Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Vereins- und Westbank AG:n 28.2.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-54/02)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

Vereins- und Westbank AG, kotipaikka Hampuri, on nostanut 28.2.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan asiamiehinä ovat Josef Lothar Schulte, Michael Ewen ja Alexandra Neus.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa kanteen kohteena olevan 11.12.2001 tehdyn komission päätöksen C(2001)3693 lopullinen (asia COMP/E-1/37.919) (ex 37.391) ( euroalueen valuuttojen muunnosta perittävät pankkimaksut ( Saksa, siltä osin kuin se koskee kantajaa,

(toissijaisesti peruuttaa kantajalle määrätyt sakot taikka pienentää niiden määrää

(velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja riitauttaa asiakirjanumerolla C(29001)3693 lopulliseksi tulleen päätöksen, jonka vastaaja on tehnyt 11.12.2001 EY:n 81 artiklan soveltamismenettelyssä asiassa COMP/E-1/37.919 (ex 36.391) ( euroalueen valuuttojen muunnosta perittävät pankkimaksut ( Saksa.

Kantajan mukaan kanteen kohteena oleva päätös, jonka kantaja on tehnyt 11.12.2001 ja joka on saapunut Hampuriin (Saksa) 19.12.2001, on laiton.

Kantaja väittää, että päätöksessä rikotaan EY:n perustamissopimusta ja sen täytäntöönpanosäännöksiä (EY:n perustamissopimuksen 230 artiklan 2 kohta), mistä syystä se on kumottava. Vastaajan päätökselleen esittämät perustelut eivät ole asianmukaisia. Kantaja ilmoittaa osallistuneensa vain sattumalta rahanvaihtajien kokoukseen 15.10.1997. Kokous ei kantajan mukaan ole EY 81 artiklassa tarkoitettu kilpailua rajoittava sopimus.

Vastaajan päinvastaiset toteamukset perustuvat kantajan mukaan riittämättömiin tietoihin ja ennakkoluuloihin sekä selvästi virheelliseen todisteluun.

Hallinnollisessa menettelyssä ei ole kantajan mukaan noudatettu yhteisön oikeutta, koska kantajan puolustautumisoikeuksia, oikeutta asianmukaiseen kuulemiseen ja oikeutta tutustua asiakirjoihin on rikottu.

Päätöksessä rikotaan myös olennaisia muotomääräyksiä EY 230 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla, koska vastaaja ei ennen kaikkea ole esittänyt riittäviä perusteluja.

Vastaaja on kantajan mukaan myös ylittänyt harkintavaltansa. Vastaajan tarkoituksena ei ole ollut estää kilpailun rajoittaminen vaan pienentää rahanvaihdosta perittäviä pankkikuluja.

Kantaja huomauttaa myös sakon olevan liian suuri ja näin ollen laiton. Vastaaja ei ole tässä yhteydessä noudattanut sakon määrittämiseen sovellettavia periaatteita.

    ...

____________