Language of document :

Valitus, jonka Zoi Apostolopoulou ja Anastasia Apostolopoulou-Chrysanthaki ovat tehneet 21.2.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-721/18 ja T-81/19, Apostolopoulou ja Apostolopoulou-Chrysanthaki v. komissio, 21.12.2021 antamasta tuomiosta

(asia C-124/22 P)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittajat: Zoi Apostolopoulou ja Anastasia Apostolopoulou-Chrysanthaki (edustaja: Dionysios Grouskos, dikigoros)

Vastapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-721/18 ja T-81/191 21.12.2021 antaman tuomion

hyväksyy yhdistetyissä asioissa T-721/18 ja T-81/19 nostetut kanteet

velvoittaa vastapuolen korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut asian käsittelystä sekä ensimmäisessä asteessa että valitusasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat ovat vedonneet viiteen valitusperusteeseen:

1. Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan perustelut, jotka koskevat hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista, johon komissio on syyllistynyt, ovat ristiriitaiset ja virheelliset

Unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisessa tuomiossaan jättänyt tutkimatta kantajien väitteen hyvän hallinnon periaatteen loukkaamisesta katsomalla, että yhdistetyissä asioissa nostetuissa kanteissa ei ole tuotu esiin tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, joihin väite perustuu, eli se on nojautunut virheellisiin ja ristiriitaisiin perusteluihin, kun se on itse todennut1) että kanteiden kohde oli kannekirjelmissä ilmaistu tarkasti, selvästi ja kattavasti ja hylännyt komission oikeudenkäyntiväitteen, jonka mukaan kanteet olivat epätäsmällisiä (valituksenalaisen tuomion 73 kohta); 2) että komissio on kirjelmissään esittänyt kantajien osalta valheellisia väitteitä, joihin hyvän hallintotavan vastainen menettely kantajien mukaan perustuu (valituksenalaisen tuomion 124 kohta). Kanteessa on siis paitsi tuotu esiin tarvittavat tosiseikat ja oikeudelliset seikat (kuten kummastakin kannekirjelmästä sellaisenaan käy ilmi), minkä lisäksi unionin yleinen tuomioistuin oli jo lausunut niistä; 3) unionin yleisen tuomioistuimen toteamus, jonka mukaan komissio on oikeudenkäyntimenettelyssä esittänyt valheellisia väitteitä kantajista saadakseen perittyä takaisin rahasummia, joita kantajille EI ollut myönnetty, on sellaisenaan osoitus siitä, että komissio on loukannut hyvän hallinnon periaatetta. Muussa tapauksessa sitä, että unionin toimielin esittää kansallisessa oikeudenkäyntimenettelyssä unionin kansalaisia vastaan valheellisia väitteitä, jouduttaisiin pitämään hyvän hallintotavan periaatteen mukaisena käytäntönä.

2. Toinen valitusperuste, jonka mukaan väitteisiin, joihin ei ole vedottu, nojautuvat perustelut ovat sääntöjenvastaiset ja jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt lausumatta kanteessa esitetyistä vaatimuksista komission valheellisista ja loukkaavista väitteistä aiheutuneen aineettoman vahingon korvaamiseksi

Sen sijaan, että unionin yleinen tuomioistuin olisi tutkinut kantajista esitetyt valheelliset ja loukkaavat väitteet ja ne kohdat komission kirjelmistä, joista kanteissa esiin tuotu tosiseikasto ja kanteiden kohde muodostui, selvittääkseen sen, oliko niitä pidettävä kantajien henkilöön kohdistuvina loukkauksina ja voitiinko niitä pitää perusteina aineettoman vahingon korvaamiselle, kuten kantajat olivat kanteissaan vaatineet, se oli todennut, ettei komissio ollut väittänyt kantajien syyllistyneen petoksiin ja hylännyt tällä perusteella yhdistetyissä asioissa nostetut kanteet. Tällainen arvio ei kuitenkaan liity yhdistettyjen asioiden kohteeseen, koska kantajat eivät vaatineet kanteissaan vahingonkorvausta sillä perusteella, että komissio olisi syyttänyt niitä petoksista. Tällä toteamuksellaan unionin yleinen tuomioistuin on lausunut väitteestä, johon kantajat eivät olleet vedonneet, eikä sen arviota voida näin pitää sääntöjenmukaisena perusteluna. Unionin yleinen tuomioistuin on näin jättänyt lausumatta kantajien kanteessaan esittämistä vaatimuksista ja jättänyt tuomionsa vaille asianmukaisia perusteluja.

3. Kolmas valitusperuste, jonka mukaan kantajien väitteet on arvioitu väärin ja ristiriitaisesti siltä osin kuin kyse on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen loukkaamisesta

Unionin yleinen tuomioistuin on täysin ristiriitaisesti todennut ensin kantajien väittäneen perustellusti, että menettely, josta komissiota on moitittu asiassa T-81/19 on sekä asianosaisten rehellisyyden ja oikeudenmukaisen kohtelun velvoitteen – eli jäsenvaltioille yhteisen oikeusperiaatteen – että hyvän lainkäytön periaatteen (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin) vastainen ja tämän jälkeen, etteivät kantajat olleet vedonneet mihinkään unionin oikeussääntöön. Tämä käy kuitenkin ilmi kannekirjelmissä esitetyistä vaatimuksista. Unionin yleinen tuomioistuin on näin jättänyt lausumatta asiassa T-81/91 nostetussa kanteessa tämän osalta esitetystä vaatimuksesta ja tukeutunut ratkaisussaan ristiriitaisiin ja sääntöjenvastaisiin perusteluihin.

4. Neljäs valitusperuste, jonka mukaan kanteen kohde on arvioitu väärin ja SEUT 299, SEUT 268 ja SEUT 340 artiklaa on tulkittu ja sovellettu virheellisesti

Unionin yleinen tuomioistuin on ollut väärässä katsoessaan, 1) että kanteen kohteena oli komission edustajien (laillisten edustajien) menettely, kun komissio on itse riita-asian asianosainen ja vastaa sopimussuhteen ulkopuolisen vastuunsa nojalla korvausten maksamisesta; 2) että komission totuusvelvoitteen loukkaaminen ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan kantajien oikeuden loukkaaminen ovat tekoja, joita kansallisilla tuomioistuimilla ovat täytäntöönpanotoimien sääntöjenmukaisuuden osalta toimivalta valvoa, kun taas kanteessa esiin tuodut komission laiminlyönnit ovat unionin kansalaisten perusoikeuksien loukkauksia, joiden perusteella nämä voivat vaatia korvausta unionin toimielimeltä tämän sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella ja joiden osalta unionin yleinen tuomioistuin on yksin toimivaltainen SEUT 268 ja SEUT 340 artiklan nojalla; 3) että kantajat ovat vedonneet kansallisen menettelysäännön loukkaamiseen, kun todellisuudessa ne ovat vedonneet jäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädännössä voimassa oleviin yhteisiin oikeusperiaatteisiin, unionin yleiseen oikeusperiaatteeseen ja unionin oikeuden turvaamiin perusoikeuksiin, kuten kannekirjelmistä käy ilmi ja kuten unionin yleinen tuomioistuin on tuomionsa muissa kohdissa itsekin todennut.

5. Viides valitusperuste, jonka mukaan SEUT 299, SEUT 317 ja SEUT 325 artiklaa on tulkittu ja sovellettu virheellisesti

Unionin yleinen tuomioistuin on samalla kun se on katsonut täysin perustelluksi väitteen siitä, että komissio on esittänyt valheellisia selvityksiä kantajista, katsonut täysin mielivaltaisesti, että komissiolla oli oikeus nopeuttaa saatavan ulosmittausta, sivuuttaen – paradoksaalisesti ja oikeudellisella ajattelulle vieraalla tavalla – sen, ettei komissio voi käyttää tätä luovuttamiskelvotonta oikeuttaan valheellisin perustein ja loukkaamalla kantajien perusoikeuksia, koska tätä on pidettävä unionin toimielinten sääntöjenvastaista menettelyä arvioitaessa vähimmäisvaatimuksena.

____________

1 ECLI:EU:T:2021:933