Kanne 27.7.2007 - Doktor v. neuvosto

(Asia F-73/07)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Frantisek Doktor (Bratislava, Slovakia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, R. Albelice ja Ch. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

neuvoston nimittävän viranomaisen 24.10.2006 tekemä se päätös, jolla kantaja irtisanottiin koeajan päätteeksi, ja 16.5.2007 tekemä se päätös, jolla kantajan valitus hylättiin, on kumottava

nimittävälle viranomaiselle on ilmoitettava riidanalaisten päätösten kumoamisen seurauksista ja muun muassa mahdollisuudesta suorittaa uusi koeaika toisessa yksikössä tai jatkaa koeaikaa siten, että virkamies siirretään toiseen virkaan, johon ei kuulu yksikönpäällikön vastuuta, ja siten, että uuden koeajan tai jatketun koeajan päätteeksi kantajan kykyjä arvioidaan uudelleen

vastaaja on velvoitettava korvaamaan sekä ammatillinen ja taloudellinen vahinko (joka liittyy palkkaan ja siihen liittyviin etuihin, jotka kantajalle pitäisi maksaa sen jakson osalta, joka alkoi 1.11.2006 ja päättyy päivänä, jona hän palaa tehtäviinsä riidanalaisten päätösten kumoamisen johdosta) että henkinen kärsimys (ohjeelliseksi summaksi esitetään 50 000 euroa)

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen, joista ensimmäinen liittyy siihen, että Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 34 artiklaa on rikottu, huolenpitovelvollisuutta on laiminlyöty ja hyvän hallinnon periaatetta on loukattu. Erityisesti kantaja väittää, että hänen koeaikansa toteutui epätavallisissa ja useiden sisäisten menettelysääntöjen vastaisissa olosuhteissa.

Toinen kanneperuste liittyy siihen, että perusteluvelvollisuutta on loukattu siltä osin kuin irtisanomispäätöksessä ei ole mitään selityksiä ja siltä osin kuin siinä on ristiriitaisia mainintoja, jotka ovat vähemmän suotuisia kuin ensimmäisessä koeajan päätteeksi laaditussa kertomuksessa olevat maininnat.

Kolmannessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että irtisanomispäätös on suhteeton ja että siinä on ilmeinen arviointivirhe siltä osin kuin siinä ei otettu huomioon tiettyjen persoonallisuustestien tuloksia ja siltä osin kuin siitä, että kantaja sai negatiivisia arviointeja yksikönpäällikkönä, vaikka ne olisivat perusteltuja, olisi pitänyt olla seurauksena vain kantajan siirtäminen toisiin tehtäviin, joihin ei liity tällaista vastuuta.

Neljännessä kanneperusteessaan kantaja vetoaa siihen, että puolustautumisoikeuksia ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu siltä osin kuin irtisanomispäätös tehtiin hänen mukaansa sellaisten kertomusten perusteella, jotka tehtiin ilman hänen kuulemistaan ja joista viimeisestä tuli lopullinen sovellettavien menettelymääräysten vastaisella tavalla.

____________