Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.11.2012 (High Courtin (Irlanti) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) - M v. Minister for Justice, Equality and Law Reform, Irlanti ja Attorney General
(Asia C-277/11)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä - Direktiivi 2004/83/EY - Pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämisen edellytyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset - 4 artiklan 1 kohdan toinen virke - Jäsenvaltion yhteistyö hakijan kanssa hakemukseen liittyvien olennaisten seikkojen arvioimiseksi - Laajuus - Sen kansallisen menettelyn lainmukaisuus, jota on noudatettu sellaisen toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelyssä, joka on tehty pakolaisaseman myöntämiseksi tehdyn hakemuksen hylkäämisen jälkeen - Perusoikeuksien kunnioittaminen - Oikeus tulla kuulluksi)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
High Court
Pääasian asianosaiset
Kantaja: M
Vastaajat: Minister for Justice, Equality and Law Reform, Irlanti ja Attorney General
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö - High Court of Ireland - Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (EUVL L 304. s. 12) 4 artiklan 1 kohdan tulkinta - Toissijaista suojelua koskeva hakemus sen jälkeen, kun hakijalle ei ole myönnetty pakolaisasemaa - Toissijaista suojelua koskevan hakemuksen hylkäämistä koskeva päätösehdotus - Velvollisuus toimittaa hakijalle hakemuksen arvioinnin tulokset ennen kuin lopullinen päätös tehdään
Tuomiolauselma
Vaatimusta jäsenvaltion yhteistyöstä turvapaikanhakijan kanssa, sellaisena kuin siitä on säädetty kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY 4 artiklan 1 kohdan toista virkettä, ei voida tulkita siten, että silloin, kun ulkomaalainen hakee turvapaikkahakemuksensa hylkäämisen jälkeen toissijaista suojeluasemaa ja kun toimivaltainen kansallinen viranomainen on hylkäämässä myös tämän toisen hakemuksen, viranomaisen pitäisi mainitun velvoitteen nojalla ilmoittaa hakijalle ennen päätöksensä tekemistä kielteisestä ratkaisusta, jonka se on aikonut antaa hakijan hakemukseen, ja ilmoittaa seikat, joille se on aikonut perustaa hakemuksen hylkäämisen, jotta hakija kykenisi esittämään tästä näkemyksensä.
Kun kyse kuitenkin on pääasiassa kyseessä olevalla kansallisella lainsäädännöllä toteutetun kaltaisesta järjestelmästä, jossa on kaksi erillistä toistaan seuraavaa menettelyä yhtäältä pakolaisaseman ja toisaalta toissijaisen suojelun saamiseen tähtäävän hakemuksen käsittelemiseksi, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että kummassakin menettelyssä kunnioitetaan hakijan perusoikeuksia ja erityisesti hänen oikeuttaan tulla kuulluksi niin, että hän voi esittää tehokkaasti huomautuksensa ennen minkään sellaisen päätöksen tekemistä, jolla häneltä evätään haettu suojelu. Tällaisessa järjestelmässä se, että asianomaista on jo pätevästi kuultu hänen turvapaikkahakemuksensa tutkinnassa, ei merkitse sitä, että tämä muodollisuus voitaisiin sivuuttaa menettelyssä, jossa käsitellään toissijaista suojelua koskeva hakemus.
____________1 - EUVL C 226, 30.7.2011.