Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rayonen sad Plovdiv (Bulgaria) on esittänyt 8.12.2023 – ”EVN Bulgaria Toplofikatsia” EAD v. OZ
(Asia C-760/23, Shanov1 )
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Rayonen sad Plovdiv
Pääasian asianosaiset
Kantaja: ”EVN Bulgaria Toplofikatsia” EAD
Vastaaja: OZ
Ennakkoratkaisukysymykset
Ovatko energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY1 kumoamisesta 25.10.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU2 9 artiklan 3 kohta ja SEUT 169 artikla esteenä sellaisen lämpöenergian kustannusten maksamiselle, joka on peräisin rakennuksen laitteistosta, jos rakennuksen rappukäytäviä ja käytäviä ei ole varustettu lämpöpattereilla?
Ovatko direktiivin 2012/27 9 artiklan 3 kohta ja SEUT 169 artikla esteenä kaukolämpöyhtiön mahdollisuudelle vaatia kansallisen lainsäädännön perusteella korvausta rakennuksen laitteistosta peräisin olevan lämmön kulutuksesta, jos lämpöenergian määrä määräytyy sellaisen viranomaisten kehittämän kaavan perusteella, jossa
– otetaan käyttöön kerroin, jolla määritetään rakennuksen laitteiston asennetun tehon osuus lämmityslaitteiston kokonaistehosta, ilman että on selvää, miten tämä kerroin muodostuu
– jossa otetaan perustaksi rakennuksen laitteiston asennettu teho mutta jossa jätetään huomiotta, mitä laitteistoja rakennukseen on tosiasiallisesti asennettu
– jossa ei oteta huomioon lämmönsiirtoaineen lämpötilaa rakennuksen laitteistossa
– jossa oletetaan, että rakennuksen laitteisto toimii jatkuvasti täydellä teholla
– jossa ei oteta huomioon erilaisten lämmitysjärjestelmien (tässä: Tichelmann) erityistä toimintatapaa ja jossa ne rinnastetaan toimintatavan osalta toisiinsa
– jossa yhteisomistuksessa olevan kiinteistön keskilämpötilan oletetaan automaattisesti olevan 19 °C?
Ovatko direktiivin 2012/27 9 artiklan 3 kohta ja SEUT 169 artikla esteenä kaukolämpöyhtiön mahdollisuudelle vaatia kansallisen lainsäädännön perusteella korvausta lämmönkulutuksesta lämpimän veden osalta, jos lämpöenergian määrä määräytyy sellaisen viranomaisten kehittämän kaavan perusteella, jossa ei oteta huomioon, mihin lämpötilaan lämmin vesi on kuumennettava ja siten toimitettava lämmönkäyttäjille tai mitä lämpöenergiaa tähän kuumentamiseen tarvitaan, eikä sitä, montako kuutiometriä lämmintä vettä käyttäjät ovat kuluttaneet, ja jonka soveltamisessa taataan aina, että talven lämmityskaudella vesimääräksi lasketaan kaksinkertainen määrä kesään verrattuna?
Ovatko energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta 5.4.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY 13 artikla, direktiivin 2012/27 9 artiklan 3 kohta ja SEUT 169 artikla esteenä kaukolämpöyhtiön mahdollisuudelle vaatia kansallisen lainsäädännön perusteella yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osalta korvausta rakennuksen laitteistosta peräisin olevan lämmön kulutuksesta suhteessa asuntojen pohjapiirroksen mukaiseen lämmitettävään tilavuuteen ottamatta huomioon lämmityslaitteistojen teknisen kapasiteetin mukaisesti kussakin asunnossa tosiasiallisesti päästetyn lämpöenergian määrää?
Onko tähän kysymykseen vastaamisen kannalta merkitystä sillä, että kansallisen lainsäädännön mukaan rakennuksen laitteistosta peräisin oleva lämpöenergia on yksi sen algoritmin osista, jota käytetään laskettaessa käyttäjien lämmityksen kokonaiskulutuksesta maksettavaa lopullista määrää (rakennuksen laitteistosta peräisin olevan lämpöenergian, lämmityksen ja lämpimän veden määrien summa), jolloin asunnon lämmityksestä maksettavan määrän suuruus määräytyy yhtäältä kokonaislämmitysenergian (vähennettävä) ja toisaalta rakennuksen laitteistosta peräisin olevan lämpöenergian, rakennuksen yhteiskäytössä olevien osien lämmityspattereiden luovuttaman lämpöenergian ja lämpimän veden lämpöenergian (vähentäjä) erotuksen perusteella?
Onko kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan kuluttajat maksavat rakennuksen laitteistosta peräisin olevan lämpöenergian toimittamisesta suhteessa asuntojen pohjapiirroksen mukaiseen lämmitettävään tilavuuteen ottamatta huomioon kussakin asunnossa tosiasiallisesti päästetyn lämpöenergian määrää, SEUT 101 artiklan mukaisen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan kiellon ja SEUT 107 artiklan mukaisen kielletyn valtiontuen myöntämistä koskevan kiellon vastainen[?]
____________
1 Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.
1 Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta 5.4.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY (EUVL 2006, L 114, s. 64).
1 EUVL 2012, L 315, s. 1.