Valitus, jonka L on tehnyt 18.7.2011 virkamiestuomioistuimen yhdistetyissä asioissa F-116/07, F-13/08 ja F-31/08, L vastaan Euroopan parlamentti, 7.7.2010 antamasta tuomiosta

(Asia T-317/10 P)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Valittaja: L (Luxemburg, Luxemburgin suurherttuakunta) (edustaja: asianajajat Audrey Sèbe ja Vytautas Sviderskis)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Virkamiestuomioistuimen yhdistetyissä asioissa F-116/07, F-13/08 ja F-31/08, L vastaan Euroopan parlamentti, 7.7.2010 antama tuomio on kumottava

valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät väitteet on kokonaan tai osittain hyväksyttävä perusteltuina

Euroopan parlamentti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi kahdeksan valitusperustetta:

1.    Ensimmäinen valitusperuste koskee käsitteen "valituksen johdosta tehty päätös" (décision prise en réponse à la réclamation) virheellistä tulkintaa. Valittajan näkemyksen mukaan Euroopan parlamentin palvelusopimukset tekevän viranomaisen 10.7.2007 tekemää päätöstä pidettiin virheellisesti uutena päätöksenä, jolla valittaja irtisanottiin ja jolla kumottiin ensimmäinen irtisanomispäätös, siitä syystä, ettei sillä palautettu ennen ensimmäisen päätöksen tekemistä vallinnutta tilannetta.

2.     Toinen valitusperuste koskee sitä, ettei palvelusopimukset tekevän viranomaisen 13.2.2008 tekemää päätöstä, jolla valittajan toinen valitus hylättiin, voida hyväksyä, koska valittaja sai kyseisen päätöksen tiedoksi vasta 27.2.2008 eli sen jälkeen, kun valittaja oli 25.2.2008 jättänyt kolmannen hakemuksensa.

3.    Kolmas valitusperuste koskee puolustautumisoikeuksien loukkaamista. Valittajan mukaan virkamiestuomioistuimen toteamus, jonka mukaan kyseistä periaatetta ei sovelleta silloin, kun molemminpuoliseen luottamukseen perustuva määräaikainen palvelusopimus päätetään, on Euroopan unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistusten vastainen.

4.    Neljäs valitusperuste koskee sitä, että virkamiestuomioistuin ymmärsi virheellisesti virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden palvelukseen ottamista koskevan Euroopan parlamentin sisäisen työjärjestyksen 10 artiklan rikkomisen seuraukset, kun se katsoi, ettei irtisanomispäätöstä voida kumota sillä perusteella, että velvoite antaa ennakkoilmoitus henkilöstökomitealle oli laiminlyöty.

5.    Viides valitusperuste koskee puolueettomuuden periaatteen loukkaamista.

6.    Kuudes valitusperuste koskee perusteluvelvoitteen laiminlyöntiä, sillä valittajan mukaan 10.7.2007 tehtyä päätöstä ei perusteltu lainkaan.

7.    Seitsemännellä valitusperusteella valittaja väittää, että hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukattiin, kun otetaan huomioon virkamiestuomioistuimen toteamus, jonka mukaan sillä ei ollut toimivaltaa arvioida irtisanomisperusteiden asianmukaisuutta ja vakavuutta.

8.    Kahdeksannella valitusperusteella väitetään, että asiassa tehtiin ilmeinen arviointivirhe, sillä valittajan mukaan hänen irtisanomisensa ei perustunut tosiseikkoja koskevaan näyttöön.

____________