Asia C-149/15

Sabrina Wathelet

vastaan

Garage Bietheres & Fils SPRL

(cour d’appel de Liègen esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 1999/44/EY – Kulutustavaroiden kauppa ja niihin liittyvät takuut – Soveltamisala – Myyjän käsite – Välittäjä – Poikkeukselliset olosuhteet

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 9.11.2016

1.        Euroopan unionin oikeus – Tulkinta – Periaatteet – Itsenäinen ja yhtenäinen tulkinta

2.        Kuluttajansuoja – Kulutustavaroiden kauppa ja niihin liittyvät takuut – Direktiivi 1999/44 – Soveltamisala – Myyjä – Käsite – Elinkeinonharjoittaja, joka toimii välittäjänä sellaisen myyjän lukuun, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, ja joka ei ole asianmukaisesti ilmoittanut kuluttajalle tästä ominaisuudesta, kuuluu käsitteen piiriin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44 1 artiklan 2 kohdan c alakohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 28 kohta)

2.      Kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista annetun direktiivin 1999/44 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa olevaa myyjän käsitettä on tulkittava siten, että se kattaa myös yksityishenkilön lukuun välittäjänä toimivan elinkeinonharjoittajan, joka ei ole asianmukaisesti ilmoittanut ostajana olevalle kuluttajalle sitä, että myytävän tavaran omistaja on yksityishenkilö, mistä kansallisen tuomioistuimen on varmistuttava siten, että se ottaa huomioon kaikki asian olosuhteet. Edellä esitetyn tulkinnan kannalta merkitystä ei ole sillä, saiko välittäjä korvauksen osallistumisestaan vai ei.

Direktiivin 1999/44 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa nimittäin rajataan niiden henkilöiden piiri, joiden puoleen kuluttaja voi kääntyä vedotakseen mainitun direktiivin mukaisiin oikeuksiinsa. Täten se, että kuluttaja saa tiedon siitä, kuka myyjä on, ja erityisesti siitä, onko myyjä elinkeinonharjoittaja vai yksityishenkilö, on ratkaisevan tärkeää, jotta kuluttaja voi saada kyseisellä direktiivillä hänelle myönnetyn suojan.

Näin ollen olosuhteissa, joissa kuluttajaa voidaan helposti johtaa harhaan, kun otetaan huomioon kaupan olosuhteet, hänelle on syytä myöntää vahvistettu suoja. Niinpä myyjällä direktiivin 1999/44 nojalla oleva vastuu on voitava kohdistaa välittäjään, joka kuluttajaan nähden esiintyessään luo hänelle sekaannusvaaran antamalla kuluttajan ymmärtää, että välittäjä on myytävän tavaran omistaja.

Kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava, voidaanko elinkeinonharjoittajaa pitää direktiivin 1999/44 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna myyjänä, jos se ei ole asianmukaisesti ilmoittanut kuluttajalle, ettei se ole kyseessä olevan tavaran omistaja. Tässä yhteydessä merkitystä voi olla erityisesti välittäjän myyntiin osallistumisen ja sen siinä käyttämien ponnistelujen intensiteetillä, olosuhteilla, joissa tavara esitettiin kuluttajalle, ja kuluttajan toiminnalla sen selvittämiseksi, onko viimeksi mainittu voinut ymmärtää, että välittäjä toimi yksityishenkilön lukuun.

(ks. 37, 41, 44 ja 45 kohta sekä tuomiolauselma)