UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

16 päivänä tammikuuta 2015

Asia T‑107/13 P

Cornelia Trentea

vastaan

Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Päätös, jolla hakemus hylätään ja toinen ehdokas nimitetään –Peruste, joka esitetään ensimmäisen kerran istunnossa – Selvitysaineiston vääristäminen – Perusteluvelvollisuus – Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan velvoitteen riitauttaminen

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F‑112/10, Trentea vastaan FRA, 11.12.2012 antaman tuomion (Kok. H., EU:F:2012:179) kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. Cornelia Trentea vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin perusoikeusvirastolle (FRA) tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Tuomioistuinmenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Erottelu oikeusjärjestyksen perusteisiin pohjautuvien perusteiden ja muiden, kuten aineellisten perusteiden välillä – Sellaisen perusteen hylkääminen, joka ei liity oikeusjärjestyksen perusteisiin

2.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen ja selvitysaineiston virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu tosiseikkojen ja selvitysaineiston arviointi, paitsi jos ne on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 11 artikla)

3.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta

4.      Virkamiehet – Asianomaiselle vastainen päätös – Perusteluvelvollisuus – Laajuus – Perustelujen puutteellisuus – Asian korjaaminen oikeudenkäynnin aikana – Edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 25 artikla)

5.      Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäynnin kesto virkamiestuomioistuimessa – Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto

1.      Kun valituksen yhteydessä on kyse valittajan perusteluista, joiden mukaan virkamiestuomioistuimen olisi pitänyt lausua viran puolesta siitä, ettei valintalautakunnassa ollut henkilöstökomitean nimeämää jäsentä tai siitä että tällainen jäsen rikkoi väitetysti tehtäväänsä, on riittävää kun todetaan, ettei valittaja ole osoittanut tällaisen perusteen liittyvän oikeusjärjestyksen perusteisiin.

Lisäksi koska asiakirja-aineistoon ei ole tältä osin liitetty minkäänlaisia tosiseikkoja muun muassa istunnon aikana, virkamiestuomioistuin perusteli tuomionsa oikeudellisesti riittävällä tavalla kun se tyytyi vain toteamaan, ettei tuomioistuimen tule tarkastella tällaista perustetta viran puolesta.

(ks. 45 ja 46 kohta)

Viittaukset:

Unionin tuomioistuin: määräys Marcuccio v. komissio (C‑617/11 P, EU:C:2013:657, 22 kohta)

2.      Virkamiestuomioistuimen tosiseikoista tekemä arviointi ei ─ todistusaineiston vääristämistapausta lukuun ottamatta ─ ole oikeudellinen kysymys, joka sellaisenaan voitaisiin saattaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällaisen vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on ilmettävä selvästi asiakirja-aineistosta, ilman että olisi tarpeen arvioida uudelleen tosiseikkoja ja selvitysaineistoa.

(ks. 61–63 ja 69 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: määräys Beau v. komissio (T‑252/06 P, EU:T:2007:230, 45–47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

3.      Perusteluvelvollisuuden laajuutta koskeva kysymys on oikeudellinen kysymys, joka saatetaan unionin yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi virkamiestuomioistuimen tuomiosta tehdyn valituksen yhteydessä.

(ks. 76 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: tuomio Doktor v. neuvosto (T‑248/08 P, EU:T:2010:57, 92 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

4.      Ensinnäkin päätöksen puutteellisia perusteluita – muttei perustelujen puuttumista kokonaisuudessaan – voidaan korjata vielä oikeudenkäynnin aikana, kun asianomaisella henkilöllä oli jo ennen kanteensa nostamista tiedossa alustavat perustelut, toiseksi voidaan katsoa, että päätös on riittävästi perusteltu, kun se on tehty asianomaisen henkilön tuntemassa asiayhteydessä, jonka perusteella hän voi ymmärtää päätöksen merkityksen, ja kolmanneksi – erityisesti ylentämättä jättämistä tai hakemuksen hylkäämistä koskevien päätösten osalta – perusteluja voidaan täydentää valituksen hylkäämistä koskevan päätöksen yhteydessä, koska kyseisen hylkäävän päätöksen perustelujen oletetaan vastaavan valituksen kohteena olevan päätöksen perusteluja.

(ks. 77 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: em. 76 kohdassa mainittu tuomio Doktor v. neuvosto (EU:T:2010:57, 93 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

5.      Lähes kahden vuoden aikaa, joka virkamiestuomioistuimelta on kulunut asian ratkaisemisessa, ei voida pitää kohtuuttomana.

Joka tapauksessa tuomiota ei voida kumota menettelyn kohtuuttoman keston vuoksi, kun mikään seikka ei osoita, että tämä seikka on vaikuttanut riita-asiassa annettuun ratkaisuun.

(ks. 84 ja 85 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: määräys EFKON v. parlamentti ja neuvosto (C‑146/08 P, EU:C:2009:201, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)