UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
19 päivänä kesäkuuta 2014 (*)
Asetus (EY) N:o 6/2002 – Yhteisömalli – 6 artikla – Yksilöllinen luonne – Erilainen yleisvaikutelma – 85 artiklan 2 kohta – Rekisteröimätön yhteisömalli – Pätevyys – Edellytykset – Todistustaakka
Asiassa C‑345/13,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 6.6.2013 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 24.6.2013, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Karen Millen Fashions Ltd
vastaan
Dunnes Stores ja
Dunnes Stores (Limerick) Ltd,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. Silva de Lapuerta (esittelevä tuomari) sekä tuomarit J. L. da Cruz Vilaça, G. Arestis, J.-C. Bonichot ja A. Arabadjiev,
julkisasiamies: M. Wathelet,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Karen Millen Fashions Ltd, edustajanaan solicitor J. Waters,
– Dunnes Stores ja Dunnes Stores (Limerick) Ltd, edustajanaan solicitor G. Byrne,
– Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään S. Brighouse, avustajanaan barrister N. Saunders,
– Euroopan komissio, asiamiehinään F. W. Bulst ja J. Samnadda,
kuultuaan julkisasiamiehen 2.4.2014 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) 6 artiklan ja 85 artiklan 2 kohdan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä Karen Millen Fashions Ltd (jäljempänä KMF) ja toisaalta Dunnes Stores ja Dunnes Stores (Limerick) Ltd (jäljempänä yhteisesti Dunnes) ja jossa on kyse KMF:n esittämästä vaatimuksesta, jonka mukaan Dunnesia on kiellettävä käyttämästä eräitä malleja.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
TRIPS‑sopimus
3 Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liitteessä 1 C oleva teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus (jäljempänä TRIPS‑sopimus) on allekirjoitettu Marrakechissä 15.4.1994 ja hyväksytty Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL L 336, s. 1).
4 Mainitun sopimuksen II osaan, jonka otsikko on ”Teollis- ja tekijänoikeuksien saatavuutta, laajuutta ja käyttöä koskevat vaatimukset”, sijoitetussa 4 luvussa, jonka otsikko on ”Teollismallit”, olevassa 25 artiklassa, joka taas on otsikoitu ”Suojan saamisen edellytykset”, määrätään seuraavaa:
”1. Jäsenten tulee säätää sellaisten itsenäisesti luotujen teollismallien suojasta, jotka ovat uusia tai omaperäisiä. Jäsenet voivat säätää, että mallit eivät ole uusia tai omaperäisiä, mikäli ne eivät merkittävästi eroa tunnetuista malleista tai tunnettujen mallien piirteiden yhdistelmistä. Jäsenet voivat säätää, että sellainen suoja ei ulotu malleihin, jotka määräytyvät olennaisesti teknisten tai toiminnallisten seikkojen perusteella.
– –”
Asetus N:o 6/2002
5 Asetuksen N:o 6/2002 johdanto‑osan 9, 14, 16, 17, 19 ja 25 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(9) Tämän asetuksen sisältämät, mallilainsäädäntöön liittyvät aineelliset säännökset olisi yhdenmukaistettava direktiivin 98/71/EY vastaavien säännösten kanssa.
– –
(14) Arvioitaessa, onko mallilla yksilöllinen luonne, olisi määriteltävä, poikkeaako mallia tarkastelevan asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma selvästi olemassa olevien mallien antamasta yleisvaikutelmasta ottaen huomioon sen tuotteen luonteen, johon mallia sovelletaan tai johon se sisältyy, ja erityisesti sen teollisuudenalan, johon malli kuuluu, sekä mallin luoneella olleen vapauden sen kehittelyssä.
– –
(16) Joillakin teollisuudenaloilla tuotetaan runsaasti malleja sellaisia tuotteita varten, joilla on usein lyhyt taloudellinen elinkaari, jotka on edullista suojata ilman rekisteröintimuodollisuuksia ja joille suojan kestolla on toissijainen merkitys. Toisilla aloilla taas arvostetaan mallin rekisteröinnin tarjoamia etuja sen tarjoaman paremman oikeusvarmuuden vuoksi ja siksi, että tuotteiden ennakoitavissa oleva markkinoillaoloaika edellyttää pitempiaikaista suojaa.
(17) Tarvitaan siis kahdenlaista eli toisaalta lyhytaikaista rekisteröimättömän mallin suojaa ja toisaalta pitkäaikaista rekisteröidyn mallin suojaa.
– –
(19) Malli olisi hyväksyttävä yhteisön malliksi vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen muihin malleihin verrattuna.
– –
(25) Ne teollisuudenalat, jotka tuottavat lyhyen ajan sisällä suuria määriä suhteellisen lyhytikäisiä malleja, joista lopulta vain osa kaupallistetaan, hyötyvät rekisteröimättömän yhteisömallin käytöstä. Näillä aloilla kaivataan myös helpompaa tapaa saada rekisteröity yhteisömalli. Mahdollisuus saada yhdellä hakemuksella suojaa useille malleille vastaa tähän tarpeeseen. Yhteiseen hakemukseen sisällytettyjä malleja voidaan kuitenkin käsitellä erikseen, kun on kyse niiden voimaantulosta, niitä koskevista käyttöluvista, niihin kohdistuvista esineoikeuksista, pakkotäytäntöönpanosta tai maksukyvyttömyysmenettelyistä, niistä luopumisesta, niiden uudistamisesta tai siirtämisestä taikka niiden julkistamisen lykkäämisestä tai mitättömäksi julistamisesta.”
6 Asetuksen N:o 6/2002 1 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Mallia, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt ehdot, kutsutaan jäljempänä ’yhteisömalliksi’.
2. Yhteisömalli suojataan:
a) ’rekisteröimättömänä yhteisömallina’, jos se on tehty tunnetuksi tässä asetuksessa säädetyllä tavalla,
– –”
7 Kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja jos se on luonteeltaan yksilöllinen.
8 Kyseisen asetuksen 5 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi:
a) kun kyseessä on rekisteröimätön yhteisömalli, ennen sitä päivää, jona malli, jolle suojaa vaaditaan, on ensimmäisen kerran tullut tunnetuksi, tai
b) kun kyseessä on rekisteröity yhteisömalli, ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.
2. Malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.”
9 Sanotun asetuksen 6 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Mallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi:
a) kun kyseessä on rekisteröimätön yhteisömalli, ennen sitä päivää, jona malli, jolle suojaa vaaditaan, on ensimmäisen kerran tullut tunnetuksi, tai
b) kun kyseessä on rekisteröity yhteisömalli, ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.
2. Yksilöllistä luonnetta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä.”
10 Asetuksen N:o 6/2002 11 artiklan sanamuoto on seuraava:
”1. Edellä 1 jaksossa esitetyt vaatimukset täyttävä malli suojataan rekisteröimättömänä yhteisömallina kolmen vuoden ajan siitä päivästä lukien, jona malli on ensimmäistä kertaa tullut tunnetuksi yhteisössä.
2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa mallin katsotaan tulleen tunnetuksi yhteisössä, jos se on julkaistu, asetettu näytteille, sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muuten julkistettu siten, että se on voinut kohtuudella tulla yhteisössä kyseisellä alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Mallin ei kuitenkaan katsota tulleen tunnetuksi pelkästään sillä perusteella, että se on saatettu kolmannen henkilön tietoon nimenomaisin tai hiljaisin salassapitoa koskevin ehdoin.”
11 Kyseisen asetuksen 19 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Rekisteröity yhteisömalli antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää mallia ja estää kolmatta osapuolta käyttämästä sitä ilman haltijan lupaa. Edellä mainittu käyttö käsittää erityisesti sellaisen tuotteen, johon kyseinen malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, valmistamisen, tarjoamisen, markkinoille saattamisen, maahantuonnin, maastaviennin tai käytön sekä tällaisen tuotteen varastoinnin näihin tarkoituksiin.
2. Rekisteröimätön yhteisömalli antaa haltijalleen oikeuden kieltää 1 kohdassa tarkoitetut toimet kuitenkin vain, jos kiistanalainen käyttö johtuu suojatun mallin jäljentämisestä.
Kiistanalaista käyttöä ei pidetä suojatun mallin jäljentämisestä johtuvana, jos se on seurausta itsenäisestä luovasta työstä, jonka tekijän voidaan kohtuudella olettaa olleen tietämätön mallin haltijan tunnetuksi tekemästä mallista.
– –”
12 Mainitun asetuksen 85 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Käsitellessään rekisteröimättömän yhteisömallin loukkausta tai sen uhkaa koskevaa kannetta yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet pitävät yhteisön mallia pätevänä, jos yhteisömallin haltija näyttää toteen, että 11 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja jos hän osoittaa, miten hänen yhteisömallinsa on luonteeltaan yksilöllinen. Vastaaja voi kuitenkin kiistää mallin pätevyyden mitättömyyttä koskevalla väitteellä tai vastakanteella.”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
13 KMF on Englannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, jonka toiminta muodostuu naisten vaatteiden valmistuksesta ja myynnistä.
14 Dunnes on suuri vähittäismyyntiä harjoittava konserni Irlannissa, ja sen toimialaan kuuluu naisten vaatteiden myynti.
15 Vuonna 2005 KMF suunnitteli ja saattoi myyntiin Irlannissa raidallisen paitapuseron sinisenä ja hiekanruskeana sekä mustan kudotun topin (jäljempänä KMF:n vaatteet).
16 Dunnesin edustajat ostivat mallikappaleita KMF:n vaatteista tämän irlantilaisesta myyntipisteestä. Tämän jälkeen Dunnes valmisti jäljennöksiä kyseisistä vaatteista Irlannin ulkopuolella ja saattoi ne myyntiin irlantilaisissa kaupoissaan vuoden 2006 lopulla.
17 Väittäen olevansa mainittuihin vaatteisiin liittyvien rekisteröimättömien yhteisömallien haltija KMF nosti 2.1.2007 High Courtissa kanteen, jossa se vaati erityisesti, että Dunnesia kiellettäisiin käyttämästä KMF:n malleja ja että KMF:lle maksettaisiin vahingonkorvausta.
18 High Court hyväksyi kanteen.
19 Dunnes valitti High Courtin päätöksestä Supreme Courtiin.
20 Kyseinen tuomioistuin toteaa, ettei Dunnes kiistä jäljentäneensä KMF:n vaatteita, ja myöntää, että rekisteröimättömät yhteisömallit, joiden haltija KMF väittää olevansa, ovat uusia.
21 Ennakkoratkaisupyynnöstä kuitenkin ilmenee, että Dunnes kiistää sen, että KMF on rekisteröimättömän yhteisömallin haltija jokaisen KMF:n vaatteen osalta sillä perusteella, että yhtäältä ne eivät ole luonteeltaan yksilöllisiä asetuksessa N:o 6/2002 tarkoitetulla tavalla ja että toisaalta kyseisessä asetuksessa edellytetään KMF:n itse asiassa näyttävän toteen, että kyseiset vaatteet ovat luonteeltaan tällaisia.
22 Tässä tilanteessa Supreme Court päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Kun arvioidaan sellaisen mallin yksilöllistä luonnetta, jonka väitetään olevan oikeutettu [asetuksessa N:o 6/2002] tarkoitettuun rekisteröimättömän yhteisömallin suojaan, onko kyseisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitettua asiantuntevan käyttäjän mallista saamaa yleisvaikutelmaa arvioitava sen perusteella, poikkeaako se yleisvaikutelmasta, jonka asiantunteva käyttäjä on saanut
a) mistä tahansa yksilöllisestä mallista, joka on tullut aiemmin tunnetuksi, vai
b) mistä tahansa useiden tällaisten aikaisempien mallien tunnettujen piirteiden yhdistelmästä?
2) Onko yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin velvollinen pitämään rekisteröimätöntä yhteisömallia pätevänä asetuksen [N:o 6/2002] 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos yhteisömallin haltija pelkästään osoittaa, miten hänen mallinsa on luonteeltaan yksilöllinen, vai onko haltija velvollinen näyttämään toteen, että malli on luonteeltaan yksilöllinen kyseisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla?ˮ
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys
23 Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetuksen N:o 6/2002 6 artiklaa tulkittava siten, että mallin voidaan katsoa olevan luonteeltaan yksilöllinen, jos asiantuntevan käyttäjän mallista saama yleisvaikutelma poikkeaa yleisvaikutelmasta, jonka asiantunteva käyttäjä on saanut yhdestä tai useammasta aikaisemmasta mallista erikseen arvioituina tai useiden aikaisempien mallien yksittäisten piirteiden yhdistelmästä.
24 Tältä osin on todettava, ettei asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan sanamuodosta ilmene, että kyseisessä artiklassa tarkoitetun yleisvaikutelman olisi oltava mainitusta yhdistelmästä syntyvä yleisvaikutelma.
25 Kun mainitussa 6 artiklassa viitataan yleisvaikutelmaan, jonka asiantunteva käyttäjä on saanut ”muista malleista”, jotka ovat tulleet tunnetuiksi, mainittua artiklaa on tulkittava niin, että mallin yksilöllisyyttä on arvioitava suhteessa sellaiseen yhteen tai useampaan tiettyyn, yksilöityyn ja määrättyyn malliin nähden, joka voidaan tunnistaa kaikkien niiden mallien joukosta, jotka ovat aikaisemmin tulleet tunnetuiksi.
26 Kuten Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ja Euroopan komissio ovat todenneet, mainittu tulkinta on sen oikeuskäytännön mukainen, jonka mukaan asiantunteva käyttäjä vertailee, mikäli se on mahdollista, suoraan riidanalaisia malleja (ks. tuomio PepsiCo v. Grupo Promer Mon Graphic, C‑281/10 P, EU:C:2011:679, 55 kohta ja tuomio Neuman ym. v. José Manuel Baena Grupo, C‑101/11 P ja C‑102/11 P, EU:C:2012:641, 54 kohta), koska mainitunlainen vertailu liittyy tosiasiallisesti kyseisen käyttäjän aikaisemmista yksilöidyistä ja määrätyistä malleista saamaan vaikutelmaan eikä aikaisempien mallien tiettyjen piirteiden tai osien yhdistämiseen.
27 Unionin tuomioistuin on toki myös katsonut, ettei voida sulkea pois sitä, että suora vertailu on mahdotonta tai epätavallista kyseisellä alalla etenkin erityisten olosuhteiden tai aikaisemman tavaramerkin ja kyseisen mallin kuvaamien tuotteiden piirteiden vuoksi. Kyseisessä asiayhteydessä unionin tuomioistuin on todennut, että koska asetuksessa N:o 6/2002 ei ole tästä täsmällistä mainintaa, ei voida katsoa, että unionin lainsäätäjän tarkoituksena olisi ollut rajoittaa mahdollisten mallien arviointi suoraan vertailuun (ks. tuomio PepsiCo v. Grupo Promer Mon Graphic, EU:C:2011:679, 55 ja 57 kohta ja tuomio Neuman ym. v. José Manuel Baena Grupo, EU:C:2012:641, 54 ja 56 kohta).
28 Tältä osin on kuitenkin todettava, että vaikka unionin tuomioistuin on katsonut, että kyseisiä malleja on mahdollista vertailla välillisesti, se on sen jälkeen vain lausunut, että unionin yleinen tuomioistuin saattoi oikeudellista virhettä tekemättä perustaa ratkaisunsa epätäydelliseen muistikuvaan kyseisten mallien antamasta yleisvaikutelmasta (ks. tuomio PepsiCo v. Grupo Promer Mon Graphic, EU:C:2011:679, 58 kohta ja tuomio Neuman ym. v. José Manuel Baena Grupo, EU:C:2012:641, 57 kohta).
29 Kuten julkisasiamies on kuitenkin todennut ratkaisuehdotuksensa 48–50 kohdassa, mainitunlainen välillinen vertailu, joka perustuu epätäydelliseen muistikuvaan, ei liity muistikuvaan useiden aikaisempien mallien eri piirteistä, vaan muistikuvaan määrätyistä malleista.
30 Dunnesin esittämät väitteet eivät voi kumota edellä esitettyjä näkemyksiä.
31 Yhtäältä asetuksen N:o 6/2002 johdanto‑osan 14 ja 19 perustelukappaleeseen perustuvista väitteistä, joista ensin mainitussa käytetään ilmaisua ”olemassa olevien mallien” ja viimeksi mainitussa ”muihin malleihin verrattuna”, on näin ollen muistutettava, että yhteisön säädöksen johdanto‑osalla ei ole sitovaa oikeusvaikutusta eikä johdanto‑osaan voida vedota kyseisen säädöksen varsinaisista säännöksistä poikkeamiseksi eikä näiden säännösten tulkitsemiseksi tavalla, joka on selvästi niiden sanamuodon vastainen (tuomio Deutsches Milch‑Kontor, C-136/04, EU:C:2005:716, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
32 Joka tapauksessa on todettava, että vaikka asetuksen N:o 6/2002 johdanto‑osan 14 perustelukappaleessa viitataan asiantuntevan käyttäjän ”olemassa olevista malleista” saamaan vaikutelmaan, kyseisiä sanoja ei ole missään mainitun asetuksen säännöksessä.
33 Kyseisten sanojen tai asetuksen N:o 6/2002 johdanto‑osan 19 perustelukappaleessa käytettyjen sanojen ”muihin malleihin verrattuna” käyttö ei myöskään merkitse, että mainitun asetuksen 6 artiklaa sovellettaessa merkityksellinen vaikutelma olisi vaikutelma, joka ei synny yksilöidyistä aikaisemmista malleista vaan niiden erillisistä piirteistä.
34 Toisaalta TRIPS‑sopimuksen 25 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä olevasta viittauksesta ”tunnettujen mallien piirteiden yhdistelmiin”, voidaan todeta vain, että mainitun määräyksen soveltaminen on sen sanamuodon mukaan valinnaista ja että näin ollen kyseisen sopimuksen osapuolten ei tarvitse säätää, että mallin uutuutta tai omaperäisyyttä arvioitaisiin suhteessa mainitunlaisiin yhdistelmiin.
35 Näin ollen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 6 artiklaa on tulkittava siten, että jotta mallin voidaan katsoa olevan luonteeltaan yksilöllinen, asiantuntevan käyttäjän kyseisestä mallista saaman yleisvaikutelman on poikettava asiantuntevan käyttäjän yhdestä tai useammasta aikaisemmasta mallista, erikseen arvioituina, saamasta yleisvaikutelmasta eikä useiden aikaisempien mallien yksittäisten piirteiden yhdistelmästä saamasta yleisvaikutelmasta.
Toinen ennakkoratkaisukysymys
36 Toisella kysymyksellään kansallinen tuomioistuin pyrkii selvittämään lähinnä, onko asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohtaa tulkittava niin, että jotta yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin pitää rekisteröimätöntä yhteisömallia pätevänä, kyseisen mallin haltija on velvollinen näyttämään toteen, että malli on mainitun asetuksen 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla luonteeltaan yksilöllinen, vai onko haltija velvollinen vain osoittamaan, miten mainittu malli on luonteeltaan yksilöllinen.
37 Jo asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ilmenee, että jotta rekisteröimätöntä yhteisömallia voitaisiin pitää pätevänä, sen haltijan on yhtäältä näytettävä toteen, että kyseisen asetuksen 11 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja toisaalta osoitettava, miten hänen yhteisömallinsa on luonteeltaan yksilöllinen.
38 Asetuksen N:o 6/2002 11 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 jaksossa esitetyt vaatimukset täyttävä malli suojataan rekisteröimättömänä yhteisömallina kolmen vuoden ajan siitä päivästä lukien, jona malli on ensimmäistä kertaa tullut tunnetuksi Euroopan unionissa.
39 Kuten jo asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan otsikossakin ilmoitetaan, sen 1 kohdassa asetetaan rekisteröityjä yhteisömalleja koskeva pätevyysolettama ja sen 2 kohdassa rekisteröimättömiä yhteisömalleja koskeva pätevyysolettama.
40 Mainitun pätevyysolettaman soveltaminen on luonnostaan ristiriidassa Dunnesin asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohdasta esittämän sellaisen tulkinnan kanssa, jonka mukaan näyttö, jota mallin haltijan on kyseisen säännöksen perusteella esitettävä, eli se, että kyseisen asetuksen 11 artiklassa esitetyt vaatimukset täyttyvät, sisältää näytön siitä, että kyseinen malli täyttää myös kaikki mainitun asetuksen II osaston 1 jaksossa eli kyseisen asetuksen 3–9 artiklassa mainitut edellytykset.
41 Dunnesin ehdottama asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 11 artiklan kanssa, esittämä tulkinta tekisi myös mainitun 85 artiklan 2 kohdassa säädetyn toisen edellytyksen – eli edellytyksen, jonka mukaan mallin haltijan on osoitettava, miten malli on luonteeltaan yksilöllinen – merkityksettömäksi ja sisällöttömäksi.
42 Lisäksi mainittu tulkinta ei olisi yksinkertaisuuden ja nopeuden tavoitteen, joka asetuksen N:o 6/2002 johdanto‑osan 16 ja 17 perustelukappaleesta ilmenevästi on ollut perusteena rekisteröimättömien yhteisömallien suojaamiselle, mukainen.
43 Tässä asiayhteydessä on todettava, että asetuksen N:o 6/2002 85 artiklassa rekisteröityä yhteisömallia koskevien menettelyjen ja rekisteröimätöntä yhteisömallia koskevien menettelyjen välillä tehty ero johtuu tarpeesta määrittää viimeksi mainitun ryhmän osalta päivämäärä, josta lukien kyseinen malli saa mainitussa asetuksessa säädettyä suojaa, sekä mainitun suojan tarkka kohde. Rekisteröintimuodollisuuksien puuttuessa mainitut seikat voi nimittäin olla vaikeampi yksilöidä silloin, kun mallia ei ole rekisteröity, kuin silloin, kun malli on rekisteröity.
44 Jos asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohtaa olisi lisäksi tulkittava niin, että rekisteröimätöntä yhteisömallia voitaisiin pitää pätevänä vain, jos sen haltija osoittaa, että se täyttää kaikki mainitun asetuksen II osaston 1 jaksossa mainitut edellytykset, kyseisen 85 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä säädetyllä mahdollisuudella, jonka mukaan vastaaja voi kiistää kyseisen mallin pätevyyden mitättömyyttä koskevalla väitteellä tai vastakanteella, ei juurikaan olisi merkitystä ja sen sisältö jäisi tyhjäksi.
45 Asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta toisesta edellytyksestä riittää, kun todetaan, että kun kyseisen säännöksen sanamuodossa rajoitutaan edellyttämään rekisteröitymättömän yhteisömallin haltijalta, että hän osoittaa, miten hänen yhteisömallinsa on luonteeltaan yksilöllinen, ei ole millään tavalla moniselitteinen eikä sitä voida tulkita niin, että se käsittäisi velvollisuuden näyttää toteen, että kyseinen malli on yksilöllinen.
46 Vaikka sen vuoksi, että kyseiseen ryhmään kuuluvien mallien osalta ei ole rekisteröintimuodollisuuksia, on tarpeen, että kyseisen mallin haltija täsmentää mainitun asetuksen nojalla vaatimansa suojan kohteen, riittää, että hän tuolloin yksilöi sen tai ne mallinsa piirteet, jotka tekevät siitä yksilöllisen.
47 Näin ollen toiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohtaa on tulkittava niin, että jotta yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin pitää rekisteröimätöntä yhteisömallia pätevänä, kyseisen mallin haltija ei ole velvollinen näyttämään toteen, että malli on mainitun asetuksen 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla luonteeltaan yksilöllinen, vaan haltija on vain velvollinen osoittamaan, miten malli on luonteeltaan yksilöllinen, eli yksilöimään kyseisen mallin sen piirteen tai ne piirteet, jotka haltijan mukaan tekevät siitä luonteeltaan yksilöllisen.
Oikeudenkäyntikulut
48 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artiklaa on tulkittava siten, että jotta mallin voidaan katsoa olevan luonteeltaan yksilöllinen, asiantuntevan käyttäjän kyseisestä mallista saaman yleisvaikutelman on poikettava asiantuntevan käyttäjän yhdestä tai useammasta aikaisemmasta mallista, erikseen arvioituina, saamasta yleisvaikutelmasta eikä useiden aikaisempien mallien yksittäisten piirteiden yhdistelmästä saamasta yleisvaikutelmasta.
2) Asetuksen N:o 6/2002 85 artiklan 2 kohtaa on tulkittava niin, että jotta yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin pitää rekisteröimätöntä yhteisömallia pätevänä, kyseisen mallin haltija ei ole velvollinen näyttämään toteen, että malli on mainitun asetuksen 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla luonteeltaan yksilöllinen, vaan haltija on vain velvollinen osoittamaan, miten mainittu malli on luonteeltaan yksilöllinen, eli yksilöimään kyseisen mallin sen piirteen tai ne piirteet, jotka haltijan mukaan tekevät siitä luonteeltaan yksilöllisen.
Allekirjoitukset