Language of document :

Valitus, jonka PB on tehnyt 28.11.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-293/22, PB v. SRB, 20.9.2023 antamasta tuomiosta

(Asia C-727/23 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: PB (edustaja: N. de Montigny, avocate)

Muu osapuoli: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin:

hyväksyy valituksen ja kumoaa valituksenalaisen tuomion

käsittelee asian ja toimien, kuten unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt toimia, kumoaa 16.7.2021 annetun päätöksen siltä osin kuin valittajan nimeä ei sisällytetä siinä vuonna 2021 uudelleenluokiteltujen väliaikaisten toimihenkilöiden luetteloon

velvoittaa vastaajan korvaamaan valittajalle tässä menettelyssä ja ensimmäisessä oikeusasteessa käydyssä menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa seuraaviin, perusteiden tyypin perusteella ryhmiteltyihin valitusperusteisiin:

kun unionin yleinen tuomioistuin jätti tutkimatta tietyt valittajan oikeudenkäyntimenettelyn aikana toimittamat liitteet, se teki ilmeisiä virheitä tarkastellessaan niiden merkitystä aineellisten perusteiden tutkimisen kannalta

kun unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt minkäänlaista päätelmää siitä, että CRU myönsi istunnossa, että pelkästään viimeinen arviointikertomus otettiin huomioon tutkittaessa riidanalaista uudelleenluokittelua, se laiminlöi asiasta lausumisen, vaikka valittaja oli riitauttanut kyseisen myöntämisen kirjelmissään

vaikka valittaja oli vedonnut keskimääräisiin palvelusaikoihin ja yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä tämän perusteella asetettuihin kiintiöihin, unionin yleinen tuomioistuin ei lausunut olennaisesta lainvastaisuudesta, joka rasittaa koko uudelleenluokittelumenettelyä ja vaikuttaa valittajaan riippumatta kunkin palkkaluokan tarkastelemisesta erikseen ja loukkaa myös yhdenvertaisen kohtelun periaatetta

tutkiessaan menettelyn aikana toimitettuja liitteitä, tosiseikkoja ja tietoja unionin yleinen tuomioistuin otti tietyt seikat huomioon ilmeisen vääristyneellä tavalla tai esitti ristiriitaisia päätelmiä sekä epäyhdenvertaisesti ja todistustaakkaa sekä hallinnon laillisuusolettaman soveltamista koskevien sääntöjen vastaisesti velvoitti vastaajan systemaattisesti osoittamaan, että tiettyä tosiseikkaa ei ole tapahtunut, ja tulkitsi erittäin tiukasti todistustaakan kääntämistä koskevaa periaatetta loukaten näin ollen myös oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja prosessuaaliseen yhdenvertaisuuteen, johon kantajilla on oltava oikeus

unionin yleinen tuomioistuin sovelsi ristiriitaisesti ja epäyhdenvertaisesti todistustaakan jakamista koskevia sääntöjä asianosaisten puolustuksekseen esittämien seikkojen osalta, kun se vaati valittajaa esittämään todisteet siitä, että tiettyä tosiseikkaa ei ole tapahtunut, kun taas se tukeutui pelkkään CRU:n väitteeseen siitä, että tiettyä tosiseikkaa ei ole tapahtunut, katsoakseen, että oli oletettava, että CRU ei ollut soveltanut yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, kun ilmeni, että ne olivat lainvastaiset, sen olettaman vastaisesti, jonka mukaan hallinnon oletetaan noudattavan sen itselleen asettamiaan sääntöjä. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin jätti myös useaan otteeseen CRU:ssa sovellettavia sääntöjä tarkastellessaan ottamatta huomioon sitä, miten kyseiset säännöt oli tosiasiallisesti pantu täytäntöön, ja tukeutui pelkkiin CRU:n väitteisiin, joissa ei ollut sisältöä, ja näin ollen otti todisteet huomioon vääristyneellä tavalla tai rikkoi Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 54 artiklaa ja sovellettavia yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä

kun kyse on muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 54 artiklan soveltamisesta CRU:ssa ja ensimmäisen, kolmannen, neljännen ja viidennen kanneperusteen tutkinnasta, unionin yleinen tuomioistuin totesi lainvastaisesti, että CRU:lla on ”laaja harkintavalta” järjestää uudelleenluokittelu ja päättää uudelleenluokitteluista, ja rikkoi tällaisen harkintavallan tulkinnassa Euroopan unionin henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohtaa ja säännöksissä määritettyjä ja sovellettavissa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä toistettuja keskimääräisiä palvelusaikoja ja kiintiöitä sekä sulki pois kyseisten sääntöjen konkreettisesta soveltamisesta johtuvat virheet, säännöstenvastaisuudet ja lainvastaisuudet

tutkiessaan riidanalaisen päätöksen perustelujen puuttumista unionin yleinen tuomioistuin esitti ristiriitaisia toteamuksia ja laiminlöi yksittäistapausta koskevien, riittävien ja koherenttien perustelujen käsitettä, kun se arvioi, että päätöksessä, jolla hylätään hallinnollinen valitus, viittaus uudelleenluokittelua käsittelevän pariteettikomitean yksilöimättömään lausuntoon, jossa ei kuvata asian olosuhteita, oli riittävä ja että sitä voitiin myöhemmin täydentää riita-asian kuluessa, ja sekoitti sen, milloin valittaja saattoi tutustua perusteluihin, viittaamalla liitteisiin, jotka toimitettiin oikeudenkäynnin aikana, ja väittämällä, että tällä perusteella valittajan olisi pitänyt ymmärtää häntä koskevat yksilölliset perustelut

unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi virheellisesti väitteet, jotka perustuvat ilmeiseen arviointivirheeseen, kun se totesi, ettei niitä oteta tutkittavaksi yhtäpitävyysperiaatteen loukkaamisen vuoksi, vaikka hallinnollinen valitus sisälsi seikkoja, joissa viitattiin tällaiseen virheeseen

unionin yleinen tuomioistuin rikkoi menettelymääräyksiä, jotka liittyvät kanneperusteen tutkittavaksi ottamiseen ja tehokkuuteen, kun se hylkäsi kanneperusteen, joka perustui siihen, että uudelleenluokittelua käsittelevä pariteettikomitea ei ollut julkaissut loppuraporttia, katsoen lainvastaisesti, että kyseinen julkaisemisen puuttuminen voitiin korjata pyynnöllä saada tutustua asiakirjoihin, vaikka menettelyillä on erilaiset tavoitteet ja säännöt eikä niitä sovelleta samoihin asiakirjoihin

unionin yleinen tuomioistuin velvoitti ilmeisen virheellisesti ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevien periaatteiden, joista yksi on kulujen jakaminen oikeudenmukaisesti, vastaisesti valittajan vastaamaan kaikista asianosaisten oikeudenkäyntikuluista ottamatta huomioon sitä, että CRU loukkasi oikeudenkäyntiä edeltävän vaiheen tavoitetta, myönsi istunnossa menettelymääräysten vastaisuuden ja toimitti oikeudenkäynnin loppuvaiheessa seikkoja, joihin unionin yleinen tuomioistuin tukeutui laajasti tuomion perusteluissa

kaiken kaikkiaan unionin yleinen tuomioistuin ei kunnioita lainkäytön erityisyyttä, kun se tutkii eri oikeudellisia kysymyksiä kuin ne, jotka sille on esitetty.

____________