YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto)
15 päivänä maaliskuuta 2004 (*)
Rakennerahastot – Yhteisön tukikehys – Toimenpideohjelma – Muutospyyntö – Laiminlyöntikanne – Laiminlyönnin korjaava kannan määrittely – Lausunnon antamisen raukeaminen
Asiassa T-66/02,
Idiotiko Institouto Epaggelmatikis Katartisis N. Avgerinopoulou Anagnorismenes Technikes Idiotikes Epaggelmatikes Scholes AE, kotipaikka Ateena (Kreikka),
Panellinia Enosi Idiotikon Institouton Epaggelmatikis Katartisis, kotipaikka Ateena,
ja
Panellinia Enosi Idiotikis Technikis Epaggelmatikis Ekpaidefsis kai Katartisis, kotipaikka Ateena,
edustajinaan asianajajat T. Antoniou ja C. Tsiliotis,
kantajina,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään M. Condou-Durande ja L. Flynn, prosessiosoite Luxemburgissa,
vastaajana,
jossa kantajat ovat nostaneet EY 232 artiklaan perustuvan laiminlyöntikanteen, jossa vaaditaan toteamaan, että komissio on laiminlyönyt sille rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetusta neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1260/1999 (EYVL L 161, s. 1) ja EY:n perustamissopimuksesta johtuvat velvoitteet, kun se ei ole poistanut Kreikan ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten ja julkisten laitosten välistä laitonta syrjintää, jonka vuoksi ainoastaan julkiset laitokset saavat rahoitusta yhteisön kolmannesta tukikehyksestä ja erityisesti koulutusta ja ammatillista peruskoulutusta koskevasta toimenpideohjelmasta,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Legal sekä tuomarit V. Tiili ja M. Vilaras,
kirjaaja: H. Jung,
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian tausta
1 Ensimmäinen kantaja, osakeyhtiö Idiotiko Institouto Epaggelmatikis Katartisis N. Avgerinopoulou Anagnorismenes Technikes Idiotikes Epaggelmatikes Scholes AE, on Kreikassa toimiva ammatillista koulutusta tarjoava yksityinen laitos. Se on jäsenenä toisena kantajana olevassa, Kreikan ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten laitosten liitossa, Panellinia Enosi Idiotikon Institouton Epaggelmatikis Katartisisissa. Kolmas kantaja, Panellinia Enosi Idiotikis Technikis Epaggelmatikis Ekpaidefsis kai Katartisis, on Kreikan teknistä ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten laitosten liitto.
2 Kreikassa ryhdyttiin tukemaan rakennerahastoista ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten laitosten verkon perustamista ja toimintaa tavoitteen 1 kohdealueisiin kuuluvilla Kreikan alueilla, eli koko maassa, toteutettavia yhteisön rakenteellisia tukitoimia koskevasta yhteisön tukikehyksestä 30 päivänä maaliskuuta 1990 tehdyn komission päätöksen 90/203/ETY nojalla (EYVL L 106, s. 26). Tämä yhteisön ensimmäinen tukikehys hyväksyttiin kaudeksi 1.1.1989–31.12.1993.
3 Rakennerahastojen tukea jatkettiin kaudeksi 1.1.1994–31.12.1999 tavoitteen 1 mukaisilla Kreikan alueilla, eli koko maassa, toteutettavia yhteisön rakenteellisia tukitoimia koskevan yhteisön tukikehyksen vahvistamisesta 13 päivänä heinäkuuta1994 tehdyllä komission päätöksellä 94/627/EY (EYVL L 250, s. 15). Komissio hyväksyi osana yhteisön toista tukikehystä myös koulutusta ja ammatillista peruskoulutusta koskevan toimenpideohjelman (EPEAEK I).
4 Kreikan hallitus esitti 29.9.1999 komissiolle tavoitteen 1 kohdealueisiin kuuluvan koko maan alueellisen kehittämissuunnitelman rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 3 artiklan 1 kohdan nojalla (EYVL L 161, s. 1; jäljempänä rakennerahastoasetus).
5 Kreikka esitti suunnitelman osana rakennerahastoasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua kumppanuutta, ja komissio laati suunnitelman perusteella kyseisen asetuksen 15 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti Kreikassa toteutettavia yhteisön rakenteellisia tukitoimia koskevan yhteisön tukikehyksen yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa.
6 Näin laadittu yhteisön tukikehys hyväksyttiin kaudeksi 1.1.2000–31.12.2006 tavoitteen 1 kohdealueisiin kuuluvilla Kreikan alueilla toteutettavia yhteisön rakenteellisia tukitoimia koskevan yhteisön tukikehyksen hyväksymisestä 28 päivänä marraskuuta 2000 tehdyllä komission päätöksellä 2002/322/EY (EYVL 2002, L 122, s. 7; jäljempänä yhteisön kolmas tukikehys). Kyseisen päätöksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti yhteisöjen rakennerahastojen ja asianomaisen jäsenvaltion yhteistä toimintaa varten valittuihin toimintalinjoihin kuuluu ”henkilöresurssien kehittäminen ja työllisyyden edistäminen”.
7 Kreikan hallitus toimitti 31.3.2000 komissiolle ehdotuksen koulutusta ja ammatillista peruskoulutusta koskevaksi toimenpideohjelmaksi (jäljempänä EPEAEK II).
8 Komissio arvioi EPEAEK II:n rakennerahastoasetuksen 15 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti selvittääkseen, onko se yhdenmukainen yhteisön vastaavan tukikehyksen tavoitteiden kanssa ja onko se muiden yhteisön politiikkojen mukainen. Komissio totesi, että hanke kuului rakennerahastoasetuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla tavoitteeseen 1 ja että se sisälsi kyseisen asetuksen 18 artiklassa tarkoitetut osat ja erityisesti kuvauksen ohjelman toimintalinjoista ja ohjeellisen rahoitussuunnitelman, jossa täsmennetään jokaisen toimintalinjan osalta kullekin vuodelle Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta kohdennettavan rahoitustuen määrä sekä kansallisen tason tukikelpoiset julkiset ja arvioidut yksityiset kokonaismäärärahat.
9 Toinen kantaja pyysi 27.2.2001 päivätyssä kirjeessään, ettei komissio hyväksyisi EPEAEK II:ta.
10 EPEAEK II hyväksyttiin kaudeksi 1.1.2000–31.12.2006 tavoitteen 1 kohdealueisiin kuuluvilla Kreikan alueilla toteutettavia yhteisön rakenteellisia tukitoimia koskevan, yhteisön kolmanteen tukikehykseen kuuluvan EPEAEK II:n hyväksymisestä 16.3.2001 tehdyllä komission päätöksellä (jäljempänä EPEAEK II:n hyväksymispäätös).
11 Mainitun päätöksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan 2 alakohdan mukaisesti EPEAEK II:n toimintalinjoihin kuuluu ”koulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen edistäminen ja parantaminen osana elinikäistä oppimista”.
12 EPEAEK II:n yhteydessä toteutettavat toimenpiteet ja toimet sisältävät muun muassa toimenpiteen 2.3 (koulutus ja ammatillinen peruskoulutus) ja toimenpiteen 2.4 (ammatinvalinta ja yhteydet työmarkkinoihin).
13 Mitä tulee rahoitukseen, jota myönnetään erityisesti ammatillista koulutusta tarjoavien laitosten toteuttamiin toimiin, joiden tarkoituksena on parantaa ammatillista peruskoulutusta, EPEAEK II:ssa todetaan, että ”ensimmäisessä vaiheessa rahoitetaan ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten laitosten toteuttamia toimia” (toimenpide 2.3, c kohta). Jotta ammatillista koulutusta tarjoavat yksityiset laitokset voisivat osallistua ammatillista peruskoulutusta koskevien hankkeiden toteuttamiseen, EPEAEK II:ssa on tarkoitus tehdä tutkimus, jonka perusteella määritellään osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt (toimenpide 2.3, d kohta).
14 Komissio vastasi edellä mainittuun toisen kantajan 27.2.2001 päivättyyn kirjeeseen 26.4.2001 päivätyllä kirjeellä, jossa se totesi kantajalle, että yhteisön tukitoimilla täydennettiin jäsenvaltion toteuttamia tukitoimia tai pyrittiin edistämään niitä. Komissio totesi lisäksi, että EPEAEK II:ssa oli tarkoitus tehdä välivaiheen arvioinnin yhteydessä ammatillisen peruskoulutuksen alan tutkimus ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten laitosten osallistumisesta tuleviin yhteisrahoitettuihin toimiin ja että ammatillista koulutusta tarjoaville julkisille laitoksille myönnettyä suoraa tukea oli päätetty pienentää asteittain, jotta voitaisiin edistää asteittaista siirtymistä avoimiin menettelyihin niin, ettei samalla kuitenkaan vaaranneta alalla jo tehtyä työtä. Komissio totesi lopuksi, että EPEAEK II oli yhdenmukainen yhteisön kolmannen tukikehyksen tavoitteiden kanssa ja että sillä edistettäisiin merkittävästi Kreikan viranomaisten toteuttamia koulutusjärjestelmän nykyaikaistamistoimia.
15 Kreikan viranomaiset laativat toukokuussa 2001 rakennerahastoasetuksen 9 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan täydennyksen. Täydennyksestä käy ilmi, että yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä kuuluu sekä toimenpiteen ”koulutus ja ammatillinen peruskoulutus” (toimenpide 2.3, f kohta) että toimenpiteen ”ammatinvalinta ja yhteydet työmarkkinoihin” (toimenpide 2.4, f kohta) mahdollisiin lopullisiin edunsaajiin.
16 EPEAEK II:n seurantakomitea hyväksyi 29.5.2001 pidetyssä ensimmäisessä kokouksessaan kyseisen ohjelma-asiakirjan täydennyksen sen jälkeen, kun siihen oli tehty joitakin mukautuksia, muutoksia ja lisäyksiä, ja se toimitettiin komissiolle tiedoksi rakennerahastoasetuksen 9 artiklan m alakohdan ja 34 artiklan 3 kohdan nojalla. Seurantakomitea korvasi samana päivänä tekemiensä päätelmien ja päätösten 5.4 kohdassa kaikkien toimenpiteiden osalta ilmaisun ”mahdolliset lopulliset edunsaajat” ilmaisulla ”lopulliset edunsaajaryhmät” ja totesi, että lopullisiin edunsaajaryhmiin kuuluu yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä. Yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä ei sen sijaan ole näiden edunsaajien joukossa esimerkiksi ”muille ammatillisen peruskoulutuksen laitoksille” tarkoitetussa toimessa (toimenpiteen 2.3 toimi 2.3.3), jonka toteuttaminen on muiden ministeriöiden kuin opetusministeriön vastuulla. Seurantakomitea totesi lisäksi, että tarvittaessa kutakin toimenpidettä kohti voidaan määritellä muita lopullisia edunsaajaryhmiä sen jälkeen, kun EPEAEK II:n erityishallintoyksikkö on tutkinut asian.
17 Kantajat ovat useissa Symvoulio tis Epikrateiasissa (Kreikan korkein hallinto-oikeus) nostamissaan kanteissa riitauttaneet EPEAEK II:n, ohjelma-asiakirjan täydennyksen, seurantakomitean päätöksen ja niitä koskevien kansallisten täytäntöönpanotoimien laillisuuden. Kanteet ovat vielä vireillä.
18 Kantajat kehoittivat 17.10.2001 päivätyllä ja komissioon 25.10.2001 saapuneella kirjeellään komissiota toimimaan EY 232 artiklan toisen kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti. Kantajat vaativat, että
”1. komissio ei enää sulje lainvastaisesti kantajia [yhteisön kolmannen tukikehyksen] rahoituksen ulkopuolelle ja että
2. se ottaa tukitoimien valmistelua, rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevassa [rakennerahastoasetuksen] 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kumppanuuden perusteella yhteyttä kansalliseen viranomaiseen, jotta [EPEAEK II:ta] ja toukokuussa 2001 laadittua ohjelma-asiakirjan täydennystä voidaan muuttaa niin, että yhteisrahoitus ulotetaan kattamaan myös ammatillista koulutusta tarjoavat yksityiset laitokset;
3. se muuttaa [EPEAEK II:n hyväksymispäätöstä] niin, että ohjelmasta myönnettäisiin rahoitusta myös koulutusta tarjoaville yksityisille laitoksille – – ;
4. se kiinnittää seurannasta vastaavan Kreikan viranomaisen huomion siihen, että viranomainen on 29.5.2001 tekemässään päätöksessä sulkenut ammatillista koulutusta tarjoavat yksityiset laitokset lainvastaisesti rahoituksen ulkopuolelle;
5. se keskeyttää [EPEAEK II:n] toteuttamiseen rakennerahastoista myönnettyä rahoitustukea koskevan päätöksen soveltamisen siihen asti, kun uusi päätös on tehty rahoituksen yksityiskohtaisista säännöistä ja rahoitustuen määrästä”.
Oikeudenkäyntimenettely
19 Kantajat nostivat käsiteltävänä olevan kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 25.2.2002 toimittamallaan kannekirjelmällä.
20 Komissio vastasi edellä mainittuun toimimiskehotukseen 27.2.2002 päivätyllä työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston pääjohtajan kirjeellä. Kirjeessä todetaan seuraavaa:
” – –
Rakennerahastojen Kreikkaa koskevista tukiohjelmista rahoitettiin ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten laitosten laajan verkon perustamista ja tuettiin sen toimintaa. Rakennerahastoista myönnettiin tukea tälle alalle ensimmäisen kerran Kreikkaa koskevasta yhteisön ensimmäisestä tukikehyksestä (kausi 1989–1993), ja tukea jatkettiin yhteisön toisesta tukikehyksestä (kausi 1994–1999).
Kautta 2000–2006 koskevasta yhteisön kolmannesta tukikehyksestä neuvoteltaessa Euroopan komission yksiköt korostivat, että rakennerahastoista yhteisrahoitettavia hankkeita valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota avointen menettelyjen asteittaiseen käyttöönottoon.
Jotta alalla jo tehtyä työtä ei vaarannettaisi, kansallisten viranomaisten kanssa sovittiin [EPEAEK II:n] yhteydessä (ks. ohjelma-asiakirjan täydennys), että ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten laitosten toteuttamien toimien rahoitusta vähennetään asteittain, jotta se voidaan voimassa olevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti lopettaa kokonaan vuoden 2003 jälkeen. Vuoden 2003 jälkeen yhteisrahoitusta voidaan myöntää ainoastaan harvoille tietyntyyppisille ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten ja mahdollisesti myös yksityisten laitosten toteuttamille hankkeille, kuten innovatiivisille toimille ja opettajankoulutukseen, ja hankkeet on valittava avoimessa valintamenettelyssä. [EPEAEK II:ssa] on lisäksi tarkoitus tehdä tutkimus, jonka avulla määritellään ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten laitosten osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotta myös ne voivat halutessaan osallistua näiden hankkeiden toteuttamiseen.
Edellä esitetyn perusteella on selvää, että rakennerahastojen tavoitteena on nimenomaisesti tukea Kreikkaa ammatillisen koulutuksen järjestelmän perustamisessa sekä edistää ja parantaa tätä järjestelmää aktiivisen työllisyyspolitiikan avulla Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivojen mukaisesti.
Rakennerahastoasetuksen 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltion ehdottaman [EPEAEK II:n] hyväksymisen jälkeen ’tukitoimen täytäntöönpano on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden vastuulla kunkin jäsenvaltion erityistilanteen huomioon ottaen sopivalla alueellisella tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa erityisesti Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamisen osalta’.
Arvioitaessa, onko ammatillista koulutusta tarjoaville julkisille laitoksille myönnettävä tuki katsottava valtiontueksi, komissio ottaa huomioon, että kyseisten laitosten ammatillisen koulutuksen tarjontaan liittyvää toimintaa säännellään lailla 2009/1992. Kyseisessä laissa määritellään yhtenäinen ja organisatorinen kehys Kreikan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmää varten. Lain 5 §:ssä säädetään, että ammatillista koulutusta tarjoavat julkiset laitokset perustetaan koulutus- ja valtiovarainministerien (ja joissakin tapauksessa myös muiden ministerien) yhteisellä määräyksellä. Kaikki ammatillista koulutusta tarjoavat laitokset ovat koulutusministeriön alaisia. Lailla perustetaan myös julkinen elin (ammatillinen koulutusjärjestö OEEK), joka vastaa ammatillista koulutusta tarjoavien laitosten järjestämien kurssien sisällöstä, suunnittelusta ja organisoinnista: lisäksi OEEK valvoo ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten laitosten toimintaa.
Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten laitosten toiminta kuuluu Kreikan lainsäädännön mukaisesti olennaisesti Kreikan kansalliseen koulutusjärjestelmään eikä niiden toimintaa voida pitää voittoa tavoittelevana taloudellisena toimintana. Komissio katsoo näin ollen, ettei näiden toimintojen rahoittaminen ole EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, minkä yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut tuomiossaan, jossa todetaan, että ’valtion tavoitteena ei tällaisen järjestelmän ylläpidossa ole suorittaa toimintoja korvausta vastaan vaan tarjota kansalaisille sosiaaliseen, kulttuuriseen ja koulutukselliseen tehtäväänsä liittyviä palveluja – –. – – tällainen järjestelmä yleensä rahoitetaan valtion varoista’ (asia 263/86, Humbel, tuomio 27.9.1988, Kok. 1988, s. 5365 ja asia C-109/92, Wirth, tuomio 7.12.1993, Kok. 1993, s. I‑6447). Komissio on omaksunut saman kannan useissa tapauksissa, joissa on ollut kyse valtiontukisäännösten soveltamisesta kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvien laitosten julkiseen rahoitukseen.
Edellä esitetyn perusteella komission yksiköt katsovat näin ollen, että ammatillista koulutusta tarjoaville julkisille laitoksille annettu tuki ei vääristä kilpailua eikä vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä se näin ollen näytä olevan luonteeltaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.”
21 Kantajat nostivat edellä mainittuun kirjeeseen sisältyvää komission päätöstä koskevan kumoamiskanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 29.4.2002 toimittamallaan kannekirjelmällä, joka rekisteröitiin numerolla T-139/02.
22 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 4.6.2002 toimittamassaan erillisessä asiakirjassa komissio esitti nyt käsiteltävänä olevan kanteen yhteydessä ensisijaisesti vaatimuksen lausunnon antamisen raukeamisesta asiassa ja toissijaisesti asian tutkimatta jättämistä koskevan oikeudenkäyntiväitteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan nojalla. Kantajat esittivät 12.8.2002 huomautuksensa lausunnon antamisen raukeamista koskevasta vaatimuksesta ja asian tutkimatta jättämistä koskevasta oikeudenkäyntiväitteestä.
Asianosaisten vaatimukset
23 Kannekirjelmässään kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ottaa kanteen tutkittavaksi ja toteaa, että komissio on toiminut lainvastaisesti, kun se ei ole lopettanut ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten ja julkisten laitosten välistä lainvastaista syrjintää yhteisön kolmannesta tukikehyksestä ja erityisesti EPEAEK II:sta myönnettävän rahoituksen yhteydessä.
24 Lausunnon antamisen raukeamista koskevassa vaatimuksessaan komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– ensisijaisesti toteaa, että lausunnon antaminen asiassa raukeaa
– toissijaisesti jättää kanteen tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
25 Lausunnon antamisen raukeamista koskevasta vaatimuksesta ja asian tutkimatta jättämistä koskevasta oikeudenkäyntiväitteestä esittämissään huomautuksissa kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– hylkää lausunnon antamisen raukeamista koskevan vaatimuksen
– hylkää komission oikeudenkäyntiväitteen.
Oikeudellinen arviointi
Asianosaisten lausumat
26 Komissio väittää ensisijaisesti, että käsiteltävänä oleva kanne menetti merkityksensä komission 27.2.2002 päivättyyn kirjeeseen sisältyneen kannanoton johdosta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on nimittäin niin, että kun komissio ottaa kantaa kantajan väitteisiin myöhäisessäkin vaiheessa, laiminlyöntikanne menettää merkityksensä. Lisäksi se seikka, että yhteisön toimielimen kannanotto ei tyydytä kantajaa, on merkityksetön, koska EY 232 artiklassa tarkoitetaan ratkaisun tekemisen tai kannan ottamisen laiminlyöntiä eikä kantajien tahtomasta tai tarpeelliseksi katsomasta toimenpiteestä poikkeavan toimenpiteen toteuttamista (asia T-107/96, Pantochim v. komissio, tuomio 17.2.1998, Kok. 1998, s. II‑311, 28–30 kohta).
27 Komissio väittää toissijaisesti, että kanne on jätettävä tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat sen vuoksi, ettei sen kohde ole sama kuin kantajien esittämän toimimiskehotuksen kohde. Komission mielestä käsiteltävänä oleva kanne muistuttaa kumoamiskannetta ja sen tarkoituksena ei ole todeta, että komissio on pidättynyt ottamasta kantaa toimimiskehotuksessa esitettyihin yksittäisiin vaatimuksiin, vaan sen toteaminen, että komissio on pidättynyt poistamasta EPEAEK II:sta myönnettävään yhteisrahoitukseen liittyvää, ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten ja yksityisten laitosten välistä lainvastaiseksi väitettyä syrjintää. Toimimiskehotus on komission mielestä tulkinnanvarainen ja epätarkka siksi, että siinä kehotetaan aloittamaan EY 226 artiklassa tai EY 88 artiklan 2 kohdassa taikka EY 86 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menettely. Joka tapauksessa kantajia ei komission mukaan voida pitää niiden toimenpiteiden adressaatteina, joiden toteuttamista ne ovat pyytäneet komissiolta, eikä toimenpiteiden voida katsoa koskevan niitä suoraan ja erikseen.
28 Kantajat kiistävät pääasiallisesti sen, että komissio olisi tehnyt kantajien väitteitä koskevan ratkaisun 27.2.2002 päivätyssä kirjeessään. Tältä osin kantajat väittävät, että toisin kuin asiassa Pantochim vastaan komissio, josta annettiin edellä kohdassa 26 mainittu tuomio ja jossa komissio oli tehnyt konkreettisen päätöksen kanteen nostamisen jälkeen, nyt esillä olevassa asiassa on lähtökohtaisesti epäselvää, onko komission 27.2.2002 päivättyyn kirjeeseen sisältyvä vastaus EY 232 artiklassa tarkoitettu päätös tai kannanotto.
29 Tässä yhteydessä kantajat väittävät, että toimimiskehotuksessaan ne esittivät väitteitä EPEAEK II:n hyväksymispäätöksen jälkeen tapahtuneista asioista, kuten toukokuussa 2001 laaditusta ohjelma-asiakirjan täydennyksestä ja seurantakomitean 29.5.2001 tekemästä päätöksestä. Samalla kantajat väittävät pyytäneensä komissiota ottamaan yhteyttä kansallisiin viranomaisiin EPEAEK II:n ja ohjelma-asiakirjan täydennyksen muuttamiseksi, huomauttamaan seurantakomissiolle siitä, että se oli 29.5.2001 tekemässään päätöksessä lainvastaisesti jättänyt mainitsematta ammatillista koulutusta tarjoavat yksityiset laitokset, ja lykkäämään EPEAEK II:n hyväksymistä koskevan päätöksensä täytäntöönpanoa, kunnes uusi päätös rahoitusta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja rahoituksen määrästä on tehty. Kantajat katsovat, että koska komissio ei ottanut kantajien haluamalla tavalla kantaa 27.2.2002 päivätyssä kirjeessään, laiminlyöntikanne on perusteltu.
30 Kantajat riitauttavat myös komission väitteen siitä, että toimimiskehotuksessa esitetyt vaatimukset ja tässä kanteessa esitetyt vaatimukset eivät vastaa toisiaan. Vaikka toimimiskehotuksessa vaadittujen toimenpiteiden adressaattina eivät olleet kantajat vaan Kreikka, kantajat katsovat, että toimenpiteet koskevat niitä suoraan ja erikseen.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi
31 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 232 artiklassa määrätty oikeussuojakeino perustuu siihen ajatukseen, että kyseessä olevan toimielimen laiminlyödessä toimintavelvoitteensa lainvastaisella tavalla on mahdollista saattaa asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta tämä toteaa, että toimimisesta pidättyminen on perustamissopimuksen vastaista, kun kyseinen toimielin ei ole korjannut tätä laiminlyöntiään. Tämä laiminlyönnin toteaminen vaikuttaa EY 233 artiklan mukaan siten, että vastaajana olleen toimielimen on toteutettava yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet; tämä ei kuitenkaan rajoita oikeutta nostaa samaan toteamukseen perustuvia, sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevia kanteita. Siinä tapauksessa, että toimenpide, jonka toteuttamisen laiminlyönti kanne koskee, on tehty kanteen nostamisen jälkeen mutta ennen tuomion julistamista, alkuperäisen laiminlyönnin oikeudenvastaisuuden toteavalla yhteisöjen tuomioistuimen tuomiolla ei enää ole EY 233 artiklassa tarkoitettuja seurauksia. Tämän johdosta tällaisessa tapauksessa, kuten myös silloin, kun vastaajana ollut toimielin on ryhtynyt toimenpiteisiin sille esitetyn kehotuksen johdosta kahden kuukauden määräajassa, kanne on menettänyt merkityksensä, joten lausunnon antaminen raukeaa (asia C-44/00 P, Sodima v. komissio, määräys 13.12.2000, Kok. 2000, s. I‑11231, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
32 Nyt esillä olevassa asiassa on todettava, että kantajat kehottivat komissiota sille 25.10.2001 lähettämässään toimimiskehotuksessa pääasiallisesti muuttamaan EPEAEK II:n hyväksymispäätöstä niin, että ohjelman edunsaajiin sisällytettäisiin ammatillista koulutusta tarjoavat yksityiset laitokset. Tässä yhteydessä ne pyysivät komissiota lisäksi ottamaan yhteyttä Kreikan viranomaisiin, jotta yksityiset laitokset voitaisiin lukea EPEAEK II:sta myönnettävän yhteisrahoituksen edunsaajiin.
33 Käsiteltävänä olevan kanteen nostamisen jälkeen komissio lähetti 27.2.2002 kantajille kirjeen, jossa se esitti syyt, joiden perusteella se oli hyväksynyt EPEAEK II:n. Kirjeestä käy selvästi ilmi, että komission mukaan EPEAEK II oli Kreikkaa koskevan yhteisön kolmannen tukikehyksen tavoitteiden ja yhteisön politiikan mukainen, eikä tuossa vaiheessa ollut mitään perusteltua syytä muuttaa EPEAEK II:n hyväksymisestä tehtyä komission päätöstä, mitä kantajat olivat vaatineet. Komissio esitti kirjeessään lisäksi syyt, joiden perusteella se katsoi, että ne kantajien väitteet oli hylättävä, joiden mukaan ammatillista koulutusta tarjoavien julkisten laitosten ensisijainen rahoittaminen ensimmäisessä vaiheessa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Niistä toimenpiteistä, joita komissiota oli pyydetty toteuttamaan Kreikan viranomaisten suhteen ammatillista koulutusta tarjoavien yksityisten laitosten sisällyttämiseksi EPEAEK II:sta myönnettävän yhteisrahoituksen piiriin, komissio totesi selvästi 27.2.2002 päivätyssä kirjeessään, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden vastuulla on näiden toimenpiteiden toteuttaminen asianmukaisella alueellisella tasolla kunkin jäsenvaltion erityistilanteen mukaisesti.
34 Näin ollen on osoitettu, että komissio on 27.2.2002 päivätyssä kirjeessään ottanut kantaa kantajien vaatimuksiin niin, että käsiteltävänä oleva kanne on menettänyt merkityksensä. Se seikka, että komission kannanotto ei tyydytä kantajaa, on tässä mielessä merkityksetön. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 232 artiklassa tarkoitetaan nimittäin ratkaisun tekemisen tai kannan ottamisen laiminlyöntiä eikä kantajien tahtomasta tai tarpeelliseksi katsomasta toimenpiteestä poikkeavan toimenpiteen toteuttamista (edellä 31 kohdassa mainittu asia Sodima v. komissio, määräyksen 83 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö).
35 Komission väitteitä kanteen tutkimatta jättämisestä ei ole tarpeen tutkia, ja näin ollen on todettava, että lausunnon antaminen käsillä olevasta laiminlyöntikanteesta raukeaa (asia C-41/92, The Liberal Democrats v. parlamentti, määräys 10.6.1993, Kok. 1993, s. I-3153, 4 kohta ja yhdistetyt asiat C-302/99 P ja C-308/99 P, komissio ja Ranska v. TF1, tuomio 12.7.2001, Kok. 2001, s. I‑5603, 28 kohta).
Oikeudenkäyntikulut
36 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 6 kohdan mukaan, jos lausunnon antaminen asiassa raukeaa, tuomioistuin määrää oikeudenkäyntikuluista harkintansa mukaan. Komissio on nyt esillä olevassa asiassa ottanut kantaa kantajien esittämään toimimiskehotukseen tämän kanteen nostamisen jälkeen, mutta kantajat eivät kuitenkaan ole esittäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksia. Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että kumpikin asianosainen on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN
(neljäs jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.
2) Kumpikin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Annettiin Luxemburgissa 15 päivänä maaliskuuta 2004.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |