktiivissä annettu jäsenvaltiolle oikeus ennalta ja yleisesti rajata ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ulkopuolelle tiettyjä hankkeiden luokkia näiden hankkeiden muutokset mukaan lukien, (kuten hanke, joka koskee sellaisen lentokentän uudistamista, jonka nousu- ja laskukiitorata on pituudeltaan alle 2 100 metriä), vaikka niillä on merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että direktiivissä jäsenvaltioille annetaan harkintavaltaa täsmentää tietyt hankeryhmät, joiden ympäristövaikutukset on arvioitava, tai vahvistaa arviointiperusteita ja/tai rajoja. Kuitenkin tätä harkintavaltaa on rajoitettu, koska direktiivissä asetetaan velvollisuus tehdä ympäristövaikutusten arviointi sellaisista hankkeista, joilla etenkin laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että koska direktiivin soveltamisala on laaja ja tavoite hyvin monimuotoinen, sitä sovelletaan myös hankkeiden muutoksiin.
2) Tietyn hankkeen poissulkeminen
Toinen kansallisen tuomioistuimen esiin nostamista ongelmista on sen selvittäminen, annetaanko, ottaen huomioon että lentokenttä yksin on omiaan soveltumaan uudistamisen kohteeksi sijaintiprovinssissaan, jäsenvaltiolle toimivalta jättää erityinen hanke arviointimenettelyn ulkopuolelle todennäköisesti vailla merkittäviä ympäristövaikutuksia olevana hankkeena joko kansallisen lain tai mainitun hankkeen tapauskohtaisen tutkinnan nojalla.
Yhteisöjen tuomioistuin huomauttaa, että jäsenvaltioille annetun harkintavallan rajoissa direktiivissä ei ei vahvisteta menetelmiä, joita jäsenvaltiot voivat käyttää niiden hankkeiden täsmentämiseksi, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia direktiivin mukaisesti. Käytetystä menetelmästä riippumatta se ei saa olla vastoin direktiivin tavoitetta, joka edellyttää, että yksikään todennäköisesti huomattavia ympäristövaikutuksia omaava hanke ei välty direktiivissä tarkoitetulta arvioinnilta.
Yhteisöjen tuomioistuin täsmentää, että kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä, ovatko toimivaltaiset viranomaiset suorittamansa tapauskohtaisen tutkimuksen perusteella Ä joka johti kyseessä olevan tietyn hankkeen rajaamiseen direktiivillä käyttöön otetun arviointimenettelyn ulkopuolelle Ä oikealla tavalla ja direktiivin mukaisesti arvioineet hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä.
3) Vaihtoehtoisen arviointimenetelmän käyttäminen:
Kansallinen tuomioistuin esittää epäilyjä siitä, soveltuuko laissa nro 27/92 säädetty lupamenettely siihen, että siinä tyhjentävästi voidaan yksilöidä hankkeen ympäristövaikutukset. Tältä osin se toteaa, ettei meluvaikutuksia tai vaikutuksia ilmanlaatuun ole tutkittu, kuten direktiivissä edellytetään ja että toisaalta vastoin direktiivin säännöksiä yleisö ei ole ollut tässä menettelyssä osallisena. Kansallinen tuomioistuin haluaa selvittää sen, onko direktiivin mukaista arviointia edellyttävän hankkeen osalta direktiiviä tulkittava siten, että siinä jäsenvaltiolle annetaan oikeus käyttää direktiivillä käyttöön otettuun menettelyyn nähden vaihtoehtoista arviointimenettelyä.
Yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltiolle annetaan direktiivillä oikeus käyttää direktiivillä käyttöön otettuun menettelyyn nähden vaihtoehtoista arviointimenettelyä, jos tämä vaihtoehtoinen menettely sisältyy voimassa olevaan tai perustettavaan kansalliseen menettelyyn. Tällaisen vaihtoehtoisen menettelyn on kuitenkin täytettävä direktiivin vaatimukset, joihin kuuluu yleisön osallistuminen.
4) Sellaisten hankkeiden poissulkeminen, joista on säädetty yksityiskohtaisesti erityisellä kansallisella lailla
Direktiivissä säädetään, että sitä «ei sovelleta hankkeisiin, joista on yksityiskohtaisesti säädetty erityisellä kansallisen lainsäädännön alaan kuuluvalla säädöksellä, mikäli tämän direktiivin tavoitteet, mukaan lukien tietojen antaminen, on otettu huomioon säätämismenettelyssä». Kansallinen tuomioistuin kysyy, sovelletaanko direktiiviä myös hankkeeseen (kuten kyseessä olevaan hankkeeseen), jota, vaikkakin siitä on säädetty ohjelmallisessa säädöksessä, on koskenut erillinen hallinnollinen lupamenettely.
Yhteisöjen tuomioistuin toteaa, ettei lakia voida pitää sellaisena, että siinä direktiivissä tarkoitetulla tavalla säädettäisiin yksityiskohtaisesti hankkeesta, jos siinä ei ole tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioimisen kannalta välttämättömiä seikkoja (mutta jossa velvoitetaan, että asiasta tehdään myöhemmin tutkimus) ja jos siinä lisäksi edellytetään muita toimenpiteitä ennen kuin hankkeen toteuttajalla on oikeus ryhtyä hankkeen toteuttamiseen. Näin ollen kyseessä olevan kaltainen hanke kuuluu direktiivin soveltamisalaan.
5) Maanpuolustusta palvelevien hankkeiden poissulkeminen
Direktiivissä säädetään, että se ei koske maanpuolustusta palvelevia hankkeita. Kansallinen tuomioistuin kysyy, onko tätä säännöstä tulkittava siten, että direktiivin soveltamisalaan kuluu lentokenttä, jota voidaan samanaikaisesti käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, mutta jota pääasiallisesti käytetään kaupallisesti.
Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että tällaista poikkeusta yleisen sääntöön ympäristövaikutusten ennakkoarvioinnista on tulkittava suppeasti. Näin ollen ainoastaan pääasiallisesti maanpuolustukselliset hankkeet voidaan rajata arviointivelvoitteen ulkopuolelle.
6) Seuraukset siitä, että jäsenvaltion viranomaiset ylittävät harkintavaltansa
Kansallinen tuomioistuin kysyy, että kun direktiivillä annettu harkintavalta tulee ylitetyksi jäsenvaltion lainsäädännössä tai hallinnossa, voivatko yksityiset vedota direktiiviin jäsenvaltion tuomioistuimissa kansallisia viranomaisia vastaan ja saada siten suhteessa niihin aikaan sen, että kyseisten säännösten kanssa ristiriidassa olevat kansalliset oikeussäännöt tai toimenpiteet määrätään sivuutettaviksi.
Yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että direktiiviä on tulkittava siten, että sillä annetun harkintavallan tultua ylitetyksi jäsenvaltion lainsäädännössä tai hallinnossa, yksityiset voivat vedota direktiiviin jäsenvaltion tuomioistuimissa kansallisia viranomaisia vastaan ja saada siten suhteessa niihin aikaan sen, että direktiivin kanssa ristiriidassa olevat kansalliset oikeussäännöt tai toimenpiteet määrätään sivuutettaviksi. Asian näin ollessa jäsenvaltion viranomaisten on toteutettava kaikki toimivallassaan olevat tarpeelliset yleis- tai erityistoimenpiteet, jotta hankkeet tutkitaan sen selvittämiseksi, onko niillä todennäköisesti huomattavia ympäristövaikutuksia ja jos on, että hankkeiden ympäristövaikutukset tutkitaan.
Tämä on epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa kaikilla virallisilla kielillä.
Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int
Lisätietoja: Jessica Larsson, puh. +352 4303 3651, fax +352- 4303 2033