Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Commerzbank AG:n 1.3.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-61/02)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

Commerzbank AG, kotipaikka Frankfurt am Main (Saksa), on nostanut 1.3.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan asiamiehinä ovat Rechtsanwalt H. Satzky ja Rechtsanwalt B. Maassen.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa kantajalle osoitetun, 11.12.2001 tehdyn komission päätöksen C(29001)3693 asiassa COMP/E-1/37.919 (ex 36.391) ( euroalueen valuuttojen muunnosta perittävät pankkimaksut siltä osin kuin siinä määrätään kantajalle sakko,

(velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja väittää, että komissio on loukannut sen puolustautumisoikeuksia. Komissio ei ole antanut kantajalle lainkaan mahdollisuutta tutustua niihin perusteihin, joiden mukaisesti komissio on toiminut muissa rinnakkaisissa menettelyissä. Komissio ei myöskään ole kaikissa tapauksissa alentanut sakkojen määrää vaan on kohdellut eri pankkeja sakonalentamisen yhteydessä eri tavoin. Komission olisi pitänyt ilmoittaa kantajalle, millaisten syrjimättömien kriteerien perusteella se oli päättänyt menettelyn aloittamisesta tai jatkamisesta. Päätöksessä on myös esitetty aiemmin ilmoitettuihin seikkoihin nähden uusia raskauttavia seikkoja, joista kantaja ei ole voinut esittää huomautuksiaan. Kantaja ei myöskään ole saanut tutustua rinnakkaisten oikeudenkäyntien asiakirjoihin. Komissiolle on sakon määräämisen yhteydessä ollut tärkeämpää noudattaa poliittisia tavoitteitaan kuin oikeudenmukaista menettelyä.

Kantaja kiistää, että 15.10.1997 pidetyssä rahanvaihtajien kokouksessa olisi tehty kilpailua rajoittavia sopimuksia. Kokouksen tarkoituksena oli ollut markkinatrendeistä ja muista yleisesti tunnetuista seikoista keskusteleminen. Keskustelut liittyivät suurelta osin vuosin 1996--1998 pidettyihin konferensseihin euron käyttöönotosta. Niihin oli osallistunut myös setelipankkien edustajat sekä osittain myös komission edustajat. Kuten kantaja on asiakirja-aineistossa todennut, se oli jo ennen 15.10.1997 pidettyä kokousta päättänyt prosentuaalisen maksun käyttöönotosta. Komission syytteet ovat horjuvia ja komissio ei kuvaile väittämänsä sopimuksen sisältöä mitenkään. Komission esittämät todisteet ja etenkin alankomaisen pankin GWK Bank N.V. työntekijän huomautukset ovat merkityksettömiä. Komission päätöksestä puuttuu asiantuntemus ja objektiivisuus. Komissio ei ole ymmärtänyt rahan- ja valuutanvaihdon eroa eikä ottanut huomioon tuolloin vallinnutta oikeustilaa. Se on myös esittänyt tosiseikat yksipuolisesti ja tavalla, joka asettaa kantajan vahingolliseen asemaan.

    ...

____________