VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

25 päivänä marraskuuta 2008

Asia F-145/07

Pierre Bosman

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Henkilöstö – Entinen sopimussuhteinen toimihenkilö – Vanhuuseläke – Kotitalouslisä – Yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 109 artiklan 3 kohta

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Bosman vaatii neuvoston 28.2.2007 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla häneltä evättiin Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 109 artiklan 3 kohdan perusteella oikeus kotitalouslisään hänen vanhuuseläkeoikeuksiensa laskemista varten.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista eli omista oikeudenkäyntikuluistaan ja neuvoston oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Paikalliset toimihenkilöt – Sopimussuhteisia toimihenkilöitä vastaava toimihenkilöiden luokka, joka ei kuulu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan

2.      Virkamiehet – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Yhdenvertainen kohtelu – Sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja paikallisten toimihenkilöiden vanhuuseläkeoikeuksien laskemisessa käytettävät erilaiset laskutavat

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 109 artiklan 3 kohta)

3.      Virkamiehet – Eläkkeet – Vanhuuseläke – Laskelma

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 109 artiklan 3 kohta)

1.      Olettama, jonka mukaan paikallisen toimihenkilön asema on vain ”saatettu osaksi” uutta sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokkaa, joka on luotu muuhun henkilöstöön sovellettavissa uusissa palvelussuhteen ehdoissa, on perusteeton. Vaikka nimittäin oletetaan, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokalla on tosiasiallisesti tarkoitus korvata määrätyn ajan päätteeksi paikallisten toimihenkilöiden luokka, kuten sillä on lisäksi tarkoitus korvata ylimääräisten toimihenkilöiden luokka, on kuitenkin niin, että luodessaan uuden toimihenkilöiden luokan yhteisön lainsäätäjä on myös päättänyt soveltaa heihin oikeudellista ja taloudellista järjestelmää, joka eroaa siitä, jota paikallisiin toimihenkilöihin on sovellettu, ja että näin ollen entinen paikallinen toimihenkilö ei voi katsoa, että hän kuuluu sopimussuhteisia toimihenkilöitä vastaavaan toimihenkilöiden luokkaan.

(ks. 36 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑61/05, Dalmasso v. komissio, 24.4.2008 (Kok. H. 2008, s. I-A-1-0000 ja II-A-1-0000, 78 kohta)

2.      Yhteisön lainsäätäjä voi milloin tahansa vapaasti tehdä henkilöstösääntöjen säännöksiin muutoksia, joita se pitää yksikön edun mukaisina, ja hyväksyä tulevaisuuden varalta henkilöstösääntöihin säännöksiä, jotka ovat virkamiesten ja toimihenkilöiden kannalta epäedullisempia, kuitenkin sillä edellytyksellä, että henkilöitä, joita uusi lainsäädäntö erityisesti koskee, kohdellaan samalla tavoin.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 109 artiklan 3 kohdan selvien ja täsmällisten säännösten soveltaminen johtaa siihen, että kaikkia sopimussuhteisia toimihenkilöitä kohdellaan samalla tavoin, koska nämä säännökset perustuvat keskeiseen ja ehdottomaan edellytykseen, jonka mukaan on niin, että jotta vanhuuseläkeoikeuksista tehtäviin laskelmiin voidaan ottaa mukaan kotitalouslisä, sopimussuhteisen toimihenkilön työsuhteen on pitänyt jatkua yli kolme vuotta. Vaikka harvinaisissa tilanteissa yleisten ja abstraktien säännösten käyttöönotosta aiheutuu satunnaisia haittoja, lainsäätäjää ei voida arvostella siitä, että se on ottanut käyttöön kategorioita, koska sääntely ei ole sisällöltään syrjivä tavoitteeseensa nähden.

(ks. 41, 44, 46 ja 47 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 147/79, Hochstrass v. yhteisöjen tuomioistuin, 16.10.1980 (Kok. 1980, s. 3005, 14 kohta)

Virkamiestuomioistuin: em. asia Dalmasso v. komissio, 78 kohta

3.      Sitä, että sopimussuhteisen toimihenkilön palkan laskemista varten myönnetään oikeus kotitalouslisään, ei voida pitää täsmällisinä, ehdottomina ja yhtäpitävinä vakuutteluina siitä, että tämä lisä myönnetään tämän toimihenkilön eläkeoikeuksien laskemista varten, eikä sillä millään tavoin myönnetä sopimussuhteiselle toimihenkilölle saavutettua oikeutta kyseiseen lisään, koska palkka ja eläke liittyvät erilaisiin hallinnollisiin tilanteisiin, joihin sovelletaan erilaisia sääntöjä.

(ks. 54 ja 55 kohta)