Kanne 1.9.2021 – Bastion Holding ym. v. komissio

(asia T-513/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Bastion Holding BV (Amsterdam, Alankomaat) ja 35 muuta kantajaa (edustaja: asianajaja B. Braeken)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 22.6.2021 tehdyn komission päätöksen C(2021) 4735 final asiassa, joka koskee valtiontukea SA.63257 (2021/N) – Alankomaat COVID-19: Neljäs muutos kiinteiden kulujen korvaamista koskevaan suoraan tukijärjestelmään yrityksille, joihin COVID-19-pandemia vaikuttaa (muutokset seuraaviin: SA.57712, SA.59535, SA.60166, SA.62241)

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio ei ole aloittanut muodollista tutkintamenettelyä, koska se on virheellisesti päättänyt, että tukitoimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ei ole epäselvyyttä.

Kantajat väittävät, että valtiontukitoimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille on vakavia epäilyjä, koska se ei sovellu sille asetetun päämäärän saavuttamiseen ja on suhteeton tähän päämäärään nähden.

Kantajat väittävät ensiksi, että valtiontukitoimenpide on suhteeton sillä tavoiteltuun päämäärään nähden. Nykyinen järjestelmä ylittää sen, mikä on tarpeen, jotta ehkäistään PK-yritysten likviditeettivajetta ja korvataan niiden kiinteitä kuluja. Itse asiassa PK-yrityksille myönnetty suhteeton summa antaa niille mahdollisuuden olla kilpailukykyisempiä, koska niiden kiinteät kulut rajoittavat niitä vähemmän. Lisäksi tukea saaneiden PK-yritysten ei ole tarvinnut turvautua yhtä vahvasti osakepääomaansa kilpailukyvyn säilyttämiseksi kuin kantajien. Kantajat saavat 1 200 000 euron enimmäismäärän pitääkseen 33 hotellia toiminnassa. Suurin osa Bastionin kilpailijoista voi saada nykyisessä järjestelmässä tukea jopa 550 000 euroa hotellia kohti pelkästään sillä perusteella, että ne toimivat franchising-sopimuksella ja/tai koska ne teettävät useita hotellipalveluja muilla yrityksillä ja niiden taseessa on vähemmän käteisvaroja. Valtiontukitoimenpiteellä myönnetään näin ollen suhteellisesti paljon suurempi valtiontuki PK-yrityksiksi luokitelluille yrityksille kuin suurille yrityksille, siitä huolimatta, että suurten yritysten kiinteät kustannukset ovat suurempia ja liikevaihdon menetys (suhteellisesti) suurempi. Tästä seuraa, että PK-yritykset saavat vilpillistä kilpailuetua verrattuna kantajien kaltaisiin suuriin yrityksiin.

Toiseksi kantajat väittävät, että valtiontukitoimenpide ei ole soveltuva tavoittelemaan sen päämäärää, joka on Alankomaiden taloudessa olevan vakavan häiriötilan korjaaminen korvaamalla sellaisten yritysten kiinteitä kuluja, jotka ovat menettäneet 30 prosenttia liikevaihdostaan COVID-19-pandemian ja hallituksen sen seurauksena tekemien toimenpiteiden seurauksena. Tuen enimmäismäärä ei ole riittävä valtiontukitoimenpiteellä tavoitellun päämäärän saavuttamiseen. Valtiontukitoimenpiteenä myönnetään enintään 1 200 000 euroa suurille yrityksille. Kyseinen määrä on riittämätön Alankomaiden talouden vakavan häiriötilan korjaamiseen varmistamalla, että yritykset pysyvät taloudellisesti kannattavina. Erityisesti kantajien kaltaisille suurille yrityksille 1 200 000 euron enimmäismäärä on riittämätön vastaamaan tehokkaasti COVID-19-pandemian seurauksena kärsittyyn liikevaihdon menetykseen.

Kantajat väittävät erityisesti, että nykyinen järjestelmä ei sovellu korjaamaan hotellialan häiriötilaa. Kuten lukuisat kansainväliset ja kansalliset tutkimukset osoittavat, hotelliala on yksi niistä aloista, joihin COVID-19-pandemia ja hallituksen sen seurauksena toteuttamat tiukat toimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein vakavimmin. Liikevaihdon keskimääräinen menetys on hotellialalla selvästi suurempi kuin muilla aloilla. Liikevaihdon keskimääräinen menetys majoitus- ja ravintola-alalla oli 33,9 % vuonna 2020, kun taas kantajien liikevaihto pieneni vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä 60 % verrattuna vuoden 2019 toiseen vuosineljännekseen. Kantajien, jotka ovat suuria yrityksiä, liikevaihto väheni siten selvästi enemmän verrattuna pandemiasta (jo) eniten kärsineen majoitus- ja ravintola-alan keskimääräiseen liikevaihdon menetykseen. Valtiontukitoimenpiteessä ei huomioida tätä millään tavalla. Sitä vastoin siinä sovelletaan yhtä ainoaa järjestelmää, joka ei selvästikään sovellu kyseiseen hyvin monitahoiseen tilanteeseen.

Toinen kanneperuste, joka perustuu komission menettelyllisiin virheisiin, koska riidanalaisen päätöksen perustelut ovat puutteelliset.

Toinen kumoamisperuste koskee riidanalaisen päätöksen menettelyllisiä puutteita. Kantajien mukaan päätöksen perustelut ovat puutteelliset, koska siinä ei käsitellä missään muodossa PK-yritysten ja suurempien yritysten välisen enimmäistuen eron suhteettomuutta (tai suhteettomuuden perusteluita). Siinä ei myöskään käsitellä itse toimenpiteen soveltuvuutta tai sitä seikkaa, että PK-yritykset voivat saada tukea kahden aikaisemman tukitoimenpiteen nojalla. Komissio on näin ollen päätöksellään jättänyt antamatta hakijoille mahdollisuuden tarkistaa perustelut sille, että valtiontukitoimenpide on todettu sisämarkkinoille soveltuvaksi. Tämä rikkoo SEUT 296 artiklaa.

____________