Language of document : ECLI:EU:F:2010:168

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

15 päivänä joulukuuta 2010

Asia F-66/09

Roberta Saracco

vastaan

Euroopan keskuspankki

Henkilöstö – EKP:n henkilöstö – Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus – Enimmäiskesto – Pidentämisen epääminen

Aihe: EY:n perustamissopimukseen liitteenä olevan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä annetun pöytäkirjan 36.2 artiklaan perustuva kanne, jossa Roberta Saracco vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 14.10.2008 tehdyn EKP:n päätöksen, jolla kieltäydyttiin pidentämästä hänelle siihen asti henkilökohtaisista syistä myönnettyä virkavapautta 31.10.2009 saakka.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Roberta Saracco vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Kanne – Kohde

(Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 42 artikla)

2.      Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus – Enimmäiskesto

(Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 11.2 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 30 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstösäännöt)

3.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Ajallinen soveltamisala

4.      Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Tehtävänkiertoa koskevat yleiset ehdot – Soveltamisala – Henkilökohtaisista syistä myönnetyllä virkavapaalla olevat työntekijät kuuluvat kyseisten yleisten ehtojen soveltamisalaan

(Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 30 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstösääntöjen 5.12 artikla)

5.      Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus – Enimmäiskesto – Arviointi – Tehtävänkiertoa koskevien yleisten ehtojen voimaantuloa edeltävän ajanjakson huomioon ottamisen hyväksyttävyys

6.      Virkamiehet – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Ulottuvuus – Noudattaminen Euroopan keskuspankin toimesta

1.      Unionin tuomioistuimien tehtävänä ei ole esittää Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklaan perustuvan laillisuusvalvontansa yhteydessä oikeudellisia lausumia.

(ks. 39 kohta)

2.      Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 11.2 artiklan mukaan johtokunta on toimivaltainen laatimaan toimintaa ohjaavia sääntöjä, joita sovelletaan sen henkilöstöön, ja tämä koskee myös pankin ja sen henkilöstön välistä palvelussuhdetta.

Lisäksi mikään pankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen tai pankin henkilöstösääntöjen säännös ei ole esteenä sille, että mainittujen palvelussuhteen ehtojen 30 artiklassa säädetyn henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden kestoa rajoitetaan. Pankin johtokunta voi siis laillisesti vahvistaa säännön, jonka mukaan palkaton virkavapaus voi kestää enintään kolme vuotta, tilanteessa, jossa virkavapaus on myönnetty henkilöstöön kuuluvalle, joka haluaa työskennellä toisessa järjestössä, vaikka tällainen sääntö voi johtaa siihen, että henkilöstöön kuuluville henkilökohtaisista syistä palvelussuhteen ehtojen 30 artiklan perusteella myönnetyn virkavapauden kestoa rajoitetaan.

(ks. 62, 65, 66 ja 82 kohta)

3.      Aineellisoikeudellisia sääntöjä on tulkittava siten, että ne koskevat ennen niiden voimaantuloa syntyneitä tilanteita ainoastaan siltä osin kuin niiden sanamuodosta, tarkoituksesta tai yleisestä rakenteesta ilmenee selvästi, että niille on annettava tällainen vaikutus.

Etenkin silloin, kun on kyse aineellisoikeudellisesta säännöstä, uutta sääntöä sovelletaan kuitenkin lähtökohtaisesti välittömästi, ja näin myös ennen sen voimaantuloa syntyneen tilanteen tuleviin vaikutuksiin.

Siltä osin kuin on kyse toimesta, jolla vahvistetaan palkattoman virkavapauden enimmäiskesto, uusien sääntöjen välittömän oikeusvaikutuksen perusteella tilanteessa, jossa ei ole mainittu päivämäärää, jota aikaisempia virkavapausajanjaksoja ei ole otettava huomioon, kyseisen toimen säännöksiä sovelletaan välittömästi, ja näin myös ennen sen voimaantuloa syntyneen tilanteen tuleviin vaikutuksiin. Tästä on kyse sellaisen palkattomien virkavapausajanjaksojen osalta, jotka on pidetty ennen mainittujen säännösten voimaantuloa.

(ks. 75–77 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑162/00, Pokrzeptowicz-Meyer, 29.1.2002 (Kok., s. I‑1049, 49 ja 50 kohta)

4.      Tehtävänkiertoa Euroopan keskuspankissa koskevissa yleisissä ehdoissa määritetään ”ulkoisessa tehtävänkierrossa” oleviin pankin henkilöstöön kuuluviin sovellettava oikeudellinen järjestelmä. Niissä täsmennetään, että kyseisessä asemassa ovat muun muassa henkilöt, joille on myönnetty palkaton virkavapaus sitä varten, että he voivat työskennellä muiden järjestöjen lukuun.

Se, että kyseinen palkaton virkavapaus kuuluu pankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 30 artiklan sekä pankin henkilöstösääntöjen 5.12 artiklan soveltamisalaan ja merkitsee tämän johdosta henkilökohtaisista syistä myönnettyä virkavapautta, ei sinänsä johda siihen, että tällaisella virkavapaalla olevaan ei sovelleta mainittuja tehtävänkiertoa pankissa koskevia yleisiä ehtoja.

(ks. 79 ja 81 kohta)

5.      Se, että Euroopan keskuspankki ottaa huomioon sen ajan, jona joku sen henkilöstöön kuuluvista on ollut henkilökohtaisista syistä myönnetyllä virkavapaalla ennen tehtävänkiertoa pankissa koskevien yleisten ehtojen voimaantuloa, arvioidakseen sitä, onko henkilökohtaisista syistä myönnettyyn palkattomaan virkavapauteen sovellettava enimmäiskesto täyttynyt, ei kyseenalaista syntynyttä tilannetta tai saavutettua oikeutta, jos ensinnäkin asianomainen on saanut pitää hänelle henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden loppuun saakka; jos toiseksi mainituilla yleisillä ehdoilla ei oteta käyttöön henkilöstöön kuuluvilla olevaa oikeutta saada kyseisten ehtojen voimaantulosta lukien kolmen vuoden pituinen palkaton virkavapaus vaan niissä ainoastaan säädetään kyseisen virkavapauden enimmäiskestosta, jonka osalta on katsottava – jos tekstissä ei ole esitetty tältä kohdin mitään täsmennystä – että sitä ei sovelleta yksinomaan sellaisiin palkatonta virkavapautta koskeviin hakemuksiin, jotka esitetään mainittujen yleisten ehtojen voimaantulon jälkeen; jos kolmanneksi asianomaisella ei ole ollut ennen mainittujen yleisten ehtojen voimaantuloa tekstin tai hallinnon päätöksen perusteella oikeutta saada palkatonta virkavapaata yli kolmen vuoden ajaksi, ja jos neljänneksi ei ole osoitettu eikä edes väitetty, että lomaoikeudesta erillinen saavutettu oikeus on kyseenalaistettu.

(ks. 89–91, 93 ja 95 kohta)

6.      Hallinnon huolenpitovelvollisuuden käsite heijastaa vastavuoroisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka henkilöstösäännöillä on luotu viranomaisen ja julkishallinnon työntekijöiden välisissä suhteissa. Tämä tasapaino merkitsee muun muassa sitä, että kun viranomainen antaa ratkaisun virkamiehen tilanteesta, se ottaa huomioon kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa sen päätökseen, ja että näin menetellessään se ottaa huomioon yksikön edun lisäksi myös asianomaisen virkamiehen edun.

Huolenpitovelvollisuus, joka toimielinten on otettava huomioon, kun ne toteuttavat jonkin virkamiehensä osalta toimen, joka on hänelle vastainen, sitoo myös Euroopan keskuspankkia, kun se toteuttaa tällaisen toimen jonkin sen henkilöstöön kuuluvan työntekijän osalta.

(ks. 106 ja 107 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 33/79 ja 75/79, Kuhner v. komissio, 28.5.1980 (Kok., s. 1677, 22 kohta) ja asia C‑298/93 P, Klinke v. yhteisöjen tuomioistuin, 29.6.1994 (Kok., s. I‑3009, 38 kohta)