Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Ítélőtábla (Unkari) on esittänyt 1.2.2017 – Teréz Ilyés ja Emil Kiss v. OTP Bank Nyrt. ja OTP Faktoring Követeléskezelő Zrt.

(Asia C-51/17)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Ítélőtábla

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Teréz Ilyés ja Emil Kiss

Vastapuolet: OTP Bank Nyrt. ja OTP Faktoring Követeléskezelő Zrt.

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko sopimusehtoa pitää direktiivin¹ 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna sopimusehtona, josta ei ole erikseen neuvoteltu ja joka ei tästä syystä kuulu direktiivin soveltamisalaan, jos siinä velvoitetaan kuluttaja vastaamaan valuuttakurssiriskistä ja siitä on tullut valuuttakurssierotusta ja siihen liittyvän valuuttakurssiriskin ottamisvelvollisuutta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon poistamisen takia osa sopimusta taannehtivin vaikutuksin lainsäätäjän puututtua tilanteeseen lukuisiin sopimuksiin vaikuttaneiden oikeusriitojen perusteella?

Jos sopimusehto, jossa velvoitetaan kuluttaja vastaamaan valuuttakurssiriskistä, kuuluu direktiivin soveltamisalaan, onko direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa säädettyä poissulkemista tulkittava siten, että se koskee myös sellaista unionin tuomioistuimen antaman tuomion RWE Vertrieb AG (C-92/11) 26 kohdassa tarkoitettua sopimusehtoa, jossa heijastuvat pakolliset lait ja asetukset ja jotka on hyväksytty tai jotka ovat tulleet voimaan sopimuksen tekemisen jälkeen? Kuuluuko edellä mainitun poissulkemista koskevan säännöksen soveltamisalaan sellainen sopimusehto, josta on tullut osa sopimusta taannehtivin vaikutuksin sopimuksen tekemisen jälkeen sellaisen pakottavanlainsäännöksen nojalla,, jolla korjataan sopimuksen täytäntöönpanon estävästä sopimusehdosta johtuva kohtuuttomuus?

Jos edellisiin kysymyksiin annettujen vastausten mukaan on mahdollista tutkia sen sopimusehdon kohtuuttomuus, jolla kuluttaja velvoitetaan vastaamaan valuuttakurssiriskistä, onko direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua edellytystä, jonka mukaan ehdot on laadittava selkeästi ja ymmärrettävästi, tulkittava siten, että tämä edellytys täyttyy myös silloin, kun – tosiseikoissa esitetyn mukaisesti – laissa säädettyä ja pakostakin yleisesti muotoiltua ilmoittamisvelvoitetta on noudatettu, vai koskeeko ilmoittamisvelvoite myös niitä kuluttajalle aiheutuvaan riskiin liittyviä tietoja, jotka ovat rahoituslaitoksen tiedossa tai jotka se voi saada tietoonsa sopimuksen tekohetkellä?

Onko selkeyttä ja avoimuutta koskevan vaatimuksen ja direktiivin liitteessä olevan 1 kohdan i alakohdan ja direktiivin 4 artiklan 1 kohdan tulkinnan kannalta merkitystä sillä, että sopimuksen tekohetkellä muutoksen tekemistä koskevaa yksipuolista oikeutta ja valuuttakurssierotusta koskevat sopimusehdot – jotka vuosia myöhemmin osoittautuivat kohtuuttomiksi – esitettiin sopimuksessa yhdessä valuuttakurssiriskin ottamista koskevan ehdon kanssa siten, että tällaisten ehtojen yhteisvaikutuksena kuluttaja ei voinut todellisuudessa mitenkään aavistaa, miten maksuvelvoitteet tai niiden vaihtelumekanismi muuttuisivat tulevaisuudessa? Vai eikö jälkeenpäin kohtuuttomiksi todettuja sopimusehtoja pidä ottaa huomioon tutkittaessa valuuttakurssiriskiä koskevan ehdon kohtuuttomuutta?

Jos kansallinen tuomioistuin toteaa kohtuuttomaksi sellaisen sopimusehdon, joka velvoittaa kuluttajan vastaamaan valuuttakurssiriskistä, onko se kansallisten oikeussääntöjen mukaisesti oikeudellisia seurauksia määrittäessään velvollinen viran puolesta ja kontradiktorisen menettelyn asianosaisten riitauttamisoikeutta kunnioittaen ottamaan huomioon myös niiden muiden sopimusehtojen kohtuuttomuuden, joihin valittajat eivät ole valituksessaan vedonneet? Sovelletaanko viran puolesta tutkimisen periaatetta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan myös siinä tapauksessa, että valittaja on kuluttaja, vai, kun otetaan huomioon määräämisoikeuden asema kokonaisuutena tarkastellussa menettelyssä ja tämän erityispiirteet, onko viran puolesta tutkiminen määräämisperiaate huomioiden tässä tapauksessa mahdotonta?

____________

¹ Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29)