Yhteisöjen tuomioistuin tarkastelee eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen 65 artiklaa
Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyllä yleissopimuksella (yleissopimus) on perustettu sopimusvaltioiden (Euroopan unionin jäsenvaltiot, Sveitsin valaliitto, Liechtensteinin ruhtinaskunta, Monacon ruhtinaskunta ja Kyproksen tasavalta) yhteinen keksinnöille myönnettäviä patentteja, joita kutsutaan eurooppapatenteiksi, koskeva oikeusjärjestelmä. Nämä patentit myöntää Euroopan patenttivirasto, jonka viralliset kielet ovat saksa, englanti ja ranska. Eurooppapatenttia koskevat hakemukset on tehtävä yhdellä näistä kielistä. Eurooppapatenttia voidaan hakea kaikkiin sopimusvaltioihin, useaan valtioon tai vain yhteen niistä. Eurooppapatentti antaa haltijalleen siitä päivästä lukien, jona sen myöntämisestä on kuulutettu, kussakin sopimusvaltiossa, johon se on myönnetty, samat oikeudet kuin kyseisessä valtiossa myönnetty kansallinen patentti olisi antanut.
Yleissopimuksen 65 artiklassa sopimusvaltioille annetaan mahdollisuus määrätä, että eurooppapatentti on alusta lähtien mitätön kyseisessä valtiossa, jos patentinhaltija ei toimita, kun tätä valtiota koskevan eurooppapatentin teksti ei ole laadittu tämän valtion virallisella kielellä, tekstistä käännöstä tällä kielellä.
Saksan liittotasavalta on käyttänyt tätä mahdollisuutta.
BASF on saanut «automaalien metalliväreissä käytettävää yhdistettä» koskevan eurooppapatentin patentin aikaisemmalta haltijalta. Kuulutus siitä, että englanniksi laadittu patentti, joka koskee myös Saksaa, oli myönnetty, julkaistiin 24.7.1996 Euroopan patenttilehdessä. Saksan patenttivirasto on 5.5.1997 tekemällään päätöksellä todennut Saksan lainsäädännön nojalla, että tämä patentti on katsottava alusta lähtien mitättömäksi Saksassa, koska patentin aikaisempi haltija ei ollut toimittanut säädetyssä määräajassa asiakirjoista saksankielistä käännöstä.
BASF on vaatinut tämän päätöksen kumoamista väittäen, että saksalainen säännös on yhteisön oikeuden tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen vastainen.
Bundespatentgericht, jossa BASF:n kannetta käsitellään, on päättänyt lykätä tuomion antamista ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen.
Arvioituaan BASF:n, komission ja 13 jäsenvaltion esittämiä huomautuksia yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että tällainen säännös ei ole tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen vastainen: säännös, jolla patentinhaltijat velvoitetaan toimittamaan kyseisten patenttiasiakirjojen käännös kyseessä olevan jäsenvaltion virallisella kielellä, ei ole tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaava toimenpide.
Yhteisöjen tuomioistuin huomauttaa, että keksijä voi silloin, kun hän hakee keksinnölleen patenttisuojaa, valita haluamansa laajuisen joko yhteen ainoaan valtioon rajoitetun tai useamman valtion kattavan maantieteellisen suojan. Tämä valinnan mahdollisuus on periaatteessa sama riippumatta siitä, hakeeko keksijä eurooppapatenttia vai käyttääkö hän jäsenvaltioissa nykyään voimassa olevia kansallisen patentin hakujärjestelmiä. Valinta tehdään kokonaisvaltaisen eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen arvioinnin perusteella, joka sisältää monimutkaisia taloudellisia arvioita eri valtioissa saatavan suojan kaupallisesta hyödystä verrattuna patentin myöntämiseen näissä valtioissa liittyvien kustannusten kokonaismäärään, johon sisältyvät myös käännöskustannukset.
Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että vaikka on syytä pitää todennäköisenä sitä, että kauppavirroissa esiintyy eroja sen mukaan, onko keksintö suojattu kaikissa jäsenvaltioissa vai vain osassa niitä, tästä ei kuitenkaan seuraa, että tällaista markkinoiden jakautumista olisi pidettävä yhteisön oikeudessa tarkoitettuna rajoituksena. Suojaamattomilla markkinoilla mahdollisesti esiintyvän kilpailutilanteen vaikutukset yhteisön sisäiseen kauppaan riippuvat ennen kaikkea kunkin toimijan eri markkinoilla vallitsevien taloudellisten edellytysten valossa tekemistä konkreettisista päätöksistä, jotka eivät ole ennakoitavissa. Näin ollen on syytä todeta, että vaikka oletettaisiin, että sisämarkkinoiden jakautumisella voisi olla tietyissä olosuhteissa tavaroiden vapaata liikkuvuutta rajoittavia vaikutuksia, nämä vaikutukset ovat liian satunnaisia ja liian välillisiä, jotta niitä olisi pidettävä yhteisön oikeudessa tarkoitettuna rajoituksena.
Tämä on epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa kaikilla virallisilla kielillä.
Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int
Lisätietoja: Jessica Larsson, puh. +352 4303 3651, fax +352- 4303 2033