Thomas More -rakennus

Thomas More (1478–1535) oli asianajaja, oikeustieteen professori ja sittemmin tuomari ennen kuin hän aloitti ansiokkaan poliittisen uran Englannissa Henri VIII:n ollessa hallitsijana. Hän eteni urallaan kuningaskunnan korkeimpaan tehtävään eli lordikansleriksi. Sir Thomas More ei hyväksynyt kuninkaan tahtomaa avioliiton mitätöintiä. Tästä Rooman kanssa seuranneista riidoista huolimatta hän ei kuitenkaan missään vaiheessa luopunut vakaumuksestaan, ja hänet mestattiin lopulta maanpetturina. Hän oli Erasmuksen hyvä ystävä, ja hänet muistetaan filosofina ja poliittisten esseiden kirjoittajana, vaikka hän oli myös historioitsija, kääntäjä ja runoilija. Thomas More oli tuottelias kirjailija, oppinut ja filantrooppi, joka toi esiin tyrannian ja vääryydet huono‑osaisempia kohtaan ja otti täysin paikkansa uudistumisessa, joka on ominaista renessanssin humanismille, jonka yksi kuuluisimmista edustajista hän on.

Euroopan unionin tuomioistuin kunnioittaa suuren eurooppalaisen humanistin muistoa ja antaa tunnustusta hänen lahjomattomuudelleen ja hänen vakaumuksensa voimalle taisteltaessa vapauksiin kohdistuvia loukkauksia vastaan.

Thomas More ‑rakennus, joka on oikeuspalatsin toinen laajennusosa, vihittiin käyttöön vuonna 1993. Se on rakennettu neljän sisäpihan ympärille ja sijoitettu Erasmus‑rakennuksen lännenpuoliseen jatkeeseen. Siinä toistuvat Erasmus‑rakennuksen arkkitehtoniset ominaisuudet. Aulan julkisivu on suunniteltu laajaksi, rakenteeltaan vaakatasossa olevaksi lasikaareksi, joka yhdistää Erasmus‑rakennuksen ja Themis‑rakennuksen. Rakennusta kehystää modulaarinen kehikko, joka on tehty betonista ja teräksestä. Rakennuksen julkisivut on tehty graniitista, ja niissä on käytetty lasitettua alumiinirakennetta.

Thomas More ‑rakennuksesta löytyy tänä päivänä unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden kabinetteja sekä kirjaamo. Siellä on myös kaksi istuntosalia eli sininen sali ja vihreä sali sekä kokoussali.