Kanne 27.2.2023 – Medel ym. v. komissio
(asia T-116/23)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Magistrats européens pour la démocratie et les libertés (Medel) (Strasbourg, Ranska), International Association of Judges (Rooma, Italia), Association of European Administrative Judges (Trier, Saksa) ja Stichting Rechters voor Rechters (Haag, Alankomaat) (edustajat: asianajajat C. Zatschler, SC, E. Egan McGrath, Barrister-at-Law, A. Bateman ja M. Delargy, Solicitors)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
kumoaa komission ja Puolan tasavallan välillä asetuksen 2021/241 23 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyn 24.8.2022 päivätyn rahoitussopimuksen,
kumoaa komission ja Puolan tasavallan välillä asetuksen 2021/241 15 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyn 24.8.2022 päivätyn lainasopimuksen ja
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kuuteen kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17.6.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (jäljempänä neuvoston täytäntöönpanopäätös), jonka nojalla komissio teki edellä mainitut rahoitus- ja lainasopimukset (jäljempänä riidanalaiset rahoitus- ja lainasopimukset), on pätemätön, koska neuvosto ei ottanut huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka perustuu 19.11.2019 annettuun tuomioon A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982), 15.7.2021 annettuun tuomioon komissio v. Puola (Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä) (C-791/19, EU:C:2021:596), 8.4.2020 annettuun määräykseen komissio v. Puola (C-791/19 R, EU:C:2020:277) ja unionin tuomioistuimen varapresidentin 14.7.2021 antamaan määräykseen komissio v. Puola (C-204/21 R, EU:C:2021:593), ja koska neuvosto rikkoi SEU 2 artiklaa ja SEU 13 artiklan 2 kohtaa.
Kantajat väittävät ensimmäisessä kanneperusteessa myös, että neuvosto ylitti toimivaltansa määrittämällä, miten Puolan pitäisi noudattaa Puolan ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaostoa (jäljempänä kurinpitojaosto) koskevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Toinen kanneperuste, jonka mukaan neuvoston täytäntöönpanopäätös on pätemätön, koska neuvosto rikkoi SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohtaa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklaa, sellaisina kuin unionin tuomioistuin on niitä velvoittavasti tulkinnut.
Kantajat väittävät toisen kanneperusteen tueksi, että välitavoitteet, johon neuvoston täytäntöönpanopäätös perustuu, ovat SEU 2 artiklan, SEU 19 artiklan 1 kohdan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan vastaisia siltä osin kuin niillä
– tunnustetaan kurinpitojaoston päätöksillä olevan oikeusvaikutuksia niiden mitättömänä pitämisen sijasta,
– asetetaan kurinpitojaoston lainvastaisten päätösten kohteena oleville tuomareille uusia menettelyllisiä rasitteita, luodaan heille epävarmuutta ja aiheutetaan heille ajanmenetyksiä edellyttämällä kyseisten tuomareiden saattavan vireille äskettäin perustetussa ylimmän tuomioistuimen jaostossa uusia menettelyjä nimiensä puhdistamiseksi, ja
– ei määrätä kyseisten tuomareiden aseman ennallistamisesta edes väliaikaisesti siihen saakka, kunnes valvontamenettelyjen lopputulokset ovat tiedossa.
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan neuvoston täytäntöönpanopäätös on pätemätön, koska siinä tarkoitetut välitavoitteet F1G, F2G ja F3G ovat riittämättömiä tehokkaan oikeussuojan palauttamiseksi Puolassa, mikä olisi sisäisen valvontajärjestelmän toimivuuden edellytys. Kantajat väittävät, että neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä rikotaan elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12.2.2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (EUVL 2021, L 57, s. 17) 20 artiklan 5 kohdan e alakohtaa ja 22 artiklaa sekä SEUT 325 artiklaa, joissa edellytetään tehokasta sisäistä valvontaa.
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan neuvoston täytäntöönpanopäätös on pätemätön, koska neuvosto teki oikeudellisen virheen ja/tai ilmeisiä arviointivirheitä soveltamalla asetuksen 2021/241 19 artiklan 3 kohtaa, kun se hyväksyi välitavoitteet asianmukaisina järjestelyinä korruption ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja oikaisemiseksi Puolassa.
Viides kanneperuste, jonka mukaan neuvoston täytäntöönpanopäätös on pätemätön, koska neuvosto ei esittänyt sille asianmukaisia perusteluja, mikä on SEUT 296 artiklan, perusoikeuskirjan 41 artiklan ja unionin oikeusperiaatteiden vastaista.
Kuudes kanneperuste, jonka mukaan komissio ylitti tekemiensä riidanalaisten rahoitus- ja lainasopimusten osalta toimivaltansa, joka sille on siirretty neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä ja asetuksella 2021/241, ja kyseisissä sopimuksissa rikotaan siten unionin oikeutta siltä osin kuin rahoitussopimuksen 6 artiklan 5 kohdassa ja 18 artiklan 1 kohdassa sekä lainasopimuksen 7 artiklan 5 kohdassa ja 28 artiklan 1 kohdassa mahdollistetaan rahoituksen maksaminen, vaikka neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä tarkoitettuja oikeusvaltioperiaatetta koskevia välitavoitteita F1G, F2G ja F3G ei ole saavutettu.
____________