Language of document :

Kanne 11.3.2021 – Unkari v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

(asia C-156/21)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Unkari (asiamiehet: M. Z. Fehér ja M. M. Tátrai)

Vastaaja: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

–    kumoaa yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16.12.2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/20921 .

Toissijaisesti se vaatii, että unionin tuomioistuin

–    kumoaa asetuksen 2020/2092

4 artiklan 1 kohdan

4 artiklan 2 kohdan h alakohdan

5 artiklan 2 kohdan

5 artiklan 3 kohdan toiseksi viimeisen virkkeen

5 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen

6 artiklan 3 ja 8 kohdan.

Lisäksi se vaatii, että unionin tuomioistuin

–    velvoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.    Ensimmäinen väite – Asetuksen oikeusperusta ei ole asianmukainen, asetukselta puuttuu asianmukainen oikeusperusta

Riitautetun asetuksen oikeusperustaksi ilmoitettu SEUT 322 artiklan 1 kohdan a alakohdassa unionin lainsäätäjä valtuutetaan antamaan säännökset unionin talousarvion toimeenpanemiseksi, mutta asetuksessa ei ole tällaisia säännöksiä. Tästä johtuen asetukselta puuttuu asianmukainen oikeusperusta.

2.    Toinen väite – SEU 7 artiklan ja siihen liittyen SEU 4 artiklan 1 kohdan, SEU 5 artiklan 2 kohdan, SEU 13 artiklan 2 kohdan ja SEUT 269 artiklan rikkominen

Riitautetulla asetuksella käyttöön otetulla menettelyllä on haluttu toteuttaa SEU 7 artiklassa tarkoitettu menettely sellaisessa erityisessä asiayhteydessä, johon SEU 7 artikla ei anna mahdollisuutta. Riitautetulla asetuksella rikotaan ja kierretään SEU 7 artiklaa ottamalla käyttöön rinnakkaismenettely samalla kun asetuksella käyttöön otetulla menettelyllä rikotaan SEU 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettua toimivallanjakoa, SEU 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja toimivallan rajoja ja SEU 13 artiklan 2 kohdassa vahvistettua toimielinten välisen tasapainon periaatetta sekä unionin tuomioistuimen toimivallan osalta SEUT 269 artiklaa.

3.    Kolmas väite – Unionin yleisiksi oikeusperiaatteiksi tunnustettujen oikeusvarmuuden periaatteen ja oikeussääntöjen selkeyttä koskevan vaatimuksen rikkominen

Riitautetussa asetuksessa käytettyjä peruskäsitteitä ei ole määritelty, eikä osaa niistä voida myöskään määritellä yhdenmukaisesti, minkä vuoksi ne eivät sovellu asetuksen perusteella hyväksyttyjen sääntöjen ja toimenpiteiden perusteeksi eivätkä siihen, että jäsenvaltiot kykenisivät asianmukaisella varmuudella yksilöimään sen, mitä odotuksia niiden oikeusjärjestykseen ja viranomaisten toimintaan kohdistuu asetuksen perusteella. Tämän lisäksi asetuksen muut yksittäiset säännökset johtavat erikseen ja yhdessä sellaiseen oikeudelliseen epävarmuuteen asetuksen soveltamisessa, joka johtaa unionin yleisiksi oikeusperiaatteiksi tunnustettujen oikeusvarmuuden periaatteen ja oikeussääntöjen selkeyttä koskevan vaatimuksen loukkaamiseen.

4.    Neljäs väite – Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan kumoaminen

Riitautetun asetuksen 4 artiklan 1 kohta antaa mahdollisuuden toimenpiteiden toteuttamiseen tilanteessa, jossa unionin talousarvio tai unionin varainhoidolliset intressit ovat vaarassa; konkreettisen haitan tai kielteisen vaikutuksen puuttuessa asetuksen perusteella toteutettavien toimenpiteiden soveltamista voidaan pitää suhteettomana, minkä lisäksi kyseisellä säännöksellä loukataan oikeusvarmuuden periaatetta.

5.    Viides väite – Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan h alakohdan kumoaminen

Riitautetun asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa annetaan myös mahdollisuus muissa tilanteissa tai kun kyse on viranomaisten toimista, jotka ovat merkityksellisiä unionin talousarvion moitteettoman varainhoidon tai unionin taloudellisten etujen suojaamisen kannalta, oikeusvaltioperiaatteen loukkaamisen toteamiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen, millä loukataan oikeusvarmuuden periaatetta, koska rangaistavaksi katsottavaa menettelyä ja tilanteita ei ole täsmällisesti määritelty.

6.    Kuudes väite – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan kumoaminen

Riitautetun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan silloin, kun jäsenvaltioon kohdistetaan toimenpiteitä, eli siltä viedään unionin talousarviosta myönnettävät varat, tämä ei vapauta kyseisen jäsenvaltion hallitusta velvollisuudestaan jatkaa sellaisten ohjelmien loppukäyttäjien rahoitusta sen mukaisesti kuin se on aiemmin myönnetty. Yhtäältä tämä on ristiriidassa asetuksen oikeusperustan kanssa, koska näin perustetaan jäsenvaltion talousarvioon kohdistuva velvoite, ja toisaalta sillä rikotaan budjettivajetta koskevia unionin oikeussääntöjä ja jäsenvaltioiden yhdenvertaisuuden periaatetta.

7.    Seitsemäs väite – Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan kolmannen virkkeen kumoaminen

Riitautetun asetuksen 5 artiklan 3 kohdan kolmannen virkkeen mukaan oikeusvaltion periaatteiden rikkomisen luonne, kesto, vakavuus ja laajuus on otettava asianmukaisesti huomioon, mikä merkitsee kysymystä oikeusvaltioperiaatteen todetun rikkomisen ja unionin talousarvioon tai unionin varainhoidollisiin intresseihin kohdistuvan konkreettisen haitan välisestä suhteesta, minkä vuoksi virke on ristiriidassa asetuksen oikeusperustan sekä SEU 7 artiklan kanssa, minkä lisäksi oikeusvarmuuden periaatetta loukkaa se, ettei toimenpiteitä ole määritelty riittävän täsmällisesti.

8.     Kahdeksas väite – Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen kumoaminen

Riitautetun asetuksen 5 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen mukaan toteutettavat toimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan kohdistettava sellaisiin unionin toimiin, joihin oikeusvaltioperiaatteiden rikkominen vaikuttaa, mikä ei takaa sitä, että yksittäistapauksessa todetun oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen ja toteutettavien toimenpiteiden välillä on välitön yhteys, minkä vuoksi kyseessä on sekä suhteellisuusperiaatteen – sillä yksittäistapauksessa todetun oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen ja toteutettavien toimenpiteiden välistä yhteyttä ei ole asianmukaisesti määritelty – sekä oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen.

9.    Yhdeksäs väite – Asetuksen 6 artiklan 3 ja 8 kohdan kumoaminen

Riitautetun asetuksen 6 artiklan 3 ja 8 kohdan mukaan komissio ottaa arvioinnissaan huomioon käytettävissä olevista lähteistä saatavat asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien unionin toimielinten, muiden asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja muiden tunnustettujen instituutioiden päätökset, päätelmät ja suositukset, ja arvioidessaan toimenpiteiden oikeasuhteisuutta, se velvoitetaan ottamaan huomioon tietoja ja ohjeita, joita ei ole täsmällisesti määritelty. Sillä, ettei niitä viiteasiakirjoja ja lähteitä ole asianmukaisesti määritelty, jotka komission on otettava huomioon, loukataan oikeusvarmuuden periaatetta.

____________

1 EUVL 2020, L 433I, s. 1.