Kanne 3.6.2022 – Föreningen Svenskt Landskapsskydd v. komissio
(asia T-346/22)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Föreningen Svenskt Landskapsskydd (Höganäs, Ruotsi) (edustaja: asianajaja G. Byrne)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan perussopimusten vastaisena kantajalle 1.4.2022 päivätyllä kirjeellä tiedoksi annetun komission päätöksen, jossa katsottiin, että kantajan tekemä sisäistä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö on jätettävä tutkimatta
sen lisäksi ja/tai sen sijasta toteamaan, että komissio on oikeudenvastaisesti laiminlyönyt SEUT 265 artiklan mukaisen toimimisvelvollisuutensa
toteamaan, että tilanteessa, jossa Ruotsin kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma (NECP) ei ole Århusin yleissopimuksen mukainen, komissio on arvioinut ja/tai hyväksynyt ja/tai julkaissut sen oikeudenvastaisesti ja se on sen vuoksi EU:n oikeuden ja kansainvälisen oikeuden vastainen ja/tai lainvastainen
toteamaan, että komissio on laiminlyönyt EU:n oikeuden ja kansainvälisen oikeuden mukaiset positiiviset velvollisuutensa ryhtyä välttämättömiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin oikaistakseen ja/tai korjatakseen sen, että Ruotsin NECP ei ole Århusin yleissopimuksen vaatimusten mukainen
toteamaan, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/19991 ei takaa Århusin yleissopimusten määräysten, mukaan lukien sen 7 artiklan, tehokasta vaikutusta ja että se on sen vuoksi EU:n ja kansainvälisen ympäristöoikeuden vastainen ja siten lainvastainen
ottaen huomioon sen, että NECP:t ja erityisesti Ruotsin NECP eivät ole Århusin yleissopimuksen vaatimusten mukaisia, toteamaan, että komission laiminlyönti asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä merkitsee kyseisen asetuksen rikkomista, yleissopimuksen rikkomista ja lisäksi perussopimuksien rikkomista
velvoittamaan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että 1.4.2022 päivätyllä kirjeellä kantajalle tiedoksi annettu komission päätös on kumottava. Kantaja esitti komissiolle pyynnön 15.12.2021 päivätyllä kirjeellä. Vastauksessaan kantajan pyyntökirjeeseen edellä mainitulla kirjeellään komissio katsoi, että kantajan pyyntö on jätettävä tutkimatta. Kantaja katsoo, että tässä suhteessa komission päätös on perustavanlaatuisella tavalla virheellinen ja se johtaa EU:n ja kansainvälisen ympäristöoikeuden rikkomiseen ja merkitsee perussopimusten rikkomista. Kantaja katsoo, että komissio on laiminlyönyt perussopimusten ja kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (Århusin yleissopimus), mukaiset velvoitteensa. Kantaja vetoaa lisäksi siihen, että komission riidanalainen päätös rikkoo EU:n johdettua lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/20061 9 ja 10 artiklaa. Kantaja katsoo, että komission päätös loukkaa Århusin yleissopimukseen ja asetukseen (EY) N:o 1367/2006 (sellaisena kuin se on muutettuna) perustuvaa kantajan oikeutta oikeuden saatavuuteen.
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on SEUT 265 artiklassa tarkoitetulla tavalla jättänyt ryhtymättä toimenpiteisiin komission arvioimien, hyväksymien ja julkaisemien NECP:iden suhteen, joihin sisältyy erityisesti riidanalainen Ruotsin NECP. Jättäessään ryhtymättä toimenpiteisiin komissio laiminlyö perussopimusten ja kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien Århusin yleissopimuksen 3, 6 ja 7 artikla, mukaisia velvoitteitaan. Kantaja vetoaa myös siihen, että komission laiminlyönnillä on rikottu EU:n johdetun oikeuden lainsäädäntöä, muun muassa asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (sellaisena kuin se on muutettuna) 9 ja 10 artiklaa.
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että se seikka, että komissio on laiminlyönyt varmistaa, että Ruotsin NECP on täysin Århusin yleissopimuksen vaatimusten mukainen, merkitsee sitä, että kyseinen NECP on ja on koko oikeudellisesti merkityksellisen ajanjakson ollut arvioitu, hyväksytty ja julkaistu selvästi EU:n oikeuden ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja että se on tästä syystä lainvastainen.
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetus (EU) 2018/1999 ei takaa Århusin yleissopimusten määräysten, mukaan lukien sen 7 artiklan, tehokasta vaikutusta ja että sen on sen vuoksi EU:n ja kansainvälisen ympäristöoikeuden vastainen. Kantaja katsoo lisäksi tai vaihtoehtoisesti, että asetus (EU) 2018/1999 on perussopimusten vastainen. Näin ollen kantaja katsoo, että asetus (EU) 2018/1999 olisi todettava lainvastaiseksi.
____________
1 Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11.12.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999 (EUVL 2018, L 328, s. 1).
1 Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL 2006, L 264, s. 13).