Palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat EY:n perustamissopimuksen määräykset eivät ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa yhdelle ainoalle julkiselle elimelle annetaan raha-automaattitoiminnan harjoittamiseen yksinoikeuksia, kun huomioon otetaan ne yleisen edun mukaiset päämäärät, joiden vuoksi tätä lainsäädäntöä on pidettävä perusteltuna
Jotta rajoitettaisiin mahdollisuutta ihmisten pelihimon hyväksikäyttöön, Suomen arpajaislaissa säädetään, että yksi ainoa julkisoikeudellinen yhdistys saa järjestää arpajaisia, harjoittaa kasinotoimintaa ja pitää pelilaitteita yleisön käytettävinä. Luvan saaneen yhdistyksen on kerättävä varoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Kyseinen julkisoikeudellinen yhdistys on Raha-automaattiyhdistys (RAY), jonka jäseninä on 96 terveys- ja sosiaalialalla toimivaa yhteisöä tai säätiötä.
Englantilainen yhtiö CML oli tehnyt vuonna 1996 suomalaisen yhtiön TSL:n kanssa sopimuksen, jossa TSL:lle annettiin yksinoikeus pitää käytettävänä Suomessa sellaisia peli-automaatteja, jotka CML on valmistanut. Sopimuksen mukaan peli-automaatit pysyvät CML:n omistuksessa, ja TSL saa vastikkeena palkkion, jonka suuruus määräytyy automaateista saatavan tuoton perusteella.
Läärä tuomittiin käräjäoikeudessa TSL:n hallituksen puheenjohtajana sakkorangaistukseen sen vuoksi, että hän oli rikkonut arpajaislakia pitämällä luvatta raha-automaatteja yleisön pelaattavana. Läärä on esittänyt Vaasan hovioikeudessa, että Suomen arpajaislainsäädäntö on ristiriidassa tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevien EY:n perustamissopimuksen määräysten kanssa.
Vaasan hovioikeus on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä, joissa se kysyy, onko sellainen kansallinen lainsäädäntö, jossa yhdelle julkisoikeudelliselle yhdistykselle annetaan raha-automaattitoiminnan harjoittamiseen yksinoikeuksia yleisen edun turvaamiseen liittyvistä syistä, ristiriidassa muun muassa palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien määräysten kanssa.
Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan Suomen lainsäädännön kaltaisella kansallisella lainsäädännöllä ei syrjitä ketään kansalaisuuden perusteella, ja lainsäädäntöä sovelletaan erotuksetta kaikkiin rahapelitoiminnan harjoittamisesta kiinnostuneisiin elinkeinonharjoittajiin riippumatta siitä, onko näiden kotipaikka Suomessa vai jossain muussa jäsenvaltiossa. Tällä lainsäädännöllä rajoitetaan kuitenkin palvelujen tarjoamisen vapautta, koska sillä suoraan tai välillisesti estetään muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia tarjoamasta Suomessa raha-automaatteja yleisön käytettäviksi. Tämän vuoksi yhteisöjen tuomioistuin tutkii, voidaanko tämä rajoitus perustella yhteisön oikeudessa edellytetyllä tavalla.
Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että jokaisen jäsenvaltion asiana on arvioida, onko tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi tarpeen, että raha-pelitoimintaa rajoitetaan, samoin kuin harkita, onko tähän toimintaan annettava yksinoikeus tietylle julkiselle elimelle. Jäsenvaltion tältä osin omaksumalla ratkaisulla ei kuitenkaan saa rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta enempää kuin on tarpeen kyseisen päämäärän saavuttamiseksi.
Koska kyseisellä rajoituksella pyritään rajoittamaan raha-peleistä yhteiskuntajärjestykselle aiheutuvia vaaroja ja suojaamaan kuluttajia, nämä päämäärät ovat yhteisön oikeuden kannalta hyväksyttäviä. Vaikka Suomessa raha-pelejä ei ole kielletty kokonaisuudessaan vaan tähän toimintaan on annettu rajoitettu lupa, tällaisen ratkaisun omaksuminen on osa kullekin jäsenvaltiolle kuuluvaa harkintavaltaa. Lisäksi vaikka varat yleishyödyllisiin päämääriin olisi saatavilla myös esimerkiksi verottamalla raha-automaattitoiminnan harjoittajia, yksinoikeuden antaminen tietylle julkiselle elimelle on tätä tehokkaampi keino pyrittäessä edellä mainittuihin päämääriin. Kyseinen lainsäädäntö on siis oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuihin päämääriin.
Tämä on epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa kaikilla virallisilla kielillä.
Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int
Lisätietoja: Jessica Larsson, puh. +352 4303 3651, fax +352- 4303 2033