Kanne 28.9.2023 – Saksa v. ACER
(asia T-612/23)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Saksan liittotasavalta (Asiamiehet: J. Möller ja R. Kanitz, avustajanaan asianajaja R. Bierwagen)
Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
kumoaa viraston valituslautakunnan 7.7.2023 antaman päätöksen A-003-2019 R siltä osin kuin siinä pysytetään voimassa vastaajan päätöksen 02/2019 liitteessä I olevan 5 artiklan 8 ja 9 kohta ja liitteessä II olevan 5 artiklan 8 ja 9 kohta
toissijaisesti – mikäli unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että liitteiden I ja II määräyksiä, joiden kumoamista vaaditaan ensisijaisesti, ei voida erottaa sen artiklan tai liitteen, johon ne kuuluvat, muista määräyksistä tai vastaajan 21.2.2019 antamasta koko päätöksestä nro 02/2019, sellaisena kuin se on muutettuna valintalautakunnan päätöksellä – kumoaa kunkin artiklan, kunkin liitteen tai koko päätöksen
tai ainakin – mikäli unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että liitteiden I ja II määräyksiä, joiden kumoamista vaaditaan toissijaisesti, ei voida erottaa sen artiklan tai liitteen, johon ne kuuluvat, muista määräyksistä tai vastaajan 21.2.2019 antamasta koko päätöksestä nro 02/2019, sellaisena kuin se on muutettuna valituslautakunnan päätöksellä – kumoaa kunkin artiklan, kunkin liitteen tai koko päätöksen ja
velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen1 14–16 artiklaa on rikottu
Ylimääräisen tehokkuusanalyysin käyttöönotolla kriittisten verkkoelementtien huomioonottamiseksi alueiden välisen kaupankäynnin kapasiteetin laskennassa rikotaan kantajan mukaan sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen 14–16 artiklaa ensinnäkin siksi, että kriittisten verkkoelementtien määrittäminen on koordinoidun kapasiteetin laskentavastaavan eikä viraston tehtävänä. Tämä johtuu kyseisten säännösten tulkinnasta sekä niiden sanamuodon, syntyhistorian ja yleisen rakenteen valossa että sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen perustelukappaleiden valossa. Unionin lainsäätäjä on valinnut 70 prosentin vähimmäismäärän eikä tehokkuuskriteeriä. Tehokkuuskriteeri on lisäksi käytännössä mahdoton täyttää ja jää 70 prosentin vähimmäiskapasiteettia pienemmäksi. Lisäksi tarjousalueiden uudelleenmäärittelyyn sovellettavia vaatimuksia kierretään, koska jäsenvaltion on tosiasiallisesti muutettava tarjousalueensa konfiguraatiota, jos se ei voi enää ottaa huomioon sisäisiä verkkoelementtejä kapasiteetin laskennassa.
Myös päätöksen liitteissä I ja II olevan 5 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukainen vähintään 10 prosentin Power Transfer Distribution Factor (jäljempänä PTDF-tekijä) on sisämarkkinoista annetun asetuksen 16 artiklan 4 ja 8 kohdan vastainen. Koska virasto itse myöntää päätöksessä, että siitä lähtien, kun kapasiteetin laskentamenetelmää on alettu käyttää vuonna 2020, verkkoelementtejä, joiden PTDF-tekijä on yli 5 prosenttia, pidetään jo kriittisinä, on mielivaltaista edellyttää vähintään 10 prosentin PTDF-tekijää vuoden 2022 puolivälistä lähtien.
2. Toinen kanneperuste, jonka mukaan tehokkuuskriteeri on asetuksen (EU) 2015/12221 vastainen
Päätöksen liitteissä I ja II olevan 5 artiklan 8 kohdan c alakohdan mukainen tehokkuuskriteeri on kantajan mukaan asetuksen (EU) 2015/1222 32 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaisen tarjousalueiden uudelleentarkastelumenettelyn vastainen, loukkaa verkonhaltijoiden oikeutta määrittää erikseen asetuksen (EU) 2015/1222 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevat korjaavat toimenpiteet, jotka on otettava huomioon kapasiteetin laskennassa, ja on asetuksen (EU) 2015/1222 29 artiklan 3 kohdan b alakohdan säännön, jonka mukaan kapasiteettia laskettaessa on jätettävä huomioimatta tietyt verkkoelementit, vastainen.
3. Kolmas kanneperuste, jonka mukaan siirtoverkon hallintaa koskevia suuntaviivoja on rikottu
Suuntaviivojen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua verkonhaltijan velvollisuutta toteuttaa asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä valitessaan tehokkaimpia ja taloudellisesti kannattavimpia korjaavia toimenpiteitä kierretään päätöksen liitteissä I ja II olevan 5 artiklan 8 kohdan b alakohdalla.
4. Neljäs kanneperuste, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta on loukattu
Tehokkuuskriteeri ja päätöksen liitteissä I ja II olevan 5 artiklan 8 kohdan b ja c alakohdan mukainen PTDF-kriteeri ovat kantajan mukaan suhteellisuusperiaatteen vastaisia, sillä ne vaarantavat järjestelmän turvallisuuden Core-alueella eivätkä ole kustannustehokkaita. Lähes kaikkien kriittisten verkkoelementtien poistaminen kapasiteetin laskennasta johtaa ylimääräisiin riskeihin järjestelmän turvallisuudelle ja lisää kustannuksia.
5. Viides kanneperuste, jonka mukaan menettelysääntöjä on rikottu
Vastaajalla ei ole toimivaltaa määrittää kriittisiä verkkoelementtejä tehokkuuskriteerin avulla eikä määrätä korjaavien toimenpiteiden huomioon ottamisesta ennakolta.
Päätös on neuvoston asetuksen N:o 11 2 ja 4 artiklan vastainen, sillä se julkaistiin ja annettiin tiedoksi yksinomaan englannin kielellä.
____________
1 Sähkön sisämarkkinoista 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943 (uudelleenlaadittu) (EUVL 2019, L 158, s. 54).
1 Kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 24.7.2015 annettu komission asetus (EU) 2015/1222 (EUVL 2015, L 197, s. 24).
1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15.4.1958 annettu neuvoston asetus N:o 1 (EYVL 1958, 17, s. 385).