Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Aker Warnow Werft GmbH:n ja Kværner ASA:n 16.2.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-68/05)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Aker Warnow Werft GmbH, kotipaikka Rostock-Warnemünde (Saksa) ja Kværner ASA, kotipaikka Oslo (Norja), ovat nostaneet 16.2.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat Solicitor B. Immenkamp ja lakimies M. Schütte.

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

Kumoaa komission 20.10.2004 tekemän päätöksen kokonaisuudessaan

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Saksalainen yksityistämiselin (Treuhandanstalt) yksityisti ja myi itäsaksalaisen Warnow Werft -telakan norjalaiselle Kværner -konsernille. Yksityistämisen yhteydessä tarjottiin kertasuoritus telakan rakenneuudistusta varten. Valtiontuesta ilmoitettiin Euroopan komissiolle, joka hyväksyi sen erillisillä hyväksymispäätöksillä.

Komissio katsoi riidanalaisessa päätöksessä, että kantajat saivat tukea enemmän kuin telakan todelliset sopimusten menetykset olisivat edellyttäneet ja että liikaa maksettu tuki tulee periä takaisin.

Kantajat esittävät kanteensa tueksi, että komissio oli tehnyt oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen. Kantajien mukaan komissio oli hyväksymispäätöksissään hyväksynyt summan, joka oli perittävä takaisin EY:n perustamissopimuksen kanssa yhteensoveltumattomana tukena, ja se on voimassaolevaa tukea. Kantajat katsovat, että komissiolla ei ollut oikeutta aloittaa muodollista tutkintamenettelyä, arvioida tuen soveltuvuutta uudelleen eikä määrätä osa tuesta takaisin perittäväksi. Ne katsovat myös, että kaikki komission hyväksymispäätöksissä asetetut edellytykset on täytetty, erityisesti velvollisuus toimittaa Spill-Over -raportit ja velvollisuus noudattaa kapasiteettien rajoja. Kantajat väittävät, että hyväksymispäätöksiin ei sisältynyt komission taholta mitään varauksia tuen määrän suhteen ja että toimintatuki myönnettiin kertasummana sen jälkeen, kun tuen tarve oli tutkittu perusteellisesti ennakolta. Kantajat toteavat lopuksi, että hyväksymispäätökset ovat edelleen voimassa.

Kantajat väittävät lisäksi, että komissio syyllistyi ilmeiseen arviointivirheeseen päätellessään, että vastaanotetun valtiontuen määrä ylitti sopimusten menetyksistä aiheutuneet tappiot. Kantajien mukaan riidanalaisessa päätöksessä mainittua tuen määrää ei ole lainkaan mainittu komission hyväksymispäätöksissä. Lisäksi komission sopimusten menetyksinä hyväksymä summa on niiden mukaan alhaisempi kuin tosiasiallisesti aiheutuneet sopimusten menetykset. Kantajat väittävät myös, että komissio sisällytti vastaanotettua tukea koskevana arvioonsa varoja, joita ei ole pidettävä tukena, mukaan lukien varallisuutta, josta Kvaerner oli maksanut ostohinnan. Kantajat väittävät edelleen, että komissio jätti huomiotta sen, että vain osa hyväksytystä tuesta vastaanotettiin.

Kantajat väittävät myös, että oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu. Niiden mukaan komissio ei toiminut oikea-aikaisesti, kun sillä oli kaikki tarvittava tieto käytettävissään. Kantajat väittävät, että komissio aloitti tutkimuksensa vasta vuonna 1999, vaikka niiden mukaan sillä oli tiedossaan kaikki relevantit seikat jo aikaisin vuonna 1996. Helmikuussa 2000 aloitettu menettely ulottui kantajien mukaan myös uusiin seikkoihin, joita ei ollut koskaan aiemmin tutkittu ja joille hyväksymispäätökset eivät olleet oikeudellisena perustana.

Lopuksi kantajat väittävät toissijaisesti, että komissio ei ottanut huomioon kaikkia rakenneuudistuksesta aiheutuneita kustannuksia määrittäessään takaisin perittävää summaa. Kantajien mukaan rakenneuudistukseen käytetyt varat ylittivät huomattavasti siihen tarkoitukseen saadun tuen.

____________