Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Miguel Forcat Icardon 23.7.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-224/02)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Miguel Forcat Icardo, kotipaikka Bryssel, on nostanut 23.7.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustaja on asianajaja Marc-Albert Lucas.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa kehitysyhteisötyön pääosaston (DG DEV) pääjohtajan 8.12.1998 tekemän päätöksen;

(kumoaa tarpeellisilta osin valtuutuksen, joka oli DG DEV:in henkilöstöosaston päällikön 29.7.1999 laatiman muistion liitteenä;

(kumoaa DG DEV:in pääjohtajan 21.10.1999 tekemän päätöksen;

(kumoaa DG DEV:in pääjohtajan 22.12.1999 tekemän päätöksen;

(kumoaa DG DEV:in pääjohtajan 19.2.2001 tekemän päätöksen;

(kumoaa DG DEV:in D osaston johtajan 14.11.2001 tekemän päätöksen, jonka DG DEV:in pääjohtaja on vahvistanut;

(kumoaa DG DEV:in D osaston johtajan 18.3.2002 laatiman kantajaa koskevan arviointikertomuksen vuosilta 1999(2001;

(kumoaa ulkomaanpalvelun ohjauskomitean päätöksen, jolla hylättiin kantajan hakemus ulkomaan edustuston päällikön tehtävään vuoden 2002 urakierron yhteydessä, sekä päätöksen, jolla kyseinen päätös vahvistettiin;

(kumoaa 16.9.2001 tehdyn implisiittisen päätöksen hylätä kantajan 16.5.2001 tekemä hakemus;

(kumoaa komission varapuheenjohtajan kabinettipäällikön 31.10.2001 tekemän päätöksen ja DG DEV:in pääjohtajan 14.12.2001 tekemän päätöksen, mikäli niitä on pidettävä vastauksina kantajan 16.5.2001 tekemään hakemukseen;

(toteaa laittomaksi sen, ettei DG DEV:in pääjohtaja nimittännyt kantajaa kyseisen DG:n "Intian valtameri"-alueen osastopäälliköksi maaliskuussa 2000;

(toteaa laittomaksi sen, ettei kantajaa siirretty tilapäisesti yksikön edun mukaisesti työskentelemään Espanjan hallinnossa Madridissa tai FAO:ssa Roomassa;

(velvoittaa komission maksamaan kantajalle korvauksena henkisestä kärsimyksestä kohtuullisena pidettävät 10 000 euroa;

(velvoittaa komission maksamaan kantajalle korvauksena hänen uralleen aiheutuneesta vahingosta määrän, joka vastaa sen vanhuuseläkkeen ja muiden etuuksien, joihin hänellä on oikeus henkilöstösääntöjen 52 artiklan toisen kohdan mukaisesti sinä päivänä, jona hän pyytää pääsyä varhennetulle eläkkeelle, ja sen vanhuuseläkkeen ja muiden etuuksien välistä erotusta, joihin hänellä olisi ollut oikeus, jos hänet olisi voitu siirtää eläkkeelle viran puolesta 65 vuoden iässä;

(velvoittaa komission korvaamaan kantajalle 8 prosentin korkoa näille määrille 23.7.2002 lukien maksun täydelliseen suorittamiseen asti;

(velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet ja oikeudellinen arviointi

Kantaja, joka on entinen A3 palkkaluokan osastopäällikkö, vaatii komission niiden päätösten kumoamista, joilla hänet nimitettiin neuvonantajaksi ja hänelle myönnettiin tiettyjä tähän toimeen liittyviä tehtäviä. Hän vaatii myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta toteamaan lainvastaiseksi sen, ettei komissio nimittänyt häntä keskijohdon tehtäviin tai siirtänyt häntä tilapäisesti yksikön edun mukaisesti työskentelemään toimielimen ulkopuolella. Hän vaatii lisäksi häntä koskevan vuosiin 1999-2001 liittyvän arviointikertomuksen kumoamista ja korvauksen myöntämistä hänelle väitteen mukaan aiheutuneista aineellisista vahingoista ja henkisestä kärsimyksestä.

Vaatimustensa tueksi kantaja väittää, että komissio on rikkonut henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohtaa ja 7 artiklaa sekä henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdan 10.3.1997 annettujen yleisten soveltamissääntöjen liitettä IV, koska hänelle ei ole annettu tehtäviä tai hänelle on annettu tehtäviä, jotka eivät vastanneet hänen toimenkuvaansa ja palkkaluokkaansa. Lisäksi kantaja väittää, että komissio on loukannut oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita, koska kantajan väitteen mukaan se, ettei häntä nimitetty tiettyihin keskijohdon virkoihin tai siirretty tilapäisesti yksikön edun mukaisesti työskentelemään toimielimen ulkopuolella, oli hallinnon lupausten, päätösten tai sitoumusten vastaista.

____________