Kanne 4.11.2021 – Roos ym. v. parlamentti

(asia T-710/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Robert Roos (Poortugaal, Alankomaat) Anne-Sophie Pelletier (Ixelles, Belgia), Francesca Donato (Palermo, Italia), Virginie Joron (Durningen, Ranska) ja IC (edustajinaan: asianajajat P. de Bandt, M. Gherghinaru ja L. Panepinto)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

määrää, että Euroopan parlamentin puhemiehistön 27.10.2021 tekemä päätös terveyttä ja turvallisuutta koskevista poikkeussäännöistä, jotka koskevat pääsyä Euroopan parlamentin rakennuksiin sen kolmella toimipaikalla, kumotaan;

velvoittaa vastaajaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskevaan hakemukseen liittyvät kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan riidanalainen päätös ei perustu pätevään oikeusperustaan Euroopan parlamentin jäsenille aiheutuvien vaikutusten aikaan saamiseksi. Kantajat katsovat, että parlamentin työjärjestyksen 25 artikla ei ole pätevä oikeusperusta riidanalaisen päätöksen tekemiseksi ja näin ollen riidanalaisen toimenpiteen kohdistamiseksi heihin. He väittävät lisäksi, että riidanalaisen päätöksen kaltainen puhemiehistön päätös ei voi olla perustana toimenpiteille, joihin liittyy erittäin arkaluonteisten tietojen käsittelyä, koska Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaan tällaisen tietojenkäsittelyn olennaisista osatekijöistä on säädettävä lailla, jollainen parlamentin puhemiehistön päätös ei ole.

Toisen kanneperusteen mukaan parlamentin jäsenten itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatetta ja heille perussopimuksissa taattuja vapauksia on loukattu. Kantajat katsovat, että riidanalainen päätös on vastoin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 2 artiklaa (jossa vahvistetaan jäsenten itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaate) ja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 7 artiklaa (jossa määrätään muun muassa, että Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä). Riidanalaisesta päätöksestä näet seuraa, että kantajien on esitettävä digitaalinen COVID-todistus aina, kun he haluavat pääsyn parlamenttiin. Jos he eivät voi tai halua esittää tällaista todistusta, heidän pääsynsä parlamentin rakennuksiin evätään.

Kolmannen kanneperusteen mukaan henkilötietojen käsittelyä koskevia yleisiä periaatteita on loukattu. Tämä kanneperuste jakautuu kahteen osaan.

Ensimmäisen osan mukaan henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten rajoittamista koskevaa periaatetta ja laillisuusperiaatetta on loukattu. Jotta EU:n COVID-todistuksiin sisältyviä kantajien henkilötietoja voitaisiin käyttää, jotta heille annetaan pääsy parlamentin rakennukseen, lakisääteisenä edellytyksenä on, että kyseiset tiedot on kerätty tässä tarkoituksessa. Koska ei ole olemassa oikeusperustaa, jossa nimenomaisesti sallittaisiin rokotukseen, testeihin tai paranemiseen liittyvien terveystietojen käsittely työpaikalle ja parlamentin kokouksiin pääsyn sääntelemiseksi, parlamentin puhemiehistön tehtävänä ei missään tapauksessa ole tällaisen tietojenkäsittelyn salliminen, a fortiori sellaisen normin avulla, joka ei ole laki sanan muodollisessa merkityksessä.

Toisen osan mukaan lojaliteettiperiaatetta, avoimuuden periaatetta ja tietojen minimoinnin periaatetta on loukattu, koska kantajille ei ajankohtana, jolloin heidän henkilötietojaan kerättiin, ollut ilmoitettu, että näitä tietoja tultaisiin käyttämään siinä tarkoituksessa, että heille annetaan pääsy tai heiltä evätään pääsy työpaikalle, jossa he hoitavat edustajantointaan Euroopan parlamentin jäseninä.

Neljännen kanneperusteen mukaan riidanalaisella päätöksellä heikennetään perusteettomasti oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietoihin, oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen, oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen sekä oikeutta yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Tässä kanneperusteessa on kaksi osaa.

Ensimmäisen osan mukaan kantajien oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan on loukattu.

Toinen osa perustuu siihen, että se, miten riidanalaisella päätöksellä loukataan ensimmäisessä osassa tarkoitettuja oikeuksia ja periaatteita, ei ole Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaista, koska riidanalainen toimenpide ei ole välttämätön, asiamukainen ja oikeasuhteinen tavoitteiden saavuttamiseksi.

____________