Language of document :

Kanne 29.7.2011 - Barloworld v. komissio

(Asia T-459/11)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Barloworld International, S.L. (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat F. Alcaraz Gutierrez ja A. J. de la Cruz Martínez)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen [komission 12.1.2011 tekemä päätös 2011/282/EU] 1 artiklan 1 kohdan siltä osin kuin siinä todetaan, että Espanjan kodifioidun yhteisöverolain (TRLIS) 12 §:n 5 momentti sisältää osatekijöitä, joita pidetään SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena, ja siltä osin kuin päätöstä ei ole perusteltu SEUT 296 artiklassa edellytetyllä tavalla

toissijaisesti kumoaa luottamuksensuojan periaatteen nojalla kanteen kohteena olevan päätöksen 1 artiklan 2 ja 3 kohdan siltä osin kuin niissä ei sallita, että liiketoimiin, jotka tapahtuivat komission kyseisessä asiassa tekemän tutkimuksen aloittamispäätöksen julkaisemisen (21.12.2007) ja riidanalaisen päätöksen julkaisemisen (21.5.2011) välisenä aikana, sovelletaan edelleen TRLIS:n 12 §:n 5 momentin mukaista verovähennystä koko kuluksi kirjaamisen ajan

edelleen toissijaisesti kumoaa kanteen kohteena olevan päätöksen 1 artiklan 4 ja 5 kohdan sikäli kuin niissä ei ole perusteltu järjestelmän luomista siltä pohjalta, ettei oletettavasti ole osoitettu, että olisi olemassa oikeudellisia esteitä rajat ylittäville yritysten yhdistymisille

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen, koska TRLIS:n 12 §:n 5 momentti ei täytä edellytyksiä sen katsomiseksi valtiontueksi.

Kun Espanjan verojärjestelmää tarkastellaan kokonaisuudessaan, TRLIS:n 12 §:n 5 momentissa ei luoda SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Lisäksi koska riidanalainen toimenpide on luonteeltaan yleinen, sitä ei voida katsoa de facto selektiiviseksi komission itse puoltaman oikeudellisen kannan ja yhteisön oikeuskäytännön mukaisesti.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaiselta päätökseltä puuttuu täysin perustelut.

-    Päätökseltä puuttuu SEUT 296 artiklassa edellytetyt perustelut, koska komissio ei ole tutkinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia merkityksellisiä seikkoja eikä perustellut riittävällä tavalla päätöslauselmaa. Erityisesti on huomattava, ettei arviointia siitä, onko rajat ylittäville yritysten yhdistymisille oikeudellisia esteitä vai ei, ole perusteltu riittävästi.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan toimenpide on SEUT 107 artiklan 3 kohdan mukainen.

-    Rahallisen liikearvon kirjaamisella kuluksi pyritään, kun verosäännöksiä ei ole EU:n tasolla yhdenmukaistettu, poistamaan esteitä rajat ylittäviltä investoinneilta sillä tavoin, että sillä poistetaan esteiden kielteiset vaikutukset rajat ylittäviin yritysten yhdistymisiin ja asetetaan rajat ylittävät yritysten yhdistymiset verotuksellisesti samaan asemaan kuin paikalliset yhdistymiset sen varmistamiseksi, että tällaisia toimia koskevat päätökset eivät perustu verotuksellisiin vaan pelkästään taloudellisiin näkökohtiin.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen, koska tämän periaatteen mukaan siirtymäsäännöstöä pitäisi soveltaa siihen asti, kun päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 21.5.2011.

-    Päätös Euroopan unionin ulkopuolisista hankinnoista on jätetty avoimeksi, koska komission ensimmäisessä päätöksessä unionin sisäisistä hankinnoista on nimenomaisesti todettu, että yhteisöjen ulkopuolella on mahdollisesti edelleen oikeudellisia esteitä rajat ylittäville yritysten yhdistymisille, minkä vuoksi nämä toimenpiteet ovat oikeudellisesti ja tosiasiallisesti erilaisessa tilanteesssa kuin yhteisön sisäiset toimenpiteet. Ensimmäinen päätös aiheutti näin ollen tietyissä yrityksissä perusteltua luottamusta Espanjan järjestelmään, koska oli tunnettua, että useimmissa oikeusjärjestyksissä on mahdotonta toteuttaa rajat ylittäviä yritysten yhdistymisiä Euroopan unionin ulkopuolella.

____________