Yhdistetyt asiat T-215/01, T-220/01 jaT-221/01

Calberson GE

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Asetus N:o 111/1999 – Elintarvikeapu Venäjälle – Asetus N:o 1799/1999 – Naudanlihan toimitus – Asetus N:o 1815/1999 – Rasvattoman maitojauheen toimitus – Tarjouskilpailu kuljetuksen toimituksesta – Sopimussuhde – Välityslauseke – Sopimukseen perustuva vastuu – Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Tutkittavaksi ottaminen

Tuomion tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Asian saattaminen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi välityslausekkeen perusteella – Edellytys – Sopimuksen olemassaolo – Elintarvikeavun toimittamista koskeneen tarjouskilpailun voittajan ja komission välinen suhde – Sopimusperusteisuus

(Neuvoston asetus N:o 2802/98; komission asetuksen N:o 111/1999 16 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Asian saattaminen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi välityslausekkeen perusteella – Viivästyskorkojen maksamista koskeva vaatimus – Tutkittavaksi ottaminen

3.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – Elintarvikeapu – Toimeenpano – Tarjouskilpailu rasvattoman maitojauheen kuljetuksen toimituksesta – Tarjouskilpailun voittajalla ei ole velvollisuutta huolehtia tavaran lastaustoimesta – Yhteisön varojen moitteettoman hoidon periaate

(Komission asetus N:o 1643/89; komission asetuksen N:o 1815/1999 2 artikla)

4.      Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – Elintarvikeapu – Toimeenpano – Tarjouskilpailu naudanlihan kuljetuksen toimituksesta – Tarjouskilpailun voittajan velvollisuus huolehtia tavaran lastaustoimesta

(Komission asetus N:o 1643/89; komission asetuksen N:o 1799/1999 2 artikla)

5.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Yhteisön toimielimen aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskeva kanne

(Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)

1.      Se, ettei sitä, että komissio antaa elintarvikeavun toimituksen tarjouskilpailun voittajalle asetuksen N:o 2802/98 soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 111/1999 yhteydessä, ole nimenomaisesti luokiteltu sopimukseksi, ei kuitenkaan sulje pois sitä, että suhdetta komission ja tarjouskilpailun voittajan välillä voitaisiin pitää sopimussuhteena. Sillä, että tarjouskilpailun voittaja on tehnyt tarjouksen, jonka komissio on hyväksynyt, on luotu näiden kahden asianosaisen välille oikeussuhde, joka aiheuttaa näiden kesken vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, ja se täyttää kahdenvälisen sopimuksen tunnusmerkit. Tältä osin asetuksen N:o 111/1999 16 artiklaan sisältyvällä lausekkeella, jonka mukaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan kaikki tämän asetuksen mukaisten toimitusten suorittamisesta tai suorittamatta jättämisestä aiheutuvat taikka tällaisia toimituksia koskevien säännösten tulkinnasta aiheutuvat riidat, on mielekäs merkitys vain, kun kyseessä on komission ja kantajan kaltaisen tarjouskilpailun voittajan välinen sopimussuhde.

(ks. 85–87 kohta)

2.      Jäsenvaltioiden lainsäädännöissä on yleisesti tunnustettua, että maksuviivästys aiheuttaa vahingon, joka on korvattava velkojalle. Yhteisön oikeudessa tunnustetaan tällainen korvausvelvollisuus yleisenä oikeusperiaatteena. Siltä osin kuin vaatimus koskee viivästyskorkojen maksamista kertakaikkisena ja abstraktina korvauksena, sitä ei tarvitse perustella erityisesti ja se on otettava sellaisenaan tutkittavaksi.

(ks. 90 ja 91 kohta)

3.      Rasvattoman maitojauheen toimittamisesta Venäjälle annetun asetuksen N:o 1815/1999 2 artiklan, jonka mukaan tarjouskilpailun voittajan vastattava toimitus sisältää kuljetuksen lisäksi tavaran haltuunoton interventioelinten varastoista, lastauslaiturilla, vaikutuksena ei voi olla, että kysymyksessä olevan tarjouskilpailun voittajan tehtäväksi annetaan itse asianomaisen tavaran lastaustoimi, koska kyseiselle toimelle annetaan jo erikseen yhteisön rahoitusta maataloustuotteiden julkisesta varastoinnista aiheutuvien materiaalia koskevien toimien rahoituksessa käytettävistä kiinteistä määristä annetun asetuksen N:o 1643/89 nojalla. Olisi vastoin yhteisön varojen moitteettoman hoidon periaatetta, että tästä toimesta maksettaisiin korvaus toisen kerran siten, että se annettaisiin asetuksella N:o 1815/1999 interventiovarastoista otettavan rasvattoman maitojauheen tiettyihin määräpaikkoihin Venäjällä tapahtuvan kuljetuksen toimituskustannusten määrittämiseksi avatun tarjouskilpailun voittajalle. Koska tavaran lastaustoimi ei voi kuulua tarjouskilpailun voittajalle, se kuuluu siis komission vastuulle sen kuljetussopimuksen osapuolena, jossa lastaussuoritus on välttämätön edeltävä toimi, jotta voidaan edetä tavaran siirtämiseen.

(ks. 132–134 ja 136 kohta)

4.      Naudanlihan toimittamisesta Venäjälle annetun asetuksen N:o 1799/1999 2 artikla, jonka mukaan toimitus, josta tarjouskilpailun voittaja huolehtii, käsittää kuljetussuorituksen lisäksi tavaran haltuunoton interventioelinten varastosta lastauslaiturilla, ei ole ristiriidassa sen kanssa, että tämä tavaran haltuunotto kattaa tavaran lastaussuorituksen, koska lastaustoimelle ei anneta erikseen yhteisön rahoitusta maataloustuotteiden julkisesta varastoinnista aiheutuvien materiaalia koskevien toimien rahoituksessa käytettävistä kiinteistä määristä annetun asetuksen N:o 1643/89 nojalla. Tästä seuraa, että koska kyseinen lastaustoimi on osa komission ja kuljetuksen toimitusta koskeneen tarjouskilpailun voittajan välistä sopimusta, se kuuluu viimeksi mainitun tehtäviin asetuksella N:o 1799/1999 tiettyjen interventiovarastoista otettavien ja tiettyihin määräpaikkoihin Venäjälle toimitettavien naudanlihaerien kuljetuksen toimituskustannusten määrittämiseksi avatun tarjouskilpailun yhteydessä.

(ks. 148 ja 149 kohta)

5.      Jotta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan edellytykset täyttyisivät, kannekirjelmästä, jossa vaaditaan yhteisön toimielimen aiheuttamien vahinkojen korvaamista yhteisön sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella, on ilmettävä seikat, joiden perusteella kantajan riitauttama toimielimen menettely voidaan yksilöidä, ja syyt, joiden nojalla kantaja katsoo, että tämän menettelyn ja aiheutetuksi väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys, sekä vahingon laatu ja sen laajuus.

(ks. 176 kohta)