Language of document : ECLI:EU:T:2015:497

Asia T‑115/13

Gert-Jan Dennekamp

vastaan

Euroopan parlamentti

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Asiakirjat, jotka koskevat tiettyjen Euroopan parlamentin jäsenten kuulumista lisäeläkejärjestelmään – Kieltäytyminen asiakirjojen luovuttamisesta – Yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa koskeva poikkeus – Asetuksen (EY) N:o 45/2001 8 artiklan b alakohta – Henkilötietojen siirtäminen – Edellytykset, jotka koskevat tietojen siirtämisen tarpeellisuutta ja vaaraa rekisteröidyn oikeutettujen etujen vaarantumisesta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 15.7.2015

1.      Tuomioistuinmenettely – Kanteen kohde – Tiettyjen Euroopan parlamentin jäsenten nimien julkistaminen sen jälkeen kun he olivat nostaneet kanteen – Kolmannen Euroopan parlamenttia vastaan nostamalla kanteella, jossa tämä vaati näitä jäseniä koskevien tietojen luovuttamista, ei ole kohdetta – Lausunnon antamisen raukeaminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla)

2.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Suppea tulkinta ja soveltaminen – Velvollisuus arvioida konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti poikkeuksen kattamat asiakirjat – Ulottuvuus)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla)

3.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suoja – Ulottuvuus – Velvollisuus arvioida sitä henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti – Asetuksen N:o 45/2001 säännöksiä on sovellettava kaikilta osin kaikkiin hakemuksiin, joilla haetaan oikeutta tutustua henkilötietoja sisältäviin asiakirjoihin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 8 artikla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta)

4.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 ja asetus N:o 45/2001 – Asiakirjoihin tutustumista koskevasta oikeudesta tehtyjen poikkeusten ja toisaalta yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojan välinen suhde – Asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohdassa säädetty henkilötietojen siirtämisen tarpeellisuutta koskeva edellytys

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 johdanto-osan 12 perustelukappale ja 2 artiklan a alakohta, 5 artiklan b alakohta ja 8 artiklan b alakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 6 artiklan 1 kohta)

5.      Tuomioistuinmenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset – Käsittelyn kuluessa esille tulleesta seikasta johtuvaa perustetta ei ole – Tutkimatta jättäminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 84 artiklan 1 kohta)

6.      Lainsäädännön lähentäminen – Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Unionin toimielinten ja elinten suorittama näiden tietojen käsittely – Asetus N:o 45/2001 – Asetuksen N:o 1049/2001 nojalla tehty hakemus, jossa nimetään Euroopan parlamentin jäsenet, jotka kuuluvat lisäeläkejärjestelmään – Henkilötiedot – Hakijan velvollisuus osoittaa kyseisten tietojen siirron tarpeellisuus – Kyseisen toimielimen velvollisuus vertailla näiden tietojen ilmaisemisella vaarannettuja etuja

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta)

7.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Lisäeläkejärjestelmään kuuluvat toimielimen jäsenet – Eturistiriidan vaara silloin, kun tästä järjestelmästä äänestetään – Kyseisen toimielimen velvollisuus välittää asiakirjat pyytäneelle henkilölle järjestelmään kuuluvien sellaisten jäsenten nimet, jotka ovat ottaneet osaa tällaisiin äänestyksiin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

8.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Sellaisiin asiakirjoihin, jotka saattavat paljastaa eturistiriidan, tutustumista koskeva hakemus – Eturistiriidan käsite

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 2 artikla ja 4 artiklan 1 kohdan b alakohta)

9.      Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Unionin toimielinten ja elinten suorittama näiden tietojen käsittely – Asetus N:o 45/2001 – Asetuksen N:o 1049/2001 nojalla tehty hakemus, jossa nimetään Euroopan parlamentin jäsenet, jotka kuuluvat lisäeläkejärjestelmään – Henkilötiedot – Julkisuuden henkilöiden tiedoille annettava heikompi suoja

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

10.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 ja asetus N:o 45/2001 – Asetuksen N:o 1049/2001 nojalla tehty hakemus, jossa nimetään Euroopan parlamentin jäsenet, jotka kuuluvat lisäeläkejärjestelmään – Henkilötiedot – Julkisuuden henkilöiden tiedoille annettava heikompi suoja – Niiden intressien etusija, joilla pyritään varmistamaan unionin moitteeton toiminta lisäämällä kansalaisten luottamusta toimielimiin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

11.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suoja – Tutustumisoikeuden epääminen – Perusteluvelvollisuus – Soveltamisala

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 25–29 kohta)

2.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetulla asetuksella N:o 1049/2001 pyritään antamaan yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin, kuten sen johdanto-osan neljännestä perustelukappaleesta ja 1 artiklasta ilmenee. On tosin niin, että vaikka tähän oikeuteen sovelletaan kyseisen asetuksen 4 artiklan nojalla tiettyjä yleiseen tai yksityiseen etuun liittyviin syihin perustuvia rajoituksia, joihin kuuluu tapaus, jossa kieltäydytään antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi jotain kyseisellä artiklalla suojatuista eduista on kuitenkin niin, että koska näillä poikkeuksilla poiketaan periaatteesta, jonka mukaan yleisöllä on oltava mahdollisimman laaja tutustumisoikeus asiakirjoihin, niitä on tulkittava ja sovellettava suppeasti. Kun kyseinen toimielin siis päättää evätä oikeuden tutustua asiakirjaan, jonka toimittamista siltä on pyydetty, sen on lähtökohtaisesti selitettävä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata etua, jota suojataan sillä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyllä poikkeuksella, johon kyseinen toimielin vetoaa. Tällaisen loukkaamisvaaran on lisäksi oltava kohtuullisesti ennakoitavissa, eikä se saa olla täysin hypoteettinen.

(ks. 36–39 ja 133 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 40–43, 49–51 ja 134 kohta)

4.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetusta asetuksesta N:o 1049/2001 seuraavan oikeuden tutustua toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetusta asetuksesta N:o 45/2001 näille samoille toimielimille seuraavien henkilötietojen siirtämistä koskevien velvoitteiden välistä tasapainoa varten on tarpeen selvittää näissä kahdessa asetuksessa vahvistettujen sääntöjen välinen suhde.

Ensinnäkin on niin, että kun asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen seurauksena voi olla siihen myöntävästi vastattaessa henkilötietojen luovuttaminen, asianomaisen toimielimen on sovellettava kaikkia asetuksen N:o 45/2001 säännöksiä, eivätkä asetuksessa N:o 1049/2001 vahvistetut eri säännöt ja periaatteet voi rajoittaa näille tiedoille annettavaa täysimääräistä suojaa. Vaikka tällaisessa yleisessä yhteydessä on tosin totta, että asetuksen N:o 1049/2001 6 artiklan 1 kohdan mukaan oikeus saada tutustua asiakirjoihin ei edellytä hakijan perustelevan intressiään kyseisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemiseen, asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetään välillisesti, että hakija osoittaa yhdellä tai useammalla nimenomaisella ja laillisella perustelulla tarpeen niihin asiakirjoihin sisältyvien henkilötietojen siirtoon, joihin hän on pyytänyt saada tutustua.

Toiseksi on otettava aivan erityisesti huomioon asetuksessa N:o 45/2001 luonnollisille henkilöille heidän henkilötietojensa käsittelyn osalta vahvistetun suojajärjestelmän erityispiirteet. Tällä asetuksella on sen johdanto-osan viidennen perustelukappaleen mukaisesti tarkoitus antaa täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia siinä rekisteröidyiksi määritellyille henkilöille ja määritellä unionin toimielimissä ja elimissä toimivien rekisterinpitäjien tietojen käsittelyä koskevat velvollisuudet. Tällaisen päämäärän saavuttamiseksi vahvistettuja edellytyksiä, jotka koskevat unionin toimielimen tai elimen mahdollisuutta siirtää henkilötietoja, on tulkittava suppeasti, sillä muutoin vaarannettaisiin asetuksella N:o 45/2001 näille henkilöille sen johdanto-osan 12 perustelukappaleen mukaan perusoikeuksina tunnustetut oikeudet. Tarpeellisuutta koskevan edellytyksen täyttyminen edellyttää näin ollen, että henkilötietojen siirtämisen osoitetaan olevan ajateltavissa olevista muista toimenpiteistä asianmukaisin keino hakijan asettaman tavoitteen saavuttamiseksi ja että se on oikeassa suhteessa tähän tavoitteeseen nähden, mikä edellyttää, että hakija esittää tässä tarkoituksessa nimenomaisia ja laillisia perusteluja.

Tällainen tulkinta ei merkitse kategorisen poikkeuksen vahvistamista asiakirjoihin tutustumista koskevaan periaatteeseen henkilötietojen osalta, vaan sillä sovitetaan yhteen kaksi perusoikeutta, jotka ovat vastakkaisia, kun asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus koskee asetuksella N:o 45/2001 suojattuja henkilötietoja.

Asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohdassa säädetyn tarpeellisuutta koskevan edellytyksen suppea tulkinta ei kuitenkaan merkitse sitä, että huomioon ei voitaisi ottaa henkilötietojen siirtämiselle esitettyä yleisluonteista perustelua, kuten yleisön oikeutta saada tietoa.

Kolmanneksi on niin, että jos henkilö, joka pyytää oikeutta tutustua henkilötietoja sisältäviin asiakirjoihin, on osoittanut niiden siirtämisen tarpeellisuuden ja jos pyynnön vastaanottanut toimielin katsoo, ettei ole mitään syytä olettaa, että rekisteröityjen oikeutetut edut joutuisivat tämän siirron vuoksi vaaraan, tiedot voidaan siirtää, ja mikäli mikään muu asetuksessa N:o 1049/2001 säädetty poikkeus kuin yksityiselämän suojaa ja yksilön koskemattomuuden loukkaamista koskeva poikkeus ei sovellu, tiedot sisältävä asiakirja tai sisältävät asiakirjat luovutetaan ja saatetaan siten yleisön saataville.

Tästä seuraa, että asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohdassa säädettyä tarpeellisuutta koskevaa edellytystä on tulkittava suppeasti, että henkilötietojen siirtämisen tarpeellisuutta koskeva edellytys edellyttää, että toimielin tai elin tutkii tarpeellisuutta asiakirjoihin tutustumista koskevaa oikeutta hakeneen henkilön esittämän tavoitteen kannalta, mikä rajoittaa asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen perustelujen puuttumista koskevan säännön ulottuvuutta, että näiden tietojen siirtämisen tarpeellisuutta koskeva perustelu, johon kantaja vetoaa, voi olla yleisluonteinen ja että asetukselta N:o 1049/2001 ei pidä viedä tehokasta vaikutusta tulkitsemalla asiaa koskevia säännöksiä siten, että tietojen laillisen ilmaisemisen tavoitteena ei voi koskaan olla niiden ilmaiseminen kokonaan yleisölle.

(ks. 48, 51–54, 56, 59–61, 67 ja 68 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 80 kohta)

6.      Sen perusteella, että toimielimen asiakirjoihin tutustumista koskevaa oikeutta hakenut henkilö pelkästään vetoaa oikeuteen saada tietoja ja oikeuden siihen, että julkisten varojen valvonnasta hankitut tiedot välitetään yleisölle, ei voida määrittää, miten lisäeläkejärjestelmään kuuluvien tämän toimielimen jäsenten nimien siirtäminen olisi asianmukaisin keino hakijan esittämän tavoitteen saavuttamiseksi, saati miten se olisi oikeassa suhteessa tähän tavoitteeseen nähden. Sama pätee vetoamiseen tällaisesta järjestelmästä jo käytävään keskusteluun, jolla ei voida osoittaa kyseessä olevien tietojen siirtämisen olevan tarpeen hakijalle.

Kuitenkaan silloin, kun tarve henkilötietojen siirtoon on osoitettu, unionin toimielimen tai elimen, jolle tällaisia tietoja sisältäviin asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus on esitetty, on vertailtava asianomaisten eri intressejä ja selvitettävä, onko syytä ajatella, että rekisteröityjen oikeutetut edut voisivat siirron vuoksi vaarantua, kuten yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohdassa edellytetään.

(ks. 83, 84, 116 ja 127 kohta)

7.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisessa on niin, että jotta henkilö, joka hakee oikeutta tutustua toimielimen hallussa oleviin asiakirjoihin, jotka koskevat tiettyjen sen jäsenten kuulumista lisäeläkejärjestelmään, voisi saavuttaa tavoitteensa tuoda ilmi näiden jäsenten mahdolliset eturistiriidat, kyseisen toimielimen on siirrettävä niiden järjestelmään kuuluvien jäsenten nimet, jotka olivat myös täysistunnon jäseniä tästä järjestelmästä toimitettujen äänestysten aikana ja jotka ottivat tosiasiallisesti osaa näihin äänestyksiin, eikä rajoituttava nimenhuutoäänestyksenä toimitettuihin äänestyksiin osallistuneiden nimiin. Riippumatta siitä, mitä äänestysmenettelyä tällaisesta järjestelmästä toimitetuissa äänestyksissä on käytetty, kaikkien tosiasiallisesti äänestäneiden ja järjestelmään kuuluneiden kyseisen toimielimen jäsenten menettelyyn voi tältä osin vaikuttaa heidän henkilökohtainen intressinsä. Hakija voi laillisesti tyytyä osoittamaan, että nämä jäsenet olivat tällaisessa tilanteessa toimielimen jäsenen ja järjestelmään kuuluvan henkilön kaksoisroolin vuoksi. Tällaisessa tilanteessa kyseinen toimielin tekee ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että niiden järjestelmään kuuluvien jäsenten nimien siirtämisen tarpeellisuutta, jotka olivat ottaneet osaa järjestelmästä toimitettuihin äänestyksiin, ei ollut osoitettu.

(ks. 103, 110 ja 113 kohta)

8.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisessa eturistiriidan käsitteellä, josta asiankirjoihin tutustumista koskevassa hakemuksessa on kyse, ei kuitenkaan viitata yksinomaan tilanteeseen, jossa julkishallinnon työntekijällä on sellainen henkilökohtainen etu, joka on voinut todella vaikuttaa hänen julkisten tehtäviensä puolueettomaan ja objektiiviseen hoitamiseen, vaan myös tilanteeseen, jossa todettu etu voi yleisön näkökulmasta näyttää vaikuttavan julkisten tehtävien puolueettomaan ja objektiiviseen hoitamiseen. Mahdollisten eturistiriitojen paljastamisella ei pyritä pelkästään tuomaan esille tilanteita, joissa julkishallinnon työntekijä on hoitanut tehtäviään henkilökohtaisten etujensa ajamiseksi, vaan myös tiedottamaan yleisölle julkishallinnon työntekijöitä koskevasta eturistiriitojen vaarasta, jotta nämä toimisivat virkatehtävissään puolueettomasti, ilmoitettuaan olosuhteista riippuen heitä koskevasta mahdollisesta eturistiriitatilanteesta ja toteutettuaan tai ehdotettuaan toimenpiteitä kyseisen ristiriitatilanteen ratkaisemiseksi tai välttämiseksi.

(ks. 106 ja 109 kohta)

9.      Erottelu julkisuuden henkilöiden julkisen vallan piirin ja yksityisyyden suojan piirin välillä on merkityksellinen arvioitaessa, mihin henkilötietojen suojan tasoon heillä on oikeus yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 45/2001 järjestelmässä, vaikka tässä asetuksessa ei säädetä mitään tällaista. Olisi täysin epätarkoituksenmukaista arvioida samalla tavoin henkilötietojen siirtämistä koskevaa hakemusta siitä riippumatta, kenestä henkilöstä on kyse. Koska julkisuuden henkilö on päättänyt asettaa itsensä alttiiksi ulkopuolisille ja erityisesti tiedotusvälineille ja niiden välityksellä toimintapiiristään riippuen enemmän tai vähemmän suurelle yleisölle, tämä toimintaympäristö on otettava huomioon arvioitaessa julkisuuden henkilöiden oikeutettujen etujen vaarantumista asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohtaa sovellettaessa ja vertailtaessa näitä etuja ja pyydettyjen henkilötietojen siirtämisen tarpeellisuutta.

Tällaisessa yhteydessä sellaisessa tapauksessa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 nojalla tehty hakemus koskee tutustumista sellaisiin asiakirjoihin, jotka koskevat toimielimen jäseniä, jotka ovat kuuluvat lisäeläkejärjestelmään, jota koskevaan äänestykseen he ovat ottaneet osaa toimielimessä, on arvioitaessa sitä, voivatko näiden jäsenten oikeutetut edut joutua vaaraan, on otettava huomioon kyseessä olevien henkilötietojen eli järjestelmään kuuluvien ja siitä toimitettuun äänestykseen osaa ottaneiden jäsenten nimien yhteys heidän edustajantoimeensa. Koska mahdollisuus kuulua järjestelmään on avoin ainoastaan jäsenille, kyseiset henkilötiedot kuuluvat heidän julkisen vallan piiriinsä. Tämän osalta se, että järjestelmään kuuluminen on vapaaehtoista ja perustuu vapaaehtoiseen liittymiseen, tai se, että lisäeläke saadaan edustajantoimen päättymisen jälkeen, eivät ole ratkaisevia seikkoja, joiden perusteella kyseessä olevien henkilötietojen olisi katsottava kuuluvan jäsenten yksityisyyden suojan piiriin. Tästä seuraa, että esillä olevien intressien vertailussa järjestelmään kuuluvien jäsenten oikeutetuille eduille, joka liittyvät heidän julkisen valtansa piiriin, annettava suoja on heikompi kuin suoja, joka on asetuksen N:o 45/2001 logiikan mukaisesti annettava heidän yksityisyyden suojansa piiriin kuuluville oikeutetuille eduille.

(ks. 119–121 ja 124 kohta)

10.    Sellaisessa yhteydessä, jossa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 nojalla on tehty hakemus tutustumisesta sellaisiin Euroopan parlamentin asiakirjoihin, jotka koskevat tiettyjen sen jäsenten kuulumista lisäeläkejärjestelmään, henkilötiedot siirretään ainoastaan, jos ei ole mitään syytä olettaa, että rekisteröityjen oikeutetut edut voisivat siirron vuoksi vaarantua. Koska tällaiseen järjestelmään kuuluvien jäsenten oikeutetuille eduille, joka liittyvät heidän julkisen valtansa piiriin, annettava suoja on heikompi kuin suoja, joka on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 45/2001 logiikan mukaisesti annettava heidän yksityisyyden suojansa piiriin kuuluville oikeutetuille eduille, näiden jäsenten nimien heikompi suoja merkitsee kuitenkin sitä, että siirrolla tavoitelluille eduille annetaan suurempi painoarvo.

Näin ollen tuomalla ilmi jäsenten mahdolliset eturistiriidat, mikä on pyydettyjen tietojen siirtämisen tavoite, voidaan varmistaa jäsenten toimien ja jäsenvaltioiden kansoja edustavan unionin toimielimen toiminnan parempi valvonta ja lisätä sen toiminnan avoimuutta. Kun otetaan huomioon esille tuotujen intressien, joilla pyritään varmistamaan unionin moitteeton toiminta lisäämällä luottamusta, jota kansalaiset voivat perustellusti tuntea toimielimiin, merkittävyys järjestelmään kuuluvien jäsenten oikeutetut edut eivät näin ollen voi vaarantua kyseessä olevien henkilötietojen siirron vuoksi. Esillä olevien intressien vertailun olisi siten pitänyt johtaa järjestelmään kuuluvien ja siitä toimitettuihin äänestyksiin osaa ottaneiden jäsenten nimien siirtämisen hyväksymiseen, eikä parlamentti voi perustellusti väittää, että henkilöiden, joita siirrettävät henkilötiedot koskevat, oikeutettujen etujen hyväksi olisi olemassa oikeudellisesti sitova olettama. Mikään asetuksen N:o 45/2001 8 artiklan b alakohdan sanamuodossa ei viittaa siihen, että tällainen olettama olisi tunnustettava, sillä henkilötietojen siirtoa koskevan hakemuksen arviointi edellyttää esillä olevien intressien vertailua sen jälkeen, kun hakija on osoittanut kyseisten tietojen siirtämisen tarpeellisuuden.

Tällaisessa tilanteessa on niin, että parlamentti tekee ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että järjestelmään kuuluvien ja siitä toimitettuun äänestykseen osaa ottaneiden jäsenten oikeutetut edut voisivat vaarantua heidän nimiensä siirtämisen vuoksi.

(ks. 124–127 ja 130 kohta)

11.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 136–141 kohta)