Kanne 30.10.2023 – Bloom v. komissio
(asia T-1049/23)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Bloom (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja F. Lafforgue)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan Euroopan komission 30.8.2023 tekemän päätöksen, jolla se hylkäsi Århus-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön, joka koski Euroopan komission kirjettä 5.4.2023, jolla meri- ja kalastusasioiden pääosasto ilmoitti Intian valtameren tonnikalatoimikunnan perustamisesta tehdyn sopimuksen IX artiklan 5 kohdan mukaisesti Intian valtameren tonnikalatoimikunnalle (jäljempänä IOTC), että Euroopan unioni vastustaa kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden (jäljempänä FAD-väline) hallinnoinnista alueella, jolla IOTC:llä on alueellinen toimivalta, annettua päätöslauselmaa 23/02
määräämään, että Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja velvoittamaan sen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste perustuu Euroopan komission ilmeiseen arviointivirheeseen. Kantaja väittää, että uudelleentarkastelua koskevan pyynnön kohteena oleva vastustuskirje on toimi, josta voi tehdä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön ja joka on unionin ympäristöoikeuden vastainen.
Toinen kanneperuste perustuu ennalta varautumisen periaatteen loukkaamiseen. Kantajan mielestä ajelehtivien FAD-välineiden käyttö on yksi tahattomien saaliiden pääasiallisista syistä riippumatta siitä, onko kyse muista kuin kohdelajeista vai kohdelajien nuorista yksilöistä. Näin ollen IOTC:n päätöslauselma 23/02, jolla määrätään FAD-välineiden käyttökielto 72 päiväksi, oli tarkoituksenmukaisin ratkaisu kalakantojen liiallisen hyödyntämisen hillitsemiseksi ja niiden elpymisen mahdollistamiseksi.
Kolmas kanneperuste perustuu asetuksen (EY) N:o 1224/20091 14 artiklan rikkomiseen. Kantajan mukaan sallittu poikkeama kalastuspäiväkirjaan kirjattujen aluksella pidettyjen kalojen määrää kilogrammoina arvioitaessa on 10 prosenttia kaikkien lajien osalta. Tämän liikkumavaran ylittäminen johtuu suurilta osin suoraan ajelehtivien FAD-välineiden käytöstä. Ajelehtivien FAD-välineiden käyttö johtaa nimittäin muista kuin kohdelajeista tai nuorista yksilöistä, erityisesti keltaevätonnikalasta ja isosilmätonnikalasta, koostuvien sivusaaliiden lisääntymiseen. Koska näiden kahden lajin nuoret yksilöt muistuttavat toisiaan, tonnikalanpyyntialukset eivät voi ilmoittaa saaliitaan lajeittain eivätkä siten varmistua siitä, että ne pysyvät 10 prosentin liikkumavaran puitteissa.
____________
1 Unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20.11.2019 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 (EUVL 2009, L 343, s. 1).