UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (laajennettu neljäs jaosto)

8 päivänä maaliskuuta 2023 (*)

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Arviointivirheet – Taannehtivuus – Luottamuksensuoja – Oikeusvarmuus – Oikeusvoima

Asiassa T‑426/21,

Nizar Assaad, kotipaikka Beirut (Libanon), edustajinaan asianajajat M. Lester, KC, sekä G. Martin ja C. Enderby Smith, solicitors,

kantajana,

vastaan

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään T. Haas ja M. Bishop,

vastaajana,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu neljäs jaosto),

toimien päätösneuvotteluissa kokoonpanossa: tuomarit S. Gervasoni, L. Madise, P. Nihoul, R. Frendo ja J. Martín y Pérez de Nanclares (esittelevä tuomari),

kirjaaja: hallintovirkamies I. Kurme,

ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa esitetyn,

ottaen huomioon 22.9.2022 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Kantaja Nizar Assaad vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan, että Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2021/751 (EUVL 2021, L 160, s. 115), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/743 (EUVL 2021, L 160, s. 1), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 30.5.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/849 (EUVL 2022, L 148, s. 52) ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 30.5.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/840 (EUVL 2022, L 148, s. 8) kumotaan siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa.

I       Asian tausta ja kanteen nostamisen jälkeiset tosiseikat

2        Kantaja on liikemies, jolla on Syyrian, Libanonin ja Kanadan kansalaisuus.

3        Euroopan unionin neuvosto antoi 9.5.2011 SEU 29 artiklan nojalla Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä päätöksen 2011/273/YUTP (EUVL 2011, L 121, s. 11), jossa tuomittiin voimakkaasti Syyriassa tapahtuneet rauhanomaisten mielenosoitusten väkivaltaiset tukahduttamistoimet ja kehotettiin Syyrian turvallisuusjoukkoja pidättäytymään voimankäytöstä. Tilanteen vakavuuden huomioon ottaen neuvosto asetti vientikieltoon aseet sekä sellaiset tarvikkeet, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa, rajoitti pääsyä Euroopan unioniin sekä päätti jäädyttää Syyrian siviiliväestöön kohdistetuista väkivaltaisista tukahduttamistoimista vastuussa olevien tiettyjen henkilöiden ja yhteisöjen varat ja taloudelliset resurssit.

4        Syyrian siviiliväestöön kohdistetuista väkivaltaisista tukahduttamistoimista vastuussa olevien henkilöiden sekä heitä lähellä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja yhteisöjen nimet mainitaan päätöksen 2011/273 liitteessä. Tämän päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi muuttaa kyseistä liitettä jonkin jäsenvaltion tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen perusteella. Kantajan nimi ei sisältynyt liitteeseen kyseistä päätöstä annettaessa.

5        Koska osa Syyrian arabitasavaltaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä kuuluu EUT-sopimuksen soveltamisalaan, neuvosto antoi 9.5.2011 SEUT 215 artiklan 2 kohdan nojalla Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä asetuksen (EU) N:o 442/2011 (EUVL 2011, L 121, s. 1). Tämä asetus on olennaisilta osin samansisältöinen kuin päätös 2011/273, mutta siinä säädetään mahdollisuudesta vapauttaa jäädytettyjä varoja. Kyseisen asetuksen liitteessä II oleva luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joiden on katsottu olevan vastuussa kyseisistä tukahduttamistoimista, ja näitä lähellä olevista henkilöistä ja yhteisöistä on samanlainen kuin päätöksen 2011/273 liitteessä oleva luettelo. Asetuksen N:o 442/2011 14 artiklan 1 ja 4 kohdassa säädetään, että jos neuvosto päättää kohdistaa luonnolliseen tai oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä, se muuttaa liitettä II vastaavasti, ja että neuvosto tarkastelee kyseisessä liitteessä olevaa luetteloa uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään joka 12. kuukausi.

6        Päätöksen 2011/273 täytäntöönpanosta 23.8.2011 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/515/YUTP (EUVL 2011, L 218, s. 20) ja asetuksen N:o 442/2011 täytäntöönpanosta 23.8.2011 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 843/2011 (EUVL 2011, L 218, s. 1) (jäljempänä vuoden 2011 toimet) Nizar Al-Assaadin nimi lisättiin päätöksen 2011/273 liitteessä I olevaan A jaksoon (Henkilöt) sisältyvän luettelon riville 3 ja asetuksen N:o 442/2011 liitteessä II olevaan A jaksoon (Henkilöt) sisältyvän luettelon riville 3 (jäljempänä vuoden 2011 luettelot).

7        Yhtäältä vuoden 2011 luetteloihin ei ollut sisällytetty mitään Nizar Al-Assaadia koskevia tunnistetietoja. Toisaalta luetteloon merkitsemisen perusteet olivat seuraavat:

”Erittäin lähellä tärkeimpiä hallinnon virkamiehiä. Rahoittanut Shabihaa Latakian alueella.”

8        Kantajan edustajat lähettivät neuvostolle 16.9.2011 päivätyn kirjeen, jossa he väittivät, että kantajan nimi, joka heidän mielestään oli merkitty vuoden 2011 luetteloiden riville 3, oli translitteroitu väärin. He väittivät, että kantajan nimi on Nizar Assaad eikä Nizar Al-Assaad. Tässä yhteydessä kantajan edustajat täsmensivät, että kantajan nimi on arabialaisin kirjaimin kirjoitettuna أسعد, joka eroaa presidentti Bashar Al-Assadin nimestä, joka on الأسد. Lopuksi he pyysivät saada tutustua neuvoston asiakirja-aineistoon ja kantajan nimen poistamista vuoden 2011 luetteloista. Kantajan edustajat pyysivät 13.10.2011 päivätyllä kirjeellä uudelleen neuvostoa ottamaan kantaa heidän 16.9.2011 päivättyyn kirjeeseensä.

9        Kantaja nosti 19.10.2011 unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen, jossa hän vaati muun muassa vuoden 2011 toimien kumoamista häntä koskevilta osin. Tämä kanne kirjattiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa asianumerolla T‑550/11.

10      Kantajan edustajat lähettivät neuvostolle uuden kirjeen 27.10.2011. Neuvosto vastasi heille 28.10.2011 päivätyllä kirjeellä, jossa se totesi, ettei kantaja ole vuoden 2011 luetteloissa tarkoitettu henkilö, vaan tämä henkilö on presidentti Bashar Al-Assadin serkku.

11      Kantajan edustajat pyysivät 3.11.2011 päivätyllä kirjeellä neuvostoa oikaisemaan vuoden 2011 luetteloiden rivillä 3 tarkoitetun henkilön tunnistetiedot ja lähettämään unionin yleiselle tuomioistuimelle kirjeen, jossa lähinnä täsmennetään kantajan tarkka tilanne.

12      Neuvosto antoi 14.11.2011 päätöksen 2011/273 muuttamisesta päätöksen 2011/735/YUTP (EUVL 2011, L 296, s. 53) ja asetuksen N:o 442/2011 muuttamisesta asetuksen (EU) N:o 1150/2011 (EUVL 2011, L 296, s. 1) (jäljempänä marraskuun 2011 toimet), joilla vuoden 2011 luetteloiden rivillä 3 mainitun henkilön nimeä ja tunnistetietoja koskevia merkintöjä muutettiin siten, että niihin lisättiin hänen arabialaisin kirjaimin kirjoitettu nimensä ja seuraavat tiedot: ”Bashar Al-Assadin serkku; aikaisemmin ’Nizar Oilfield Supplies’ ‑yrityksen johtaja”. Lisäksi nimi oli latinalaisin kirjaimin Nizar Al-Assad.

13      Neuvosto ilmoitti 15.11.2011 päivätyllä kirjeellä kantajan edustajille edellä 12 kohdassa mainittujen toimien antamisesta ja täsmensi, ettei kantajaa mainita vuoden 2011 toimissa.

14      Neuvosto katsoi Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2011/273 kumoamisesta 1.12.2011 antamassaan päätöksessä 2011/782/YUTP (EUVL 2011, L 319, s. 56), että Syyrian tilanteen vakavuus huomioon ottaen oli määrättävä lisää rajoittavia toimenpiteitä. Päätöksessä 2011/273 säädetyt toimenpiteet ja lisätoimenpiteet yhdistettiin selkeyden vuoksi yhdeksi oikeudelliseksi asiakirjaksi. Päätöksen 2011/782 18 artiklassa säädetään liitteessä I mainittujen henkilöiden unionin alueelle pääsyn rajoittamisesta ja sen 19 artiklassa liitteissä I ja II mainittujen henkilöiden ja yhteisöjen varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä.

15      Neuvosto esitti 21.12.2011 unionin yleiselle tuomioistuimelle 2.5.1991 annetun unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen, sellaisena kuin se on muutettuna 19.6.2013, 114 artiklan 4 ja 7 kohdan mukaisesti oikeudenkäyntiväitteen, joka perustui kantajan oikeussuojan tarpeen puuttumiseen.

16      Asetus N:o 442/2011 korvattiin Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 18.1.2012 annetulla asetuksella (EU) N:o 36/2012 (EUVL 2012, L 16, s. 1).

17      Unionin yleinen tuomioistuin jätti 24.5.2012 antamallaan määräyksellä Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) kantajan kanteen tutkimatta sillä perusteella, ettei hänellä ollut oikeussuojan tarvetta, koska hän ei ollut vuoden 2011 luetteloissa tarkoitettu henkilö.

18      Päätös 2011/782 on korvattu Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 29.11.2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2012/739/YUTP (EUVL 2012, L 330, s. 21).

19      Neuvosto antoi 22.4.2013 päätöksen 2012/739 täytäntöönpanosta täytäntöönpanopäätöksen 2013/185/YUTP (EUVL 2013, L 111, s. 77) ja asetuksen N:o 36/2012 täytäntöönpanosta täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 363/2013 (EUVL 2013, L 111, s. 1). Näillä säädöksillä muutettiin vuoden 2011 luetteloiden rivillä 3 tarkoitetun henkilön nimeä koskevia merkintöjä ja tunnistetietoja. Tämä merkintä sisällytettiin päätöksen 2012/739 liitteessä I olevaan A jaksoon (Henkilöt) sisältyvän luettelon riville 36 ja asetuksen N:o 36/2012 liitteessä II olevaan A jaksoon (Henkilöt) sisältyvän luettelon riville 36 (jäljempänä yhdessä vuoden 2013 luettelot).

20      Yhtäältä asianomaisen henkilön nimi ilmoitettiin seuraavasti:

”Nizar () Al-Assad () (alias Al-Assaad, Al-Assad, Al-Asaad)”.

21      Toisaalta tunnistetietojen osalta täsmennettiin, että asianomainen henkilö on ollut ”aikaisemmin Nizar Oilfield Supplies ‑yrityksen johtaja”.

22      Luetteloon merkitsemisen perusteet olivat sen sijaan samat kuin vuoden 2011 toimissa.

23      Kantajan edustajat pyysivät 25.4.2013 päivätyllä kirjeellä neuvostoa poistamaan viittaukset sanoihin ”Assaad” ja ”Al-Assaad” sekä kantajan arabialaisin kirjaimin kirjoitetun nimen, joka oli heidän mielestään kirjoitettu väärin, ja sisällyttämään maininnan, jossa täsmennetään, että henkilö, jonka nimi on merkitty vuoden 2013 luetteloihin, on Bashar Al-Assadin serkku.

24      Neuvosto julkaisi 4.5.2013 edellä 19 kohdassa mainittuihin toimiin oikaisun (EUVL 2013, L 123, s. 28), jolla vuoden 2013 luetteloiden rivillä 36 mainitun henkilön nimeä ja tunnistetietoja koskevia merkintöjä muutettiin yhtäältä poistamalla nimet Al-Assaad, Al-Assad ja Al-Asaad ja korvaamalla arabialaisin kirjaimin kirjoitetut nimet arabialaisin kirjaimin kirjoitetulla nimellä sekä toisaalta lisäämällä seuraava tieto: ”Bashar Al-Assadin serkku”.

25      Päätös 2012/739 korvattiin Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 31.5.2013 annetulla neuvoston päätöksellä 2013/255/YUTP (EUVL 2013, L 147, s. 14).

26      Neuvosto antoi 12.10.2015 päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2015/1836 (EUVL 2015, L 266, s. 75). Se antoi samana päivänä asetuksen N:o 36/2012 muuttamisesta asetuksen (EU) 2015/1828 (EUVL 2015, L 266, s. 1).

27      Päätöksellä 2015/1836 muutettiin päätöksen 2013/255 27 ja 28 artiklan sanamuotoa. Näissä artikloissa säädetään tästä lähtien rajoituksista, jotka koskevat kyseisten artiklojen 2 kohdan a–g alakohdassa mainittuja henkilöiden luokkia lähellä olevien henkilöiden, ”siten kun mainitut on lueteltu liitteessä I”, pääsyä jäsenvaltioiden alueelle tai kauttakulkua jäsenvaltioiden alueen kautta sekä heidän varojensa jäädyttämistä, jos ei ole ”riittävästi tietoa siitä, että [kyseiset henkilöt] eivät ole tai eivät enää ole lähellä hallintoa tai eivät vaikuta siihen taikka eivät aiheuta todellista toimenpiteiden kiertämisen riskiä”.

28      Asetuksella 2015/1828 muutettiin muun muassa asetuksen N:o 36/2012 15 artiklan sanamuotoa lisäämällä siihen uusia luetteloihin merkitsemisen perusteita, jotka oli määritelty päätöksessä 2015/1836 ja otettu käyttöön päätöksellä 2013/255.

29      Neuvosto antoi 28.5.2018 päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2018/778 (EUVL 2018, L 131, s. 16) ja asetuksen N:o 36/2012 täytäntöönpanosta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/774 (EUVL 2018, L 131, s. 1). Näillä säädöksillä muutettiin päätöksen 2013/255 liitteessä I olevaan A jaksoon (Henkilöt) sisältyvän luettelon rivillä 36 ja asetuksen N:o 36/2012 liitteessä II olevaan A jaksoon (Henkilöt) sisältyvän luettelon rivillä 36 (jäljempänä yhdessä kyseessä olevat luettelot) tarkoitetun henkilön nimeä koskevia merkintöjä seuraavasti: ”Nizar () al-Asaad () (alias Nizar Asaad)”. Tunnistetiedot ja luetteloon merkitsemisen perusteet olivat samat kuin vuoden 2011 toimissa.

30      Neuvosto antoi 17.5.2019 päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2019/806 (EUVL 2019, L 132, s. 36) ja asetuksen N:o 36/2012 täytäntöönpanosta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/798 (EUVL 2019, L 132, s. 1) (jäljempänä yhdessä vuoden 2019 toimet). Vuoden 2019 toimilla muutettiin kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettua henkilöä koskevia tunnistetietoja ja hänen nimensä luetteloon merkitsemisen perusteita.

31      Yhtäältä tunnistetiedoissa mainittiin enää ainoastaan, että asianomainen henkilö on sukupuoleltaan mies.

32      Toisaalta luetteloon merkitsemisen perusteet muutettiin seuraavasti:

”Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on läheiset yhteydet hallintoon. Bashar Al-Assadin serkku ja lähellä Assadin ja Makhloufin perheitä.

On tässä asemassa osallistunut Syyrian hallintoon, hyötynyt siitä tai muulla tavoin tukenut sitä.

Johtava öljyalan sijoittaja ja aikaisemmin Nizar Oilfield Supplies ‑yrityksen johtaja.”

33      Neuvosto julkaisi 11.9.2019 vuoden 2019 toimiin oikaisun (EUVL 2019, L 234, s. 31; jäljempänä vuoden 2019 oikaisu), jolla se muutti kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitetun henkilön nimeä koskevia merkintöjä. Niihin sisältyivät oikaisun jälkeen merkinnät ”Nizar () Al-Assad () (alias Al‑Asad; Assad; Asad)”.

34      Neuvosto antoi 28.5.2020 päätöksen 2013/255 muuttamisesta päätöksen (YUTP) 2020/719 (EUVL 2020, L 168, s. 66) ja asetuksen N:o 36/2012 täytäntöönpanosta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/716 (EUVL 2020, L 168, s. 1). Näillä säädöksillä muutettiin kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitetun henkilön nimeä koskevat merkinnät seuraavasti: ”Nizar () AL-ASSAD () (alias al‑Asad; Assad; Asad)”. Luetteloon merkitsemisen perusteet ovat samat kuin vuoden 2019 toimissa.

35      Kantajan edustajat pyysivät 23.6.2020 päivätyllä kirjeellä, jossa he viittasivat edellä 29, 30 ja 34 kohdassa mainittuihin toimiin, neuvostoa vahvistamaan, ettei kantajan nimeä ollut merkitty kyseessä oleviin luetteloihin (jäljempänä 23.6.2020 päivätty kirje).

36      Neuvosto ilmoitti 12.2.2021 päivätyllä kirjeellä kantajan edustajille katsovansa asiakirja-aineistoonsa sisältyvien tietojen uudelleentarkastelun jälkeen, että kantaja oli todellakin kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö (jäljempänä 12.2.2021 päivätty kirje). Se ilmoitti samassa kirjeessä kantajan edustajille aikovansa pysyttää kantajaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet uusin perusteluin, joiden tarkoituksena on selventää, että kantaja on todellakin kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 mainittu henkilö. Neuvosto toimitti kyseisen kirjeen liitteenä 21.3.2019 päivätyn asiakirjan WK 4069/2019 INIT ja 22.1.2021 päivätyn asiakirjan WK 985/2021 INIT. Se kehotti kyseisiä edustajia esittämään huomautuksensa viimeistään 26.2.2021.

37      Kantajan edustajat toimittivat neuvostolle huomautuksensa 26.2.2021 päivätyllä kirjeellä. He moittivat neuvostoa lähinnä kantajaa koskevan kannan muuttamisesta, sillä se piti kantajaa nyt kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettuna henkilönä. Kantajan edustajat esittivät huomautuksia myös luetteloon merkitsemisen perusteista sekä asiakirjoihin WK 4069/2019 INIT ja WK 985/2021 INIT sisältyvistä tiedoista. Lisäksi he toimittivat liitteinä useita kirjeitä, joissa yksityishenkilöt ja yksi yhteisö kommentoivat kantajan tilannetta.

38      Neuvosto antoi 6.5.2021 täytäntöönpanopäätöksen 2021/751 ja täytäntöönpanoasetuksen 2021/743 (jäljempänä yhdessä vuoden 2021 toimet).

39      Yhtäältä kantajan nimestä todetaan, että kyseessä on ”Nizar Al-Assad (alias al‑Asad, Assad, Asad, Assaad, Asaad, Al-Assaad) (; ; ; أسعد)”.

40      Toisaalta tunnistetiedoista todetaan, että kantajan, joka on sukupuoleltaan mies, syntymäaika on 2.3.1948 tai 23.3.1948 tai maaliskuu 1948. Hänen kansalaisuutensa ovat syyrialainen, libanonilainen ja kanadalainen. Lisäksi mainitaan kantajan Syyrian (011090258), Libanonin (RL0003434) ja Kanadan (AG629220) passien numerot.

41      Luetteloon merkitsemisen perusteet olivat seuraavat:

”Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on läheiset yhteydet hallintoon. Lähellä Assadin ja Makhloufin perheitä.

On tässä asemassa osallistunut Syyrian hallintoon, hyötynyt siitä tai muulla tavoin tukenut sitä.

Johtava öljyalan sijoittaja, Lead Contracting & Trading Ltd ‑yrityksen perustaja ja johtaja.”

42      Neuvosto ilmoitti 7.5.2021 päivätyllä kirjeellä kantajan edustajille katsovansa, ettei mikään heidän esittämistään väitteistä kyseenalaista sen arviointia. Lisäksi se ilmoitti heille mahdollisuudesta esittää uusia huomautuksia ennen 1.3.2022.

43      Neuvosto ilmoitti 28.5.2021 päivätyllä kirjeellä kantajan edustajille, että kantajan nimi pysytetään kyseessä olevissa luetteloissa myös niiden uudelleenarvioinnin jälkeen.

44      Kantaja nosti nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.7.2021 toimittamallaan kannekirjelmällä.

45      Neuvosto ilmoitti 13.4.2022 päivätyllä kirjeellä kantajan edustajille aikovansa pysyttää kantajaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet muuttamalla vuoden 2021 toimissa mainittuja perusteita siten, että niiden loppuun lisätään seuraava maininta: ”Syyriaan sijoittautuneen ravintoöljyjä tuottavan Syrian Olive Oil Private JSC ‑yhtiön enemmistöosakas”.

46      Neuvosto toimitti 13.4.2022 päivätyn kirjeensä liitteenä kantajan edustajille 11.4.2022 päivätyn asiakirjan WK 5366/2022 INIT ja antoi heille mahdollisuuden esittää 29.4.2022 mennessä huomautuksensa uudesta luetteloon merkitsemisen perusteesta ja asiakirjasta WK 5366/2022 INIT.

47      Kantajan edustajat toimittivat neuvostolle huomautuksensa 28.4.2022 päivätyllä kirjeellä.

48      Neuvosto antoi 30.5.2022 päätöksen 2022/849 ja täytäntöönpanoasetuksen 2022/840 (jäljempänä yhdessä vuoden 2022 pysyttämistoimet). Päätöksen 2022/849 nojalla päätöksen 2013/255 soveltamista jatkettiin 1.6.2023 saakka. Kantajan nimi pysytettiin kyseessä olevien luetteloiden A jakson (Henkilöt) rivillä 36. Neuvosto perusteli kantajaan kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden toteuttamista eri perusteilla kuin vuoden 2021 toimissa.

II     Asianosaisten vaatimukset

49      Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa vuoden 2021 toimet ja vuoden 2022 pysyttämistoimet (jäljempänä yhdessä riidanalaiset toimet) siltä osin kuin niitä sovelletaan kantajaan

–        velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

50      Neuvosto vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

–        toissijaisesti siltä varalta, että riidanalaiset toimet kumotaan, määrää, että päätöksen 2022/849 vaikutukset pidetään voimassa kantajaa koskevilta osin siihen saakka, kunnes täytäntöönpanoasetuksen 2022/840 osittainen kumoaminen tulee voimaan.

III  Oikeudellinen arviointi

51      Kantaja esittää kanteensa tueksi viisi kanneperustetta, joista ensimmäinen koskee arviointivirheitä, toinen luottamuksensuojan periaatteen loukkaamista, kolmas oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista, neljäs harkintavallan väärinkäyttöä ja viides oikeusvoiman loukkaamista.

52      Toista ja kolmatta kanneperustetta on tarkasteltava yhdessä, koska luottamuksensuojan periaate on oikeusvarmuuden periaatteen seuraus (ks. tuomio 12.4.2013, Du Pont de Nemours (France) ym. v. komissio, T‑31/07, ei julkaistu, EU:T:2013:167, 301 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Lisäksi molemmat kanneperusteet perustuvat samaan lähtökohtaan eli siihen, että riidanalaisilla toimilla on taannehtiva vaikutus, koska kantajan mukaan niissä todetaan ensimmäisen kerran, että hän on vuoden 2011 toimien antamisesta lähtien ollut rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

53      Ennen näiden kanneperusteiden tutkimista on täsmennettävä käsiteltävänä olevan kanteen kohde ja lausuttava kantajan vastauskirjelmässään esittämän näytön tutkittavaksi ottamisesta.

A       Käsiteltävänä olevan kanteen kohde ja ulottuvuus

54      Kantaja vaatii kanteessaan ainoastaan vuoden 2021 toimien ja vuoden 2022 pysyttämistoimien kumoamista häntä koskevilta osin.

55      On muistutettava, että kantaja on todellakin riidanalaisissa toimissa tarkoitettu henkilö ja ettei sitä, että häneen on kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä viimeistään kyseisten toimien antamisesta lähtien, ole kiistetty. Asianosaiset ovat sen sijaan eri mieltä siitä, oliko kantajaan kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä ennen vuoden 2021 toimien antamista.

56      Kantaja katsoo tältä osin lähinnä, ettei häneen ollut kohdistettu tällaisia toimenpiteitä, kuten neuvosto on hänen mukaansa useaan otteeseen myöntänyt ennen 12.2.2021 päivätyn kirjeen lähettämistä. Neuvosto puolestaan toteaa tehneensä virheen katsoessaan, ettei kantaja ollut kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö, vaikka todellisuudessa kyse oli ollut kantajasta vuoden 2011 toimien antamisesta lähtien. Näissä olosuhteissa se aikoi vuoden 2021 toimilla selventää kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitetun henkilön tunnistetietoja ja muuttaa luetteloon merkitsemisen perusteita, jotta niistä käy selvästi ilmi, että kyse on kantajasta ja että hänen nimensä on vuosien 2011 toimista lähtien sisältynyt kyseessä oleviin luetteloihin. Kantaja päättelee tästä, että riidanalaisilla toimilla on taannehtiva vaikutus, minkä neuvosto kiistää.

57      Yhtäältä on siis tutkittava, onko riidanalaisissa toimissa sovellettuja luetteloon merkitsemisen perusteita perusteltu riittävästi. Tätä tarkastellaan arviointivirheitä koskevan ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä. Toisaalta on pohdittava riidanalaisten toimien mahdollista taannehtivaa vaikutusta, jota tarkastellaan tutkittaessa yhdessä toista ja kolmatta kanneperustetta, jotka koskevat luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteiden loukkaamista.

58      Edellä 49 ja 54 kohdasta sitä vastoin ilmenee, ettei unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ole saatettu kysymystä riidanalaisia toimia edeltävien toimien lainmukaisuudesta. Toisin sanoen ei ole tarpeen varmistaa sitä, onko kyseisissä toimissa esitettyjä luetteloon merkitsemisen perusteita perusteltu oikeudellisesti riittävällä tavalla, eikä edes sitä, ovatko näihin toimiin sisältyvät tunnistetiedot riittävän täsmällisiä sen osoittamiseksi, että kantaja on tosiasiallisesti kyseisissä toimissa tarkoitettu henkilö.

B       Kantajan vastauksessaan esittämän näytön tutkittavaksi ottaminen

59      Neuvosto väittää, että suurin osa kantajan esittämistä todistuksista, jotka koskevat hänen kaupallisia intressejään Lead Contracting and Trade Companyn (jäljempänä selvitystilassa oleva Lead Syria), Lead Contracting and Trading Limitedin (jäljempänä Lead UAE), Gulfsands Petroleumin ja Cham Holdingin kaltaisissa yrityksissä, on peräisin kanteen nostamista edeltäneeltä ajalta ja ettei kantaja ole perustellut näiden asiakirjojen toimittamisen viivästymistä.

60      Kun kantajalta tiedusteltiin asiaa istunnossa, hän korosti lähinnä, ettei neuvosto ole täsmentänyt, mitkä vastauksen liitteenä olevat asiakirjat oli sen mielestä esitetty myöhässä. Kantaja väittää joka tapauksessa, että vastauksen liitteenä olevat asiakirjat toimitettiin vastauksena neuvoston vastinekirjelmässä esitettyihin väitteisiin.

61      On muistutettava, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 85 artiklan 1 kohdassa määrätään, että todisteet ja pyynnöt näytön esittämiseksi on esitettävä ensimmäisessä kirjelmien vaihdossa. Työjärjestyksen kyseisen artiklan 2 kohdassa määrätään lisäksi, että asianosaiset voivat vielä kantajan vastauksessa ja vastaajan vastauksessa esittää lausumiensa tueksi uusia todisteita ja pyytää saada esittää näyttöä, jos niiden esittämiseen vasta silloin on pätevä syy. Viimeksi mainitussa tapauksessa unionin yleinen tuomioistuin tekee työjärjestyksen 85 artiklan 4 kohdan mukaisesti todisteiden tai näytön esittämistä koskevien pyyntöjen tutkittavaksi ottamista koskevan ratkaisun sen jälkeen, kun muille asianosaisille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä niistä (tuomio 13.12.2018, Post Bank Iran v. neuvosto, T‑559/15, EU:T:2018:948, 74 kohta).

62      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 85 artiklan 2 kohtaa on luettava sen 92 artiklan 7 kohdan valossa, ja viimeksi mainitussa kohdassa nimenomaisesti määrätään, että vastanäytön esittäminen ja aiemmin esitetyn näytön täydentäminen on sallittua. Kuten vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, näin ollen kyseisen työjärjestyksen 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu prekluusiosääntö ei koske vastanäytön esittämistä ja aiemmin esitetyn näytön täydentämistä sen jälkeen, kun vastapuoli on esittänyt vastanäyttöä (ks. tuomio 18.9.2017, Uganda Commercial Impex v. neuvosto, T‑107/15 ja T‑347/15, ei julkaistu, EU:T:2017:628, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

63      Käsiteltävässä asiassa on kantajan tavoin todettava, ettei neuvosto ole laatinut täsmällistä luetteloa kantajan vastauksen liitteenä olevista asiakirjoista, joita se pitää myöhässä esitettyinä. Kun otetaan huomioon edellä 59 kohdassa mainitut yritykset, on kuitenkin katsottava, että neuvosto viittaa liitteisiin C.4–C.6 (jotka koskevat Lead Contracting and Trade Companya), liitteisiin C.8–C.10 (jotka koskevat Lead Contracting and Trading Limitediä), liitteisiin C.11 ja C.14 (jotka koskevat Gulfsands Petroleumia) sekä liitteeseen C.16 (joka koskee Cham Holdingia).

64      On huomautettava, että neuvosto korosti vastinekirjelmän 79 kohdassa, ettei kantaja ole esittänyt mitään todistusta, joka osoittaisi häneen etuyhteydessä olevien yrityksen likvidoinnin, eikä mitään myyntitodistusta, joka koskisi hänen omistamiaan kyseisten yritysten osakkeita. Vastinekirjelmän 80–83 kohdassa neuvosto kiisti lisäksi niiden kolmansilta osapuolilta peräisin olevien kirjeiden todistusvoiman, jotka kantaja oli toimittanut kannekirjelmänsä liitteenä ja joilla pyritään osoittamaan, ettei kantajalla ollut enää kaupallisia intressejä Syyriassa.

65      Näin ollen kantajan todisteet, joilla hän pyrkii osoittamaan, ettei hänellä ole enää intressiä edellä 59 kohdassa mainituissa yhtiöissä, esitettiin vastaukseksi neuvoston väitteisiin.

66      Myös muilla kantajan vastauksensa liitteessä esittämillä todisteilla, joiden tutkittavaksi ottamista neuvosto ei ole kiistänyt, pyritään tukemaan väitteitä, joilla kantaja vastasi edellä 64 kohdassa mainittuihin, neuvoston vastinekirjelmässä esitettyihin väitteisiin.

67      Näissä olosuhteissa on katsottava, että kaikilla kantajan vastauksensa liitteessä toimittamilla todisteilla pyritään vastaamaan neuvoston vastinekirjelmässä esitettyihin väitteisiin, minkä vuoksi ne on otettava tutkittavaksi.

C       Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee arviointivirheitä

68      Kantaja väittää lähinnä, että neuvosto teki virheen, kun se sisällytti hänen nimensä kyseessä oleviin luetteloihin, koska hän ei täytä sisällyttämisperusteita. Hän väittää tältä osin, että hän on aiemmin toiminut liikemiehenä Syyriassa, mutta hänellä ei ole tällä hetkellä enää mitään toimintaa kyseisessä maassa. Hän väittää lisäksi, ettei hänellä ole yhteyksiä Assadin tai Makhloufin perheisiin. Lopuksi hän väittää, ettei hän ole yhteydessä Syyrian hallintoon.

69      Neuvosto kiistää kantajan väitteet ja katsoo lähinnä osoittaneensa, että luetteloon merkitsemisen perusteet ovat perusteltuja.

1.     Alustavat huomautukset

70      On muistutettava, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa taatun tuomioistuinvalvonnan tehokkuus edellyttää erityisesti, että unionin tuomioistuimet varmistuvat siitä, että päätös, jolla rajoittavia toimenpiteitä on toteutettu tai pysytetty ja joka koskee kyseistä henkilöä tai yhteisöä erikseen, perustuu riittävän vankkaan tosiseikastoon. Tämä edellyttää niiden tosiseikkojen tarkistamista, joihin viitataan kyseisen päätöksen taustalla olevassa perusteiden tiivistelmässä, jottei tuomioistuinvalvonta rajoittuisi esitettyjen perusteiden abstraktin todennäköisyyden arviointiin vaan kohdistuisi siihen, onko näille perusteille tai ainakin niistä yhdelle, jonka katsotaan sellaisenaan riittävän saman päätöksen tueksi, näyttöä (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 119 kohta).

71      Unionin tuomioistuinten tehtävänä on toteuttaa tällainen tutkinta pyytämällä tarvittaessa unionin toimivaltaista viranomaista toimittamaan tutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja tai todisteita siitä riippumatta, ovatko ne luottamuksellisia (ks. tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 120 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

72      Juuri unionin toimivaltaisen viranomaisen asiana nimittäin on osoittaa, mikäli asia riitautetaan, että kyseessä olevaa henkilöä tai yhteisöä vastaan esitetyt perusteet ovat perusteltuja; viimeksi mainittujen asiana ei ole esittää negatiivista näyttöä siitä, etteivät kyseiset perusteet ole perusteltuja (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 121 kohta).

73      Tällöin ei ole tarpeen, että mainittu viranomainen esittää unionin tuomioistuimissa kaikki tiedot ja todisteet, jotka liittyvät kumoamisvaatimuksen kohteena olevassa toimessa esitettyihin perusteisiin. Esitettyjen tietojen tai todisteiden on kuitenkin tuettava asianomaista henkilöä tai yhteisöä vastaan esitettyjä perusteita (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 122 kohta).

74      Jos unionin toimivaltainen viranomainen toimittaa asian kannalta merkityksellisiä tietoja tai todisteita, unionin tuomioistuinten on tutkittava väitettyjen tosiseikkojen aineellinen paikkansapitävyys kyseisten tietojen tai todisteiden kannalta ja arvioitava viimeksi mainittujen todistusarvoa käsiteltävän asian olosuhteiden mukaan ja muun muassa asianomaisen henkilön tai yhteisön niistä mahdollisesti esittämien huomautusten valossa (tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, EU:C:2013:518, 124 kohta).

75      Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sitä, onko luetteloihin merkitseminen perusteltua, on arvioitava siten, ettei näyttöä tutkita irrallisesti vaan siinä asiayhteydessä, johon se kuuluu (ks. vastaavasti tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑630/13 P, EU:C:2015:247, 51 kohta ja tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑605/13 P, EU:C:2015:248, 50 kohta).

76      Lopuksi on todettava, että kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden oikeasuhteisuuden tutkimiseen kuuluvassa asian vakavuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon kyseisten toimenpiteiden asiayhteys, se, että oli kiireellistä toteuttaa tällaisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus painostaa Syyrian hallintoa, jotta se lopettaisi väkivaltaiset tukahduttamistoimet väestöä kohtaan, ja vaikeus saada tarkempaa näyttöä valtiossa, jossa käydään sisällissotaa ja jolla on autoritaarinen hallinto (tuomio 21.4.2015, Anbouba v. neuvosto, C‑605/13 P, EU:C:2015:248, 46 kohta).

77      Ensimmäistä kanneperustetta on tarkasteltava näiden seikkojen valossa.

2.     Luetteloon merkitsemisen perusteet ja merkitsemiskriteerien määrittäminen

78      On muistutettava, että päätöksen 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, 27 artiklan 1 kohdassa ja 28 artiklan 1 kohdassa vahvistetuissa yleisissä luetteloon merkitsemisen perusteissa, jotka toistetaan varojen jäädyttämisen osalta asetuksen N:o 36/2012, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2015/1828, 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, säädetään, että Syyrian hallinnosta hyötyviin tai sitä tukeviin henkilöihin ja yhteisöihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä. Samoin edellä mainitun päätöksen 27 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 kohdassa sekä 28 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 kohdassa, jotka toistetaan varojen jäädyttämisen osalta edellä mainitun asetuksen 15 artiklan 1 a kohdan a alakohdassa ja 1 b kohdassa, säädetään, että ”Syyriassa toimiv[ien] johtav[ien] liike-elämän edustaj[ien]” luokkaan sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, jollei ole riittävästi tietoa siitä, että he eivät ole tai eivät enää ole lähellä Syyrian hallintoa eivätkä vaikuta siihen taikka eivät aiheuta todellista toimenpiteiden kiertämisen riskiä. Lopuksi mainitun päätöksen 27 artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä ja 3 kohdassa sekä 28 artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä ja 3 kohdassa, jotka toistetaan varojen jäädyttämisen osalta mainitun asetuksen 15 artiklan 1 a kohdan viimeisessä virkkeessä ja 1 b kohdassa, säädetään, että henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä, joihin sovelletaan jotakin luetteloon merkitsemisen perustetta, lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, jollei ole riittävästi tietoa siitä, että he eivät ole tai eivät enää ole lähellä Syyrian hallintoa eivätkä vaikuta siihen taikka eivät aiheuta todellista toimenpiteiden kiertämisen riskiä.

79      Kuten edellä 41 kohdassa mainittiin, perusteet kantajan nimen merkitsemiselle kyseessä oleviin luetteloihin ovat seuraavat:

”Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on läheiset yhteydet hallintoon. Lähellä Assadin ja Makhloufin perheitä.

On tässä asemassa osallistunut Syyrian hallintoon, hyötynyt siitä tai muulla tavoin tukenut sitä.

Johtava öljyalan sijoittaja, Lead Contracting & Trading Ltd ‑yrityksen perustaja ja johtaja.”

80      Kantajan nimen kyseessä oleviin luetteloihin merkitsemisen perusteista on pääteltävä, että hänen nimensä merkittiin niihin ensinnäkin siksi, että hän on Syyriassa toimiva johtava liike-elämän edustaja päätöksen 2013/255, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2015/1836, 27 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 28 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyn ja varojen jäädyttämisen osalta asetuksen N:o 36/2012, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2015/1828, 15 artiklan 1 a kohdan a alakohdassa toistetun kriteerin mukaisesti (kriteeri, jonka mukaan henkilön on oltava Syyriassa toimiva johtava liike-elämän edustaja), toiseksi siksi, että hän on lähellä Syyrian hallintoa mainitun päätöksen 27 artiklan 1 kohdassa ja 28 artiklan 1 kohdassa sekä mainitun asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn kriteerin mukaisesti (kriteeri, jonka mukaan henkilön on oltava yhteydessä hallintoon), ja kolmanneksi siksi, että hän on lähellä Assadin ja Makhloufin perheiden jäseniä mainitun päätöksen 27 artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä ja 28 artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä sekä mainitun asetuksen 15 artiklan 1 a kohdan viimeisessä virkkeessä määritellyn kriteerin mukaisesti (kriteeri, jonka mukaan henkilön on oltava lähellä henkilöä tai yhteisöä, johon sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä[, tai hänellä on oltava yhteys tällaiseen henkilöön tai yhteisöön]).

3.     Todisteet

81      Perustellakseen kantajan nimen merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin neuvosto toimitti asiakirjan WK 4069/2019 INIT, joka sisältää julkisesti saatavilla olevia tietoja, nimittäin linkkejä verkkosivustoihin, lehtiartikkeleita ja kuvakaappauksia, jotka ovat peräisin

–        Syrian Oil & Gas News ‑verkkosivustolta, jonka 31.7.2010 päivätyssä julkaisussa on kantajan kuva ja jossa hänen todetaan olevan liikemies, joka on tehnyt merkittäviä investointeja Syyriassa erityisesti selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön kautta yhdessä Ghassan Muhannan kanssa; kyseisen julkaisun mukaan tämä yhtiö on Syyrian öljyalan vanhimpia ja suurimpia rakennusyhtiöitä; julkaisussa todetaan lisäksi, että hän on osakkaana öljyntuotannon alalla toimivassa Asaad Beitenjaneh & Partners Company for Processing & Refining Edible Oils ‑yhtiössä, Syyrian ja Algerian kauppakamarin Syyrian osaston johtaja sekä Syyrian kansainvälisen kauppakamarin Syyrian kansallisen komitean jäsen; julkaisussa mainitaan myös hankkeet ja yritykset, joissa kantaja on ollut mukana, nimittäin Cham Holding, United Insurance Company, Al Badia Cement JSC, Bank Audi Syria, Syrian Arab Insurance Company, Aqeelah Takaful Insurance Company ja Dajajouna, sekä se, että hän omistaa arabialaisten täysiveristen hevosten tallin

–        Aks al Ser ‑verkkosivustolta, jonka 6.9.2012 päivätyssä julkaisussa todetaan, että kantajalle läheisen lähteen mukaan kantaja pakeni miljoonia dollareita mukanaan Syyriasta Algeriaan, jossa hänellä on erittäin merkittäviä öljy- ja kaasualan hankkeita ja investointeja; julkaisussa kerrotaan, että tämän lähteen mukaan kantaja ryhtyi Syyrian kansallisen turvallisuuden päämajan pommitusten jälkeen realisoimaan rahoitusomaisuuttaan ja nostamaan rahojaan pankeista; tämän julkaisun mukaan kantaja on myös Syyrian öljyalan merkittävimpiä sijoittajia, ja hänet tunnetaan liike-elämässä tämän alan keskeisenä henkilönä; julkaisussa kerrotaan lisäksi, että kantaja omistaa osakkeita Cham Holding ‑yhtiössä, että hän on yksi Bank Audi Syria ‑yhtiön perustajista ja osakkaana Al Badia Cementissä ja selvitystilassa olevassa Lead Syriassa; lopuksi tässä julkaisussa todetaan, että kantaja kuuluu Syyrian hallinnosta hyötyvään liikemiesryhmään, että hänellä on yhteyksiä päätöksentekopiireihin ja että hän toimii välittäjänä Syyrian hallinnon ja muiden maiden välillä öljyn louhinnan alalla

–        Dawdaa-verkkosivustolta, jonka 2.11.2017 päivätyssä julkaisussa todetaan, että vahvistamattomissa kertomuksissa viitataan Syyrian hallinnon ja öljyasioihin liittyvistä ongelmista vastaavan kantajan välisiin erimielisyyksiin; kyseisessä julkaisussa täsmennetään lisäksi, että kantaja ei kuulu Assadin perheeseen, mutta on edelleen lähellä sitä tehtäviensä vuoksi; lopuksi tässä julkaisussa todetaan, että kantaja on Rami Makhloufin sedän Ghassan Muhannan liikekumppani heidän selvitystilassa olevassa Lead Syria ‑yhtiössään

–        Syriano-verkkosivustolta, jonka 22.1.2015 päivätyssä julkaisussa todetaan, että kantaja omistaa 50 prosenttia selvitystilassa olevasta Lead Syria ‑yhtiöstä ja että toisen osuuden omistaa Ghassan Muhanna lankonsa Mohammed Makhloufin puolesta

–        Orient News ‑verkkosivustolta, jonka 2.2.2015 päivätyssä artikkelissa kantajan todetaan olevan Syyrian öljyalan sponsori ja osallistuneen ”öljyä ruokaa vastaan” ‑allianssiin yhteistyössä presidentti Bashar Al-Assadin veljen Maher Al-Assadin kanssa

–        Ayn Almadina ‑verkkosivustolta, jonka 22.7.2018 päivätyssä artikkelissa kantajan kerrotaan nousseen vaatimattomista oloista varakkaan öljyalan liikemiehen asemaan hänellä serkkuunsa Mohammed Makhloufin olleiden yhteyksien ansiosta; kyseisessä artikkelissa todetaan lisäksi, että kantajalla on Kanadan kansalaisuus ja että hän on hiljattain saanut Libanonin kansalaisuuden; siinä täsmennetään lisäksi, että kantaja perusti selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön Mohammed Makhloufin ja tämän langon Ghassan Muhannan kanssa, ja mainitaan lopuksi, että kantajan äiti Jamila Muhanna on Mohammed Makhloufin vaimon serkku.

82      Neuvosto toimitti myös asiakirjan WK 985/2021 INIT. Sen ensimmäisessä osassa, johon sisältyy kolme otsikkoa, mainitaan kantajan tunnistetietoja, esitellään hänet, kuvaillaan hänen yhteyksiään Syyrian hallintoon ja selitetään hänen sukunimensä kirjoitusasun variaatioita. Lisäksi neuvosto toimittaa todisteena nro 3 valokopion kantajan passeista ja henkilötodistuksista. Tässä yhteydessä toimitettiin siis jäljennökset hänen Libanonin, Syyrian ja Kanadan passeistaan sekä viisumistaan, joka oikeutti oleskelemaan Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa Lead UAE:n johtajana. Todiste nro 4 on 17.9.2018 päivätty Lead UAE:tä koskeva todistus. Kyseisessä asiakirjassa on myös linkkejä, lehtiartikkeleita ja kuvakaappauksia. Neljä niistä on samoja kuin asiakirjassa WK 4069/2019 INIT, nimittäin Syriano- ja Dawdaa-verkkosivustoilta peräisin olevat julkaisut sekä Orient News- ja Ayn Almadina ‑verkkosivustoilta peräisin olevat lehtiartikkelit. Muut ovat tietoja, jotka ovat peräisin

–        Syrian Oil & Gas News ‑verkkosivustolta, jonka 2.8.2010 päivätyssä julkaisussa esitetään samat tiedot kuin saman sivuston 31.7.2010 päivätyssä julkaisussa ja todetaan lisäksi, että kantaja on Asaad Beitenjaneh & Partners Company for Syrian Olive Oil ‑yhtiön osakas

–        Al-Iqtisadi-verkkosivustolta, jonka 21.1.2020 vieraillulla sivulla kantajan todetaan olevan Jebel Ali ‑vapaa-alueella Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa rekisteröidyn Lead UAE:n perustaja ja puheenjohtaja

–        Al Khaleej Online ‑verkkosivustolta, jonka 8.11.2019 päivätyssä ja myös Anadolu Arabic ‑verkkosivustolla 7.11.2019 eri otsikolla julkaistussa artikkelissa ”Who steals the Syrian oil?” (Kuka varastaa Syyrian öljyn?) todetaan, että Assadin perheen tilille on päätynyt miljardeja dollareita Damaskokseen (Syyria) sijoittautuneen selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön kaltaisten yhtiöiden kautta tapahtuneesta öljyn myynnistä; Mohammed Makhlouf ja hänen sukulaisensa Nizar Asaad omistavat yhdessä selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön; Mohammed Makhlouf on rekisteröinyt osuutensa lankonsa Ghassan Muhannan nimissä

–        Al Hewar ‑verkkosivustolta, jonka 14.5.2014 päivätyssä artikkelissa ”Looting of the funds and wealth of the Syrian people under the rule of the Al-Assad family, coalition administration, and the interim government (in number and facts)” (Syyrian kansan varojen ja varallisuuden ryöstäminen Al-Assadin perheen, koalitiohallinnon ja väliaikaishallituksen vallan aikana (luvut ja tosiasiat)) todetaan, että kantaja, joka on Mohammed Makhloufin sukulainen, perusti öljyalalla selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön Assadin perheen hyväksi

–        vuonna 2015 julkaistusta kirjasta ”The Political Economy of investment in Syria” (Talouspoliittinen sijoitustoiminta Syyriassa), jossa todetaan, että The Syria Report ‑verkkosivustolla 2.7.2007 julkaistun artikkelin mukaan kantaja, joka on merkittävä liikemies, on maan suurimman öljypalveluyhtiön eli selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön toimitusjohtaja ja pääosakas ja että hän on sijoittanut yhdessä Rami Makhloufin kanssa 23,2 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (USD) (n. 17,23 miljoonaa euroa) Gulfsands Petroleumiin, joka on Syyriassa toimiva Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut öljy-yhtiö.

4.     Todisteiden luotettavuus ja merkityksellisyys

83      Kantaja kyseenalaistaa neuvoston luetteloon merkitsemistä koskevien perusteiden tueksi esittämien todisteiden luotettavuuden ja merkityksellisyyden.

84      Ensinnäkin neuvoston esittämien todisteiden luotettavuudesta on muistutettava, että yhtäältä kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden oikeasuhteisuuden tutkimiseen kuuluvassa asian vakavuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon kyseisten toimenpiteiden asiayhteys, se, että oli kiireellistä toteuttaa tällaisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus painostaa Syyrian hallintoa, jotta se lopettaisi väkivaltaiset tukahduttamistoimet väestöä kohtaan, ja vaikeus saada tarkempaa näyttöä valtiossa, jossa käydään sisällissotaa ja jolla on autoritaarinen hallinto (ks. tuomio 14.4.2021, Al-Tarazi v. neuvosto, T‑260/19, ei julkaistu, EU:T:2021:187, 71 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

85      Toisaalta unionin oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen toimintaa sääntelee vapaan todistusharkinnan periaate, ja ainoa arviointiperuste esitettyjen todisteiden harkinnassa on niiden uskottavuus. Asiakirjan todistusvoimaa arvioitaessa on lisäksi tutkittava sen sisältämän tiedon todennäköisyys, otettava huomioon erityisesti asiakirjan alkuperä, laatimisolosuhteet ja vastaanottaja sekä pohdittava, vaikuttaako se sisällöltään järkeenkäyvältä ja luotettavalta (ks. tuomio 14.4.2021, Al-Tarazi v. neuvosto, T‑260/19, ei julkaistu, EU:T:2021:187, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

86      On todettava, että kantaja väittää ainoastaan, että neuvoston todisteet koostuvat kolmansilta osapuolilta peräisin olevista kuulopuheisiin perustuvista kertomuksista ja verkkojulkaisuista, jotka eivät ole riippumattomia, ja ettei se esitä väitteidensä tueksi mitään konkreettisia todisteita. Koska neuvoston toimittamat ja kantajalle tiedoksi annetut todisteet olivat peräisin julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kantaja pystyi ilmoittamaan, mitkä näistä lähteistä olivat hänen mielestään esimerkiksi Syyrian hallintoa suosivia. Erityisesti edellä 74 kohdassa mainitun oikeuskäytännön perusteella on todettava, että neuvoston on esitettävä todisteet luetteloon merkitsemisen perusteiden tueksi, mutta kantajan on ilmoitettava, mitkä niistä voivat herättää epäilyjä niiden luotettavuudesta (ks. vastaavasti tuomio 14.4.2021, Al-Tarazi v. neuvosto, T‑260/19, ei julkaistu, EU:T:2021:187, 73 kohta).

87      Toiseksi kantaja väittää, etteivät useimmat neuvoston esittämät todisteet ole enää merkityksellisiä. Hän huomauttaa tässä yhteydessä, että seitsemän niistä on yli kuusi vuotta vanhoja ja että kolmesta alle kuusi vuotta vanhasta artikkelista vain yksi oli julkaistu alle kaksi vuotta ennen riidanalaisten toimien antamispäivää. Lisäksi useat näistä artikkeleista eivät ole kantajan mukaan edes niin merkityksellisiä kuin niiden julkaisupäivästä voitaisiin päätellä, koska niissä kuvaillaan tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet silloin, kun kantajalla oli vielä kaupallisia intressejä Syyriassa. Kantajan mukaan nämä todisteet osoittavat loppujen lopuksi, että hän on ollut Syyriassa toimiva liikemies, mitä hän ei kiistä, mutta niillä ei pystytä osoittamaan, että hän on edelleen tällainen liikemies.

88      Tästä on todettava, että mitä vanhempia todisteet ovat henkilöön tai yhteisöön kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden antamisajankohtaan nähden, sitä epätodennäköisemmin ne ovat itsessään riittävä peruste riidanalaisille toimille. Neuvosto voi käyttää tällaisia todisteita, mutta koska niiden julkaisemisen ja riidanalaisten toimien antamisen välillä on kulunut pitkä aika, neuvoston on esitettävä niiden lisäksi muita tuoreempia todisteita (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 26.7.2017, neuvosto v. Hamas, C‑79/15 P, EU:C:2017:584, 32 ja 33 kohta).

89      Käsiteltävässä asiassa neuvoston esittämät eri todisteet sisältävät suurimmaksi osaksi päällekkäisiä tietoja, joten vanhimmatkin niistä voivat olla jossain määrin merkityksellisiä luetteloon merkitsemisen perusteiden perusteltavuuden osoittamisessa.

90      Näissä olosuhteissa neuvoston esittämää näyttöä on pidettävä järkeenkäyvänä ja luotettavana sekä lähtökohtaisesti merkityksellisenä luetteloon merkitsemisen perusteiden tukemisessa.

91      On kuitenkin otettava huomioon, että neuvoston toimittamat todisteet ovat vanhoja, arvioitaessa sitä, riittävätkö ne koko asiakirja-aineiston perusteella osoittamaan, että luetteloon merkitsemisen perusteet ovat perusteltuja.

5.     Luetteloon merkitsemisen perusteet

a)     Syyriassa toimivan johtavan liike-elämän edustajan asema

1)     Kantajan taloudelliset intressit

92      Aluksi on todettava, että Orient News ‑verkkosivuston artikkelia ja Aliqtisadi-verkkosivustoa lukuun ottamatta lähes kaikista neuvoston toimittamista artikkeleista tai julkaisuista peräisin olevista tiedoista ilmenee, että kantaja on öljy- ja kaasualalla toimivan selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön perustaja ja osakas. Tämä todetaan myös asiakirjan WK 985/2021 INIT ensimmäisessä osassa otsikon ”Présentation et liens de proximité avec le régime syrien” (Esittely ja läheiset yhteydet Syyrian hallintoon) alla. Seuraavaksi sekä kantajalle myönnetystä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien oleskeluviisumista että Aliqtisadi-verkkosivuston sivulta käy ilmi, että kantaja on Lead UAE:n johtaja. Lisäksi Syrian Oil & Gas News- ja Aks al Ser ‑verkkosivustoilla kantajan todetaan olevan osallisena eri yhteisöissä. Lopuksi kirjan ”The Political Economy of investment in Syria” otteessa viitataan siihen, että kantaja on sijoittanut Gulfsands Petroleumiin, joka on Syyriassa toimiva Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut öljy-yhtiö.

93      Neuvoston esittämillä todisteilla pyritään siten osoittamaan, että kantaja on Syyrian öljyalan sijoittaja.

94      Kantaja kiistää tämän kuvauksen ja väittää lähinnä, ettei hänellä ole enää mitään kaupallista intressiä Syyriassa.

95      Ensinnäkin selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön osalta kantaja on toimittanut marraskuussa 2011 tehdyn sopimuksen, jolla hän vetäytyi yhtiöstä A:n hyväksi, sekä kyseisen yhtiön veroilmoitukset vuosilta 2012–2020 osoittaakseen, ettei sillä ollut toimintaa vuodesta 2012 alkaen. Hän on toimittanut myös Damaskoksen kaupparekisterin 5.1.2021 päivätyn todistuksen, jossa todetaan, että selvitystilassa oleva Lead Syria asetettiin selvitystilaan 8.11.2020 eli ennen riidanalaisten toimien antamispäivää.

96      On kuitenkin todettava, että yhtäältä kaikki neuvoston esittämät selvitystilassa olevaa Lead Syria ‑yhtiötä koskevat todisteet on päivätty ennen 5.1.2021. Toisaalta neuvosto ei ole esittänyt mitään perustelua tukeakseen väitettä, jonka mukaan selvitystilassa oleva Lead Syria olisi edelleen toiminnassa tai että kantajan toimittamat todisteet eivät olisi järkeenkäyviä ja luotettavia.

97      Näin ollen on pääteltävä, että kantaja on osoittanut, ettei hänellä ole enää intressiä selvitystilassa olevassa Lead Syria ‑yhtiössä, jolla ei joka tapauksessa ollut enää toimintaa ja joka oli selvitystilassa riidanalaisten toimien antamispäivänä.

98      Toiseksi kantaja on toimittanut Lead UAE:n osalta kaksi Dubaissa (Yhdistyneet arabiemiirikunnat) sijaitsevalta QNA Auditors ‑tilintarkastusyritykseltä peräisin olevaa asiakirjaa, joilla tämä todistaa, ettei Lead UAE:llä ole toimintaa Syyriassa. Nämä asiakirjat ovat 18.2.2021 päivätty kirje ja QNA Auditorsin laatima 15.11.2021 päivätty taulukko, jolla todistetaan Lead UAE:n meneillään olevien ja päätettyjen hankkeiden luettelo. Kyseisestä taulukosta ilmenee, että Lead UAE:llä on rakennushankkeita Algeriassa ja Qatarissa.

99      On todettava, että neuvoston toimittaman kantajan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien oleskeluviisumin lisäksi Lead UAE mainitaan ainoastaan Al-Iqtisadi-verkkosivustolla olevalla sivulla. Kyseiseltä sivulta ei kuitenkaan käy ilmi, missä Lead UAE:n hankkeet toteutetaan.

100    Neuvoston väite, jonka mukaan 18.2.2021 päivätystä kirjeestä ei ilmene selvästi, koskevatko siihen sisältyvät lausumat Lead UAE:tä vai selvitystilassa olevaa Lead Syriaa, on hylättävä perusteettomana. Kantaja on nimittäin esittänyt perusteltuja selvityksiä, joiden tarkoituksena on erottaa selvitystilassa oleva Lead Syria Lead UAE:stä. Hän on toimittanut tältä osin kumpaakin yhtiötä koskevia todisteita, jotka ovat peräisin tilintarkastusyrityksen tai kaupparekisterin kaltaisilta tahoilta ja joilla voidaan todistaa, että selvitystilassa oleva Lead Syria on yhtiö, jonka kantaja perusti Ghassan Muhannan kanssa Syyriassa ennen kuin hän vetäytyi siitä vuonna 2011, kun taas Lead UAE on hänen Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin perustamansa yhtiö.

101    On totta, että näiden yritysten nimien suuri samankaltaisuus aiheuttaa sekaannusta. Kantaja on laatinut kirjelmänsä selkein sanamuodoin ja antanut selityksiä auttaakseen unionin yleistä tuomioistuinta erottamaan nämä kaksi yhtiötä toisistaan, mutta neuvosto ei ole mahdollistanut sitä, että unionin yleinen tuomioistuin voisi helposti ymmärtää, kumpaan yhtiöön asiakirjoihin WK 4069/2019 INIT ja WK 985/2021 INIT – joissa käytetään eri nimiä – sisältyvillä eri todisteilla viitataan, vaan on jopa aiheuttanut jonkinlaista sekaannusta kirjelmissään. Lopuksi on todettava, että vastatessaan istunnossa unionin yleisen tuomioistuimen esittämään kysymykseen neuvosto vahvisti, että selvitystilassa oleva Lead Syria ja Lead UAE ovat todellakin kaksi eri yhtiötä ja että kantajan ja Ghassan Muhannan perustamaan yhtiöön viitattaessa oli ymmärrettävä tarkoitettavan selvitystilassa olevaa Lead Syriaa.

102    Kantaja on siten osoittanut, ettei Lead UAE:llä, joka on sijoittautunut Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, minkä neuvoston toimittamat todisteet vahvistavat, ole toimintaa Syyriassa.

103    Joka tapauksessa on huomattava, että kantaja on toimittanut Lead UAE:n ainoan osakkaan, yhtiö B:n, 23.3.2020 tekemän päätöksen, jossa hyväksytään hänen irtisanoutumisensa johtajan tehtävästä kyseisestä päivästä alkaen.

104    Neuvosto ei ole myöskään esittänyt mitään väitettä, jolla pyrittäisiin riitauttamaan kantajan irtisanoutuminen, eikä kyseenalaistanut kantajan esittämien todisteiden luotettavuutta.

105    Kantajan on katsottava siten osoittaneen, ettei hän ole enää osallisena Lead UAE:ssä, joka ei missään tapauksessa ole Syyriaan sijoittautunut yhtiö eikä harjoita siellä mitään toimintaa.

106    Kolmanneksi olisi tutkittava kantajan osallisuutta Syrian Oil & Gas News- ja Aks al Ser ‑verkkosivustoilla mainittuihin eri yhteisöihin.

107    Ensinnäkin Asaad and Petngnap & Co ‑yhtiön osalta, jonka hän yhdistää – neuvoston tätä kiistämättä – Asaad Beitenjaneh & Partners Company for Processing & Refining Edible Oils ‑yhtiöön, joka muutettiin vuonna 2011 Syrian Private Joint-stock Company for Processing and Refining Edible Oils ‑nimiseksi yksityiseksi yhtiöksi, kantaja on toimittanut kyseisen yhtiön 15.11.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, ettei hän omistanut tuona päivänä tämän yhtiön osakkeita. Tämä lausuma, jossa vahvistetaan kyseistä yhtiötä koskeva kantajan tilanne sellaisena kuin se oli vuoden 2021 toimien antamisen jälkeisenä ajankohtana, ei osoita, ettei kantajalla ollut tällaisia osakkeita silloin, kun neuvosto toteutti häneen kohdistetut rajoittavat toimenpiteet. Ainoa neuvoston esittämä todiste, joka osoittaa kantajan olevan kyseisen yhtiön osakas, on kuitenkin vanha, koska se on peräisin vuodelta 2010. Tämän tiedon tueksi ei ole esitetty muuta tuoreempaa näyttöä. Neuvosto ei ole esittänyt myöskään mitään perustelua sen tueksi, että kantajalla olisi edelleen intressejä kyseisessä yhtiössä. Se ei ole esittänyt myöskään mitään argumenttia kiistääkseen kantajan toimittaman todisteen luotettavuuden ja merkityksellisyyden. Näissä olosuhteissa on perusteltua olettaa, ettei kantaja ollut vuoden 2021 toimien antamisajankohtana enää kyseisen yhtiön osakas.

108    Vuoden 2022 pysyttämistoimista on sitä vastoin todettava, että koska kantajan esittämät todisteet ovat näiden toimien antamisajankohtaa edeltävältä ajalta eikä neuvosto ole toimittanut mitään lisätodisteita, kantajan on katsottava osoittaneen, ettei hän ollut näiden pysyttämistoimien antamisajankohtana enää Asaad and Petngnap & Co ‑yhtiön osakas.

109    Toiseksi United Insurance Company ‑nimisen vakuutusyhtiön osalta kantaja on toimittanut sen pääjohtajan 16.11.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, ettei hänellä ole vuodesta 2012 alkaen ollut kyseisen yhtiön osakkeita. Neuvosto on puolestaan toimittanut yhden ainoan julkaisun osoittaakseen, että kantaja on tehnyt kyseiseen yhtiöön sijoituksen vuonna 2010, esittämättä mitään argumenttia kiistääkseen edellä mainitun kirjeen luotettavuuden tai sisällön. Näin ollen kantajan on pääteltävä osoittaneen, ettei hänellä ollut kyseisen yhtiön osakkeita riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

110    Kolmanneksi Al Badia Cement JSC ‑yhtiön osalta kantaja on toimittanut kyseisen yhtiön 25.4.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, että hän erosi hallituksesta 25.9.2011 ja myi omistamansa osuudet vuonna 2011. Osoittaakseen, ettei hänellä ole enää intressiä kyseisessä yrityksessä, kantaja on toimittanut kaksi muuta WikiLeaks-sivustolta peräisin olevaa asiakirjaa, jotka vahvistavat hänen eroamisensa. Neuvosto ei ole puolestaan esittänyt mitään argumenttia kiistääkseen näiden todisteiden luotettavuuden tai sisällön. Kantaja on siten osoittanut, ettei hänellä ollut riidanalaisten toimien antamisajankohtana yhteyttä kyseiseen yhtiöön.

111    Neljänneksi Bank Audi Syria ‑pankin osalta, josta on kantajan mukaan tullut Ahli Trust Bank – mitä neuvosto ei ole kiistänyt – kantaja on toimittanut kyseisen yhtiön 11.11.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, ettei hänellä ole ollut sen osakkeita kyseiseen päivään mennessä. Neuvosto on puolestaan toimittanut ainoastaan vuosilta 2010 ja 2012 peräisin olevia todisteita, jotka osoittavat, että kantaja on kyseisen pankin osakas, esittämättä mitään argumenttia kiistääkseen edellä mainitun kirjeen luotettavuuden tai sisällön. Näin ollen kantajan on pääteltävä osoittaneen, ettei hän ollut kyseisen pankin osakas riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

112    Viidenneksi Syrian Arab Insurance Company ‑yhtiön osalta kantaja on toimittanut kyseisen yhtiön 9.11.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, ettei hänellä ole tuohon päivään mennessä ollut kyseisen yhtiön osakkeita. Neuvosto on puolestaan toimittanut yhden ainoan julkaisun osoittaakseen, että kantaja on tehnyt kyseiseen yhtiöön sijoituksen vuonna 2010, esittämättä mitään argumenttia kiistääkseen edellä mainitun kirjeen luotettavuuden tai sisällön. Näin ollen kantajan on pääteltävä osoittaneen, ettei hänellä ollut kyseisen yhtiön osakkeita riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

113    Kuudenneksi Aqeelah Takaful Insurance Company ‑vakuutusyhtiön osalta kantaja on toimittanut kyseisen yhtiön 10.5.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, ettei hänellä ole ”31.3.2021 mennessä” ollut kyseisen yhtiön osakkeita. Kun kantajalta tiedusteltiin asiaa istunnossa, hän vahvisti, että tämä tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei hän omista kyseisen yhtiön osakkeita. Joka tapauksessa tämä todiste osoittaa ainakin sen, että toisin kuin Syrian Oil & Gas News ‑verkkosivuston julkaisussa todettiin, kantaja ei omistanut vuonna 2010 kyseisen yhtiön osakkeita. Neuvosto on puolestaan toimittanut yhden ainoan julkaisun osoittaakseen kantajan ja kyseisen vakuutusyhtiön välisen yhteyden, mutta se ei ole esittänyt mitään argumenttia kiistääkseen edellä mainitun kirjeen luotettavuuden tai sisällön. On siksi perusteltua olettaa, ettei kantajalla ollut riidanalaisten toimien antamisajankohtana yhteyttä kyseiseen vakuutusyhtiöön.

114    Seitsemänneksi Dajajounan osalta, joka on kantajan mukaan DANZ for Food Industries ‑yhtiön tavaramerkki, mitä neuvosto ei ole kiistänyt, kantaja on toimittanut 15.11.2021 päivätyn kirjeen, jossa todetaan, ettei hän omistanut kyseisen yhtiön osakkeita 3.1.2010 ja 15.11.2021 välisenä aikana. Neuvosto on puolestaan toimittanut yhden ainoan julkaisun osoittaakseen, että kantaja on tehnyt kyseiseen yhtiöön sijoituksen vuonna 2010, esittämättä mitään argumenttia kiistääkseen edellä mainitun kirjeen luotettavuuden tai sisällön. Näin ollen kantajan on pääteltävä osoittaneen, ettei hänellä ollut kyseisen yhtiön osakkeita riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

115    Kahdeksanneksi Assaad Baitangana and Partners for producing oils ‑yhtiön osalta, jonka hän yhdistää – neuvoston tätä kiistämättä – Asaad Beitenjaneh & Partners Company for Syrian Olive Oil ‑yhtiöön, joka muutettiin vuonna 2011 Syrian Olive Oil Private Joint-stock Company ‑nimiseksi yksityiseksi yhtiöksi, kantaja on toimittanut kyseisen yhtiön 15.11.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, ettei hän omistanut tuona päivänä tämän yhtiön osakkeita. Tämä lausuma, jossa vahvistetaan kyseistä yhtiötä koskeva kantajan tilanne sellaisena kuin se oli vuoden 2021 toimien antamisen jälkeisenä ajankohtana, ei osoita, ettei kantajalla ollut tällaisia osakkeita silloin, kun neuvosto toteutti häneen kohdistetut rajoittavat toimenpiteet. Ainoa neuvoston esittämä todiste, joka osoittaa kantajan olevan kyseisen yhtiön osakas, on kuitenkin vanha, koska se on peräisin vuodelta 2010. Tämän tiedon tueksi ei ole esitetty muuta tuoreempaa näyttöä. Neuvosto ei ole esittänyt myöskään mitään perustelua sen tueksi, että kantajalla olisi edelleen intressejä kyseisessä yhtiössä. Se ei ole esittänyt myöskään mitään argumenttia kiistääkseen kantajan toimittaman todisteen luotettavuuden ja merkityksellisyyden. Näissä olosuhteissa on perusteltua olettaa, ettei kantaja ollut vuoden 2021 toimien antamisajankohtana enää kyseisen yhtiön osakas.

116    Vuoden 2022 pysyttämistoimista on sitä vastoin todettava, että koska kantajan esittämät todisteet ovat näiden toimien antamisajankohtaa edeltävältä ajalta eikä neuvosto ole toimittanut mitään lisätodisteita, kantajan on katsottava osoittaneen, ettei hän ollut näiden pysyttämistoimien antamisajankohtana enää Syrian Olive Oil Private Joint-stock Company ‑yhtiön osakas.

117    Yhdeksänneksi Cham Holding ‑yhtiön osalta kantaja on toimittanut kyseisen yhtiön 12.5.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, ettei hänellä ole 26.6.2014 lähtien ollut kyseisen yhtiön osakkeita. Neuvosto on puolestaan toimittanut kaksi vuodelta 2010 ja 2012 peräisin olevaa julkaisua, joista käy ilmi, että kantajalla on intressejä kyseisessä yhtiössä, mutta neuvosto ei ole esittänyt mitään argumenttia kiistääkseen edellä mainitun kirjeen luotettavuuden ja merkityksellisyyden tai osoittaakseen, että kantajalla on edelleen intressejä kyseisessä yhtiössä. Kantajan on siten katsottava näyttäneen toteen, ettei hänellä ollut riidanalaisten toimien antamisajankohtana enää kyseisen yhtiön osakkeita.

118    Edellä esitetyn perusteella kantaja on esittänyt riittävästi näyttöä kyseenalaistaakseen neuvoston niiden toteamusten paikkansapitävyyden, jotka koskevat hänen osallisuuttaan eri syyrialaisissa yhteisöissä.

119    Kymmenenneksi Gulfsands Petroleum ‑yhtiön osalta kantaja ei ensinnäkään kiistä omistaneensa osuuksia kyseisessä yhtiössä mutta ilmoittaa omistaneensa nämä osuudet Hickam Ventures Ltd:n välityksellä. Hän on esittänyt tältä osin 31.12.2008 päivätyn luettelon viimeksi mainitun yhtiön osakesalkusta, ja siitä ilmenee, että se tosiasiallisesti omisti osuuksia mainitussa yhtiössä. Seuraavaksi kantaja täsmentää, ettei se ole perustanut Gulfsands Petroleum ‑yhtiötä, toisin kuin neuvosto väittää, ja hän on toimittanut tässä yhteydessä kyseisen yhtiön 2.12.2014 päivätyn perustamisasiakirjan. Tästä asiakirjasta ilmenee, ettei kantaja ollut kyseisen yhtiön perustaja eikä johtaja sen perustamisajankohtana. Kantaja on toimittanut lisäksi selvityksen Hickam Venturesin varojen jakautumisesta ja salkun kehityksestä osoittaakseen, että Hickam Ventures luopui kyseisen yrityksen osakkeista vuonna 2009. On todettava, että 31.12.2009 vahvistettu salkun kehitys osoittaa, ettei tällaisia osakkeita enää ole. Tämän vahvistaa saman yhtiön 3.12.2010 päivätty osakasluettelo, jossa ei ole Hickam Venturesin eikä kantajan nimeä. Kantaja on toimittanut myös 12.1.2021 päivätyn oikeaksi todistetun luettelon Hickam Venturesin osakkaista osoittaakseen, ettei kantajalla ollut siinä enää mitään intressiä. Kyseisestä asiakirjasta käy todellakin ilmi, ettei kantajan nimeä mainita Hickam Venturesin osakasluettelossa. Neuvosto ei puolestaan ole kiistänyt kantajan esittämää perusteltua tosiseikkojen kuvausta eikä kyseenalaistanut hänen toimittamiensa todisteiden luotettavauutta tai sisältöä, ja se on toimittanut vain yhden asiakirjan, joka osoittaa, että kantaja on sijoittanut kyseiseen yhtiöön, nimittäin otteen vuodelta 2015 peräisin olevasta kirjasta, joka perustuu vuonna 2007 julkaistuun artikkeliin. Kantajan on siten katsottava kyseenalaistaneen pätevästi sen, että hänellä oli intressejä kyseisessä yhtiössä riidanalaisten toimien antamisajankohtana.

120    Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei neuvosto ole perustellut oikeudellisesti riittävällä tavalla sitä, että kantajalla oli kaupallisia intressejä Syyriassa.

121    Lisäksi neuvoston toimittamasta 6.9.2012 päivätystä Aks al SER ‑verkkosivuston julkaisusta ilmenee, että kantaja ryhtyi Syyrian kansallisen turvallisuuden päämajan pommitusten jälkeen realisoimaan rahoitusomaisuuttaan ja nostamaan rahojaan pankeista, mikä vahvistaa kantajan väitteen, jonka mukaan hänellä ei ollut vuodesta 2012 alkaen enää mitään intressejä Syyriassa.

2)     Kantajan asema tietyissä kauppaan liittyvissä elimissä

122    Internet Syrian Oil & Gas News ‑verkkosivustolta ilmenee, että kantaja on Syyrian ja Algerian kauppakamarin Syyrian osaston johtaja sekä Syyrian kansainvälisen kauppakamarin Syyrian kansallisen komitean jäsen.

123    Kantaja ei tässä yhteydessä kiistä kuuluneensa Syyrian ja Algerian kauppakamariin ja Syyrian kansainväliseen kauppakamariin.

124    Yhtäältä kantaja esittää kuitenkin Syyrian ja Algerian kauppakamarin osalta 1.7.2013 päivätyn kirjeen, jonka kyseinen kauppakamari on lähettänyt Bank Audille sen jälkeen, kun Syyrian talous- ja ulkomaankauppaministeriö oli tehnyt päätöksen N:o 247, jossa säädetään syyrialaisten liikemiesten kauppakamarien lakkauttamisesta. On todettava, että neuvosto on toimittanut todisteiksi ainoastaan Syrian Oil & Gas News ‑verkkosivuston julkaisuja vuodelta 2010 eli kyseisen päätöksen tekemistä edeltävältä ajalta. Neuvosto ei ole myöskään kiistänyt edellä mainitun kirjeen uskottavuutta eikä sisältöä eikä osoittanut, että riidanalaisten toimien antamisajankohtana kyseinen lautakunta oli muodostettu uudelleen ja että kantaja oli sen jäsen. Koska kantaja on osoittanut, ettei kyseistä lautakuntaa ollut olemassa riidanalaisten toimien antamisajankohtana, sillä, että hän oli sen jäsen, ei voida perustella hänen asemaansa Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana.

125    Toisaalta Syyrian kansainvälisen kauppakamarin osalta kantaja esitti kyseisen kauppakamarin Syyrian kansallisen komitean puheenjohtajan 16.2.2021 päivätyn kirjeen, jossa todistetaan, että hän oli eronnut kauppakamarin hallituksesta eikä ole vuodesta 2012 alkaen ollut kyseisen kauppakamarin aktiivinen jäsen. On todettava, että neuvosto on toimittanut todisteiksi ainoastaan Syrian Oil & Gas News ‑verkkosivuston julkaisuja vuodelta 2010 eli vuonna 2012 tapahtunutta kantajan hallituksesta eroamista edeltävältä ajalta. Lisäksi neuvoston väitteillä, jotka koskevat kantajan esittämiä kolmansien osapuolten kirjeitä, pyritään kyseenalaistamaan niihin sisältyvät lausunnot, jotka koskevat kantajan Syyriassa harjoittamaa kaupallista toimintaa. Neuvosto ei sen sijaan ole esittänyt mitään väitettä kiistääkseen nimenomaisesti sen, että kantaja todellakin erosi kyseisen kauppakamarin hallituksesta, ja neuvosto on jopa myöntänyt tämän eroamisen ja sen, ettei kantajalla ole enää tällaista toimintaa. Neuvosto ei kiistä myöskään edellä mainitun kirjeen uskottavuutta. Kantajan on siten katsottava osoittaneen, ettei hän ollut riidanalaisten toimien antamisajankohtana enää kyseisen kauppakamarin jäsen. Neuvosto ei ole esittänyt mitään luotettavaa ja yhtäpitävää seikkaa, jonka perusteella voitaisiin kohtuullisesti katsoa, että kantaja on säilyttänyt läheiset yhteydet kyseiseen kauppakamariin, mikä oikeuttaisi hänen nimensä merkitsemisen kyseessä oleviin luetteloihin sen jälkeen, kun hänen toimintansa tässä organisaatiossa on päättynyt (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 24.11.2021, Assi v. neuvosto, T‑256/19, EU:T:2021:818, 128 kohta).

126    Edellä esitetystä seuraa, ettei neuvosto ole perustellut oikeudellisesti riittävällä tavalla sitä, että kantaja oli Syyrian ja Algerian kauppakamarin sekä Syyrian kansainvälisen kauppakamarin jäsen.

3)     Päätelmä kantajan asemasta Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana

127    Koska neuvosto ei ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kantajalla oli kaupallisia intressejä Syyriassa tai että hänellä oli tehtäviä kauppaan liittyvissä elimissä, on pääteltävä, että neuvosto ei ole perustellut luetteloon merkitsemisen perustetta, joka koskee kantajan asemaa Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana.

b)     Yhteydet Assadin ja Makhloufin perheiden jäseniin

128    Ensinnäkin Dawdaa-, Syriano-, Ayn Almadina-, Al Khaleej Online- ja Al Hewar ‑verkkosivustoilla, kirjassa ”The Political Economy of investment in Syria” sekä asiakirjan WK 985/2021 INIT ensimmäisessä osassa olevista tiedoista ilmenee, että kantajalla on yhteyksiä Mohammed ja Rami Makhloufiin. Toiseksi Dawdaa-, Orient News-, Al Khaleej Online- ja Al Hewar ‑verkkosivustoilta peräisin olevien tietojen sekä asiakirjan WK 985/2021 INIT ensimmäisen osan mukaan kantajalla on yhteyksiä Assadin perheeseen.

1)     Yhteydet Makhloufin perheen jäseniin

129    On todettava, että neuvoston esittämillä todisteilla pyritään osoittamaan, että kantajalla on kahdenlaisia, nimittäin ammatillisia ja henkilökohtaisia, yhteyksiä Makhloufin perheen jäseniin. Tämä toteamus vahvistetaan myös vastaajan vastauksessa.

130    Ensinnäkin kantajan ja Makhloufin perheen jäsenten väliset ammatilliset yhteydet perustuvat neuvoston toimittamien tietojen mukaan yhtäältä kumppanuuteen Ghassan Muhannan kanssa – tämä on langollaan ja Rami Makhloufin isällä Mohammed Makhloufilla olevien selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön osuuksien nimellisomistaja – sekä toisaalta Rami Makhloufin kanssa Gulfsands Petroleumiin tehtyyn sijoitukseen ja kantajalla Rami Makhloufin määräysvallassa olevassa Cham Holding ‑yhtiössä oleviin intresseihin.

131    Kuten edellä 95–97 kohdasta ilmenee, kantaja on selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön osalta yhtäältä osoittanut, että hän lähti siitä marraskuussa 2011 ja että se oli selvitystilassa riidanalaisten toimien antamisajankohtana. Neuvosto ei voi siksi vedota kantajan osallisuuteen tässä yhtiössä osoittaakseen, että hänen ja Mohammed Makhloufin välillä oli ammatillinen yhteys kyseisten toimien antamisajankohtana.

132    Kuten edellä 117 ja 119 kohdasta ilmenee, Cham Holding- ja Gulfsands Petroleum ‑yhtiöiden osalta kantaja on toisaalta osoittanut, ettei sillä ollut riidanalaisten toimien antamisajankohtana enää intressiä kyseisissä yhtiöissä. Neuvosto ei voi siksi vedota kantajan osallisuuteen näissä yhtiöissä osoittaakseen, että hänen ja Rami Makhloufin välillä oli ammatillinen yhteys kyseisten toimien antamisajankohtana.

133    Toiseksi kantajan henkilökohtaisista yhteyksistä Makhloufin perheen jäseniin on todettava, että Ayn Almadina ‑verkkosivustolla olevasta artikkelista käy ilmi, että kantaja on Mohammed Makhloufin serkku ja että hänen äitinsä Jamila Muhanna on Mohammed Makhloufin vaimon serkku. Al Khaleej Online ‑verkkosivustolla julkaistussa artikkelissa todetaan, että kantaja on Mohammed Makhloufin sukulainen.

134    Asiakirjan WK 985/2021 INIT ensimmäiseen osaan sisältyvässä kantajan ja hänellä Syyrian hallintoon olevien läheisten yhteyksien esittelyssä kantajan todetaan olevan Assadin ja Makhloufin sisarusten serkku avioliiton kautta, koska hänen äidinpuoleinen tätinsä on Rami Makhloufin isän ja presidentti Bashar Al‑Assadin sedän Mohammed Makhloufin vaimo.

135    Lisäksi on todettava, että neuvosto toisti 12.2.2021 päivätyssä kirjeessä, että kantajalla on yhteys Rami Makhloufin ja presidentti Bashar Al-Assadin perheisiin, koska hänen äidinpuoleinen tätinsä on naimisissa Mohammed Makhloufin kanssa.

136    Aluksi on todettava, että neuvosto, jolla on todistustaakka, kuten edellä 72 kohdassa muistutettiin, on esittänyt vain kaksi internetsivustoilta peräisin olevaa julkaisua, joissa mainitaan kantajan ja Makhloufin perheen sukulaisuussuhde. Toisella niistä, nimittäin Al Khaleej Online ‑verkkosivustolla, viitataan vain epämääräisesti tähän sukulaisuussuhteeseen kuvailematta sitä tarkemmin. Seuraavaksi on huomautettava, että Ayn Almadina ‑verkkosivustolla mainittu sukulaisuussuhde, nimittäin se, että kantaja on Mohammed Makhloufin serkku ja että hänen äitinsä Jamila Muhanna on Mohammed Makhloufin vaimon serkku, eroaa asiakirjan WK 985/2021 INIT ensimmäisessä osassa mainitusta sukulaisuussuhteesta. Viimeksi mainitussa nimittäin todetaan, että kantajan äidinpuoleinen täti eli käytännössä Jamila Muhannan sisar on naimisissa Mohammed Makhloufin kanssa.

137    Asiakirjoihin WK 4069/2019 INIT ja WK 985/2021 INIT sisältyvät tiedot eivät siis ole johdonmukaisia keskenään.

138    Lisäksi asiakirjassa WK 985/2021 INIT esitetty väite, jonka mukaan yksi kantajan äidinpuoleisista tädeistä on naimisissa Mohammed Makhloufin kanssa, on perusteeton ja epämääräinen, koska sen tueksi ei ole esitetty mitään todisteita eikä Mohammed Makhloufin vaimon nimeä ole mainittu. Myöskään neuvoston väite, jonka mukaan ilmaisulla ”äidinpuoleinen täti” voitaisiin tarkoittaa myös kantajan äidin tätiä, ei ole vakuuttava. Kyseisen asiakirjan ensimmäisessä osassa todetaan nimittäin selvästi, että Mohammed Makhloufin vaimo on kantajan äidinpuoleinen täti. Neuvosto vetosi 12.2.2021 päivätyssä kirjeessä tällaiseen sukulaisuussuhteeseen esittämättä mitään varaumia. Se ei voi siksi väittää nyt, että kyseessä voisi tosiasiallisesti olla kantajan äidin täti. Sen väite on joka tapauksessa esitetty olettamana, eikä sen tueksi ole esitetty näyttöä.

139    Lopuksi neuvoston väite siitä, että Ghassan Muhanna ja kantajan äiti ovat sukulaisia, on enintään oletus, joka esitettiin ensimmäisen kerran vastinekirjelmässä. Mikään neuvoston toimittamista todisteista ei kuitenkaan tue tätä näkemystä.

140    Neuvosto on toimittanut lisäksi tribunal administratif de Paris’n (Pariisin hallintotuomioistuin, Ranska) 13.9.2021 antaman kantajaa koskevan ratkaisun osoittaakseen, että kantajalla on myönnetty olevan sukulaisuussuhteita Makhloufin ja Assadin perheisiin.

141    Tästä on muistutettava, ettei neuvosto tällöin vetoa ranskalaisen tuomioistuimen päätökseen todisteena, jolla pyritään perustelemaan perusteet kantajan nimen merkitsemiselle kyseessä oleviin luetteloihin, vaan se on toimittanut kyseisen päätöksen vahvistaakseen neuvoston unionin yleiselle tuomioistuimelle esittämän kantajan kuvauksen. Ei siis ole tarpeen pohtia, voidaanko tämä todiste ottaa tutkittavaksi, kun otetaan huomioon oikeuskäytäntö, jonka mukaan unionin toimen laillisuutta on arvioitava toimen antamisajankohtana olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella (ks. vastaavasti tuomio 3.9.2015, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. komissio, C‑398/13 P, EU:C:2015:535, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 4.9.2015, NIOC ym. v. neuvosto, T‑577/12, ei julkaistu, EU:T:2015:596, 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

142    On kuitenkin muistutettava, että SEUT 263 artiklan mukaan unionin tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta tutkia neuvoston toimien laillisuus. Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen on tutkittava riidanalaisten toimien laillisuus ainoastaan asianosaisten sille esittämien argumenttien ja todisteiden valossa.

143    Lisäksi on huomautettava, että tribunal administratif de Paris, joka käsitteli Ranskan talous- ja valtiovarainministerin 12.2.2020 tekemää päätöstä (jäljempänä 12.2.2020 tehty Ranskan päätös), lausui vuoden 2019 toimissa esitetyistä luetteloon merkitsemisen perusteista. Kanteilla on siten eri kohde, joten kyseisen tuomion mahdollinen oikeusvoima ei voi missään tapauksessa sitoa unionin yleistä tuomioistuinta.

144    Tässä yhteydessä kantajan toimittamista 25.4. ja 26.4.2021 päivätyistä Syyrian väestörekisterin otteista, jotka koskevat hänen äidinpuoleista sukuaan ja joiden luotettavuutta ja asianmukaisuutta neuvosto ei ole kiistänyt, ilmenee, ettei kukaan kantajan äidinpuoleisista tädeistä ole naimisissa Mohammed Makhloufin kanssa.

145    Pitää paikkansa, että kantajan äidin etu- ja sukunimen kirjoitusasu on Syyrian siviilirekisterin otteissa hieman erilainen kuin muissa todisteissa (Jamileh Jamilan sijasta ja Mhanna Muhannan sijasta), mutta tällaiset erot voivat johtua arabialaisten nimien translitteroinnista latinalaisiksi kirjaimiksi.

146    Neuvosto sitä paitsi itse toteaa vastinekirjelmässään, että Jamila Muhanna on kantajan äiti. Tästä syystä on katsottava, että Syyrian väestörekisteriotteet koskevat kantajan äidinpuoleista sukua. Kantajan on siten pääteltävä näyttäneen toteen, ettei kukaan hänen äidinpuoleisista tädeistään ole ollut naimisissa Mohammed Makhloufin kanssa.

147    Neuvoston toimittamien todisteiden epäjohdonmukaisuuksien vuoksi ja kantajan esittämien asiakirjojen perusteella on lopuksi katsottava, ettei neuvosto ole esittänyt riittäviä perusteluja kantajan ja Makhloufin perheen jäsenten väliseen yhteyteen perustuvalle luetteloon merkitsemiselle.

2)     Kantajan yhteydet Assadin perheen jäseniin

148    On todettava, että neuvoston esittämillä todisteilla pyritään osoittamaan, että kantajalla on ainoastaan ammatillisia yhteyksiä Assadin perheen jäseniin.

149    Dawdaa-verkkosivustolta käy nimittäin selvästi ilmi, ettei kantaja kuulu Assadin perheeseen mutta on lähellä sitä tehtäviensä vuoksi.

150    Lisäksi on todettava, ettei neuvoston lähestymistapa ole täysin yksiselitteinen. Vaikka neuvosto myöntää, ettei kantaja ole presidentti Bashar Al-Assadin serkku, ja vaikka se vahvisti istunnossa, ettei kyseisellä presidentillä ole kantajan nimistä serkkua, se nimittäin selittää vastinekirjelmässään, että kantajaa voidaan pitää presidentti Bashar Al-Assadin serkkuna, koska Mohammed Makhlouf, jonka väitetään olevan sukua kantajalle hänen avioiduttuaan yhden kantajan äidinpuoleisen tädin kanssa, on kyseisen presidentin setä.

151    Tästä on yhtäältä todettava, ettei neuvosto ole muodollisesti vedonnut siihen, että kantaja on presidentti Bashar Al-Assadin serkku, perustellakseen hänen nimensä merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin. Toisaalta on muistutettava, että kuten edellä 147 kohdassa todettiin, neuvosto ei ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla kantajan henkilökohtaisia yhteyksiä Makhloufin perheeseen, jonka kautta hänen väitetään olevan yhteydessä Assadin perheeseen.

152    Kantajan ja Assadin perheen jäsenten ammatillisten yhteyksien osalta Dawdaa-, Orient News-, Al Khaleej Online- ja Al Hewar ‑verkkosivustoilla olevista tiedoista ilmenee, että nämä yhteydet olivat muodostuneet öljyalalla. Asiakirjan WK 985/2021 INIT ensimmäisessä osassa kantajan todetaan rikastuneen sen ansiosta, että hänellä oli yhteyksiä 21.1.1994 kuolleeseen Bassel Al-Assadiin, joka oli Hafez Al-Assadin vanhin poika.

153    Koska Bassel Al-Assad menehtyi vuonna 1994, on tarpeen tarkastella ainoastaan kantajalla Assadin perheen jäseniin öljyalalla harjoittamansa toiminnan kautta olleita yhteyksiä.

154    Ensinnäkin Al Khaleej Online- ja Al Hewar ‑verkkosivustoilla julkaistuista artikkeleista ilmenee tässä yhteydessä, että kantajalla oli yhteyksiä Assadin perheen jäseniin selvitystilassa olevan Lead Syria ‑yhtiön kautta. Kuten edellä 97 kohdassa todettiin, kantajalla ei ollut riidanalaisten toimien antamisajankohtana enää yhteyttä kyseiseen yhtiöön.

155    Toiseksi kantajan ja Maher Al-Assadin välisestä kumppanuudesta ”öljyä ruokaa vastaan” ‑allianssin yhteydessä on todettava, että se mainitaan ainoastaan Orient News ‑verkkosivuston artikkelissa. Pelkästään tämän todisteen perusteella, jota neuvosto ei ole myöskään selittänyt vakuuttavasti kirjelmissään eikä istunnossa, ei voida ymmärtää, miten tämä allianssi toteutui käytännössä, eli minkä tahojen välityksellä se toteutettiin tai mitä seurauksia sillä oli. Tällaiset selitykset olisivat kuitenkin olleet tarpeen, koska on yleisesti tunnettua, että ilmaisulla ”öljyä ruokaa vastaan” viitataan Yhdistyneiden Kansakuntien vuosina 1996–2003 Irakin hyväksi toteuttamaan ohjelmaan.

156    Kolmanneksi Dawdaa-sivuston julkaisussa viitataan kantajan ja Assadin perheen välisiin erimielisyyksiin öljyalalla ilmenneiden ongelmien vuoksi, joten tämä todiste viittaa pikemminkin siihen, että kantajan ja Assadin perheen väliset yhteydet ovat katkenneet tällä alalla.

157    Neuvosto ei ole siten esittänyt riittävän konkreettisten, täsmällisten ja yhtäpitävien todisteiden kokonaisuutta osoittaakseen, että kantajalla on ammatillisia yhteyksiä Assadin perheen jäseniin öljyalalla harjoittamansa toiminnan vuoksi.

158    Dawdaa-verkkosivuston julkaisussa mainitaan lisäksi, että kantajalla on tehtäviensä vuoksi edelleen yhteyksiä Assadin perheeseen. Siinä ei kuitenkaan täsmennetä, mistä tehtävistä on kyse, eikä selitetä, miten ne mahdollistavat tällaisen yhteyden luomisen. Koska muut todisteet eivät tue tätä tietoa, on katsottava, ettei se osoita oikeudellisesti riittävällä tavalla kantajan ja Assadin perheen jäsenten välisiä ammatillisia yhteyksiä.

159    Edellä esitetyn perusteella neuvosto ei ole perustellut riittävästi luetteloon merkitsemisen perusteita, jotka perustuvat siihen, että kantajalla on yhteyksiä Assadin perheen jäseniin.

3)     Päätelmä kantajan yhteyksistä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin

160    Koska neuvosto ei ole osoittanut, että kantajalla on ammatillisia tai henkilökohtaisia yhteyksiä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin, on pääteltävä, ettei neuvosto ole perustellut luetteloon merkitsemisen perustetta, joka koskee kantajan yhteyksiä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin.

c)     Yhteys Syyrian hallintoon

161    On selvitettävä, onko kantajan tilanne riittävä todiste siitä, että hän tukee Syyrian hallintoa tai hyötyy siitä. Tätä on arvioitava siten, ettei näyttöä tutkita irrallisesti vaan siinä asiayhteydessä, johon se kuuluu. Neuvosto täyttää sille kuuluvan todistustaakan, jos se esittää unionin tuomioistuimille riittävän konkreettisten, täsmällisten ja yhtäpitävien todisteiden kokonaisuuden, jonka perusteella voidaan osoittaa varojen jäädyttämistoimenpiteen kohteena olevan henkilön ja kyseisen hallinnon välinen riittävä yhteys (ks. tuomio 9.9.2016, Tri-Ocean Trading v. neuvosto, T‑709/14, ei julkaistu, EU:T:2016:459, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

162    Edellä 41 ja 78 kohdassa mainittujen luetteloon merkitsemisen perusteiden mukaan kantaja osallistui Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana sekä hänellä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin olevien yhteyksien vuoksi Syyrian hallintoon, hyötyi siitä tai tuki sitä muilla tavoin.

163    On huomattava, että neuvosto käytti mennyttä aikamuotoa osoittaakseen, että kantaja oli hyötynyt Syyrian hallinnosta, tukenut sitä ja osallistunut siihen. Tämä toteamus pätee myös luetteloon merkitsemisen perusteiden saksan- ja espanjankielisiin versioihin, joissa todetaan, että kantaja ”war in dieser Eigenschaft Teil, Nutznießer oder anderweitig Unterstützer des syrischen Regimes” ja ”ha participado en el régimen sirio, se ha beneficiado de él o lo ha apoyado”.

164    Merkitsemisperusteiden englanninkielisessä versiossa todetaan, että kantaja ”has been participating in, benefiting from or otherwise supporting the Syrian regime”. Kestoperfektin (present perfect continuous) käyttö englanniksi viittaa pikemminkin siihen, että kantaja on osallistunut Syyrian hallintoon, hyötynyt siitä ja tukenut sitä ja tekee näin edelleen.

165    Kun neuvostolta tiedusteltiin istunnossa merkitsemisperusteiden eri kieliversioissa käytetystä aikamuodosta, se totesi lähinnä, että on tarkasteltava erityisesti todisteita ja eri ajanjaksoja, joiden aikana Syyrian hallintoa on tuettu.

166    On todettava, että syyt, joiden perusteella neuvosto katsoo kantajan tukevan Syyrian hallintoa ja hyötyvän siitä, ovat päällekkäisiä niiden syiden kanssa, joiden vuoksi neuvosto katsoo, että kantaja on Syyriassa toimiva johtava liike-elämän edustaja ja että hänellä on yhteyksiä Assadin ja Makhloufin perheiden jäseniin.

167    Tässä yhteydessä on muistutettava, että oikeuskäytännön mukaan ei voida sulkea pois sitä, että tietyn henkilön tapauksessa luetteloihin sisällyttämisen perusteet voivat tietyssä määrin olla päällekkäiset siten, että henkilö voidaan luokitella Syyriassa toimivaksi johtavaksi liike-elämän edustajaksi, jonka toimintansa osalta katsotaan hyötyvän Syyrian hallinnosta tai tukevan sitä mainitulla toiminnalla. Tämä ilmenee nimenomaisesti siitä, että – kuten päätöksen johdanto-osan 2015/1836 kuudennessa perustelukappaleessa todetaan – tämän henkilöiden luokan läheiset yhteydet Syyrian hallintoon ja mainitun luokan hallinnolle antama tuki on yksi niistä syistä, joiden takia neuvosto päätti luoda kyseisen henkilöiden luokan. Kyse on kuitenkin myös tässä tapauksessa eri kriteereistä (tuomio 23.9.2020, Kaddour v. neuvosto, T‑510/18, EU:T:2020:436, 77 kohta). Tämä pätee myös henkilöihin, joilla on yhteyksiä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin, sillä kuten päätöksen 2015/1836 johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan, Syyrian nykyisessä hallinnossa valta on keskittynyt kyseisten perheiden vaikutusvaltaisille jäsenille.

168    Ensinnäkin on huomattava, ettei neuvosto ole Syyriassa toimivan johtavan liike-elämän edustajan aseman osalta osoittanut, että kantajalla olisi riidanalaisten toimien antamisajankohtana ollut kaupallisia intressejä Syyriassa (ks. edellä 127 kohta). Neuvosto ei ole myöskään osoittanut, että kantajalla oli yhteyksiä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin, kun se toteutti häneen kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet (ks. edellä 160 kohta). Tästä on siis pääteltävä, ettei kantajan voida katsoa olevan yhteydessä Syyrian hallintoon hänen Syyriassa harjoittamansa kaupallisen toimintansa eikä hänellä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin olevien yhteyksien vuoksi.

169    Toiseksi on huomautettava, että vaikka Dawdaa-verkkosivuston julkaisussa mainitaan muita tehtäviä, joita kantaja on saattanut hoitaa Syyrian hallinnon puolesta tai sen hyväksi, tässä julkaisussa ei täsmennetä, mistä tehtävistä on kyse, eikä selitetä, miten ne mahdollistavat kantajan ja Syyrian hallinnon välisen yhteyden luomisen, kuten edellä 158 kohdassa todettiin. Koska muut todisteet eivät tue tätä tietoa, on katsottava, ettei se osoita kantajan ja Syyrian hallinnon välistä yhteyttä.

170    Kolmanneksi Al Khaleej Online- ja Al Hewar ‑verkkosivustoilla olevista tiedoista ilmenee, että Syyrian hallinto hyötyy selvitystilassa olevasta Lead Syria ‑yhtiöstä. Yhtäältä edellä 97 kohdassa on osoitettu, ettei kantaja ole sidoksissa kyseiseen yhtiöön. Toisaalta kantaja on esittänyt näyttöä siitä, ettei kyseisellä yhtiöllä ole ollut toimintaa vuodesta 2012 alkaen ja että se on ollut selvitystilassa vuodesta 2020 alkaen, kuten edellä 95 ja 96 kohdassa todettiin, joten koska neuvosto ei ole esittänyt vastanäyttöä tai argumenttia kiistääkseen näiden todisteiden luotettavuuden ja merkityksellisyyden, ei voida määritellä, miten Syyrian hallinto olisi voinut hyötyä Lead Syria ‑yhtiön toiminnasta.

171    Neljänneksi on lopulta todettava, että muut asiakirjoista WK 4069/2019 INIT ja WK 985/2021 INIT ilmenevät tiedot osoittavat, että kantaja on ottanut etäisyyttä Syyrian hallintoon. Aks al Ser ‑verkkosivuston julkaisussa todetaan, että kantaja realisoi rahoitusomaisuutensa ja nosti rahansa syyrialaisista pankeista Syyrian kansallisen turvallisuuden päämajan pommitusten jälkeen. Dawdaa-verkkosivuston julkaisussa viitataan kantajan ja Syyrian hallinnon välisiin erimielisyyksiin. Asiakirjan WK 985/2021 INIT ensimmäisessä osassa todetaan lisäksi, että kantaja on suljettu pois Syyrian hallinnon tärkeimmistä rahoitusverkostoista.

172    Kaiken edellä esitetyn perusteella neuvosto ei ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kantaja on yhteydessä Syyrian hallintoon.

6.     Päätelmä ensimmäisestä kanneperusteesta, joka koskee arviointivirheitä

173    Kun otetaan huomioon edellä 127, 160 ja 172 kohdassa esitetyt päätelmät, neuvosto ei ole perustellut oikeudellisesti riittävällä tavalla kantajan nimen merkitsemistä kyseessä oleviin luetteloihin.

174    Ensimmäinen kanneperuste on siten hyväksyttävä.

175    Koska ensimmäinen kanneperuste koskee ainoastaan niiden perusteiden perusteltavuutta, joiden nojalla kantajan nimi on merkitty kyseessä oleviin luetteloihin riidanalaisten toimien voimaantulosta alkaen, on vielä tutkittava toinen ja kolmas kanneperuste, jotta voidaan selvittää, onko näillä toimilla, kuten kantaja väittää, myös taannehtiva vaikutus, koska niillä vahvistetaan, että kantaja oli 23.8.2011 alkaen rajoittavien toimenpiteiden kohteena, ja jos tähän vastataan myöntävästi, antoiko neuvosto näille toimille laillisesti tällaisen vaikutuksen.

D       Toinen kanneperuste, joka koskee luottamuksensuojan periaatteen loukkaamista, ja kolmas kanneperuste, joka koskee oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista

176    Toisen kanneperusteen tueksi kantaja väittää, ettei neuvosto voinut antaa riidanalaisia toimia, koska niillä loukattiin suoraan luottamuksensuojaa, joka perustuu siihen, että neuvosto on viimeisten kymmenen vuoden aikana järjestelmällisesti vahvistanut, ettei kantaja ole kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 mainittu henkilö.

177    Kolmannessa kanneperusteessa kantaja väittää, että riidanalaisilla toimilla pyritään sääntöjenvastaisesti saamaan aikaan taannehtiva vaikutus ja että ne ovat oikeusvarmuuden periaatteen vastaisia. Kantajan mielestä sekä hänelle itselleen että kolmansille osapuolille, jotka ovat asioineet hänen kanssaan vilpittömässä mielessä neuvoston julkisten vakuutusten perusteella, on tärkeää, ettei hän ole kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 mainittu henkilö.

178    Toisen kanneperusteen osalta neuvosto katsoo, ettei oikeuskäytäntöä, johon kantaja vetoaa perustellakseen luottamuksensuojan periaatteen soveltamista, voida soveltaa kantajan tilanteeseen, koska hän ei ole edunsaajana missään neuvoston antamassa toimessa. Neuvosto katsoo tässä yhteydessä, etteivät rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevan henkilön henkilöllisyydestä annetut tiedot ole itsessään omiaan luomaan subjektiivisia oikeuksia.

179    Kolmannen kanneperusteen osalta neuvosto väittää, että riidanalaiset toimet tulivat voimaan vasta niiden Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemista seuraavana päivänä. Neuvoston mielestä kantaja ei ole kuitenkaan täsmentänyt, millä tavoin riidanalaisilla toimilla olisi taannehtiva vaikutus, varsinkin kun varoja ei voida tosiasiallisesti jäädyttää taannehtivasti. Neuvosto katsoo näin ollen, että kanneperuste on riittämätön Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan soveltamiseksi ja että se on hylättävä jo pelkästään tästä syystä.

1.     Kolmannen kanneperusteen tutkittavaksi ottaminen

180    Neuvosto väittää, että kolmas kanneperuste, joka koskee oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista, on jätettävä tutkimatta, koska kantaja ei ole selittänyt selvästi, millä tavoin riidanalaisilla toimilla on taannehtiva vaikutus.

181    On muistutettava, että Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisessä kohdassa, jota saman perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan sovelletaan asian käsittelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa, sekä unioin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d alakohdassa määrätään, että kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde sekä perusteet ja perustelut, joihin asiassa vedotaan, ja yhteenveto kyseisistä perusteista. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin yleinen tuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista kanteen ilman muita tietoja. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenkäytön takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, ilmenevät johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmästä (ks. vastaavasti määräys 28.4.1993, De Hoe v. komissio, T‑85/92, EU:T:1993:39, 20 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Kanteessa on näin ollen nimenomaisesti selitettävä, mitä kanteen perustana oleva oikeudellinen peruste sisältää, eikä pelkkä ylimalkainen viittaaminen tähän perusteeseen täytä työjärjestyksessä asetettuja vaatimuksia. Vastaavien vaatimusten on täytyttävä silloinkin, kun oikeudellisen perusteen tueksi esitetään väite (ks. tuomio 25.3.2015, Belgia v. komissio, T‑538/11, EU:T:2015:188, 131 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja määräys 27.11.2020, PL v. komissio, T‑728/19, ei julkaistu, EU:T:2020:575, 64 kohta).

182    Käsiteltävässä asiassa kantaja väittää lähinnä, että riidanalaisilla toimilla on taannehtiva vaikutus, koska niillä muutetaan hänellä riidanalaisten toimien antamiseen saakka ollutta oikeudellista asemaa eli sitä, ettei hän ollut kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

183    Tämä ilmenee lähinnä kannekirjelmän 59 ja 60 kohdasta. Kantaja selitti lisäksi vastauksensa 48 ja 49 kohdassa tarkemmin riidanalaisten toimien taannehtivuuden vaikutusta oikeudelliseen asemaansa.

184    On todettava, että neuvosto vastasi kantajan väitteisiin sekä vastinekirjelmässään että vastauksessaan. Neuvosto katsoo vastauksessaan lisäksi, etteivät kantajan väitteet anna oikeaa kuvaa tapauksen olosuhteista, joten se ottaa kantaa kanneperusteen tutkimiseen eikä enää sen tutkimatta jättämiseen. Lopuksi on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin voi tutkia tämän kanneperusteen, johon on liitetty riittävästi yksityiskohtia tätä tarkoitusta varten.

185    Kolmas kanneperuste on siten riittävän selkeä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen määräysten mukaisesti, ja se voidaan näin ollen ottaa tutkittavaksi.

2.     Toisen ja kolmannen kanneperusteen tutkiminen

186    Oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuuden periaatteella, jonka seuraus luottamuksensuojan periaate on, pyritään takaamaan unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvien tilanteiden ja oikeudellisten suhteiden ennakoitavuus. Tätä varten on ensisijaisen tärkeää, että unionin toimielimet kunnioittavat niiden toimien loukkaamattomuutta, joita ne ovat antaneet ja joilla vaikutetaan oikeussubjektien oikeudelliseen ja aineelliseen asemaan, ja täten toimielimet voivat muuttaa näitä toimia ainoastaan toimivaltuuksiensa puitteissa ja sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti (tuomio 4.5.2016, Andres ym. v. EKP, T‑129/14 P, EU:T:2016:267, 35 kohta).

187    Käsiteltävässä asiassa kantaja katsoo, että riidanalaisilla toimilla loukattiin sekä luottamuksensuojan että oikeusvarmuuden periaatetta, koska niissä todetaan, että hänen nimensä oli merkitty kyseessä oleviin luetteloihin 23.8.2011 alkaen, vaikka neuvosto ei vuoden 2011 toimien ja riidanalaisten toimien antamisen välisenä aikana pitänyt häntä kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettuna henkilönä.

188    Jotta voidaan selvittää, onko riidanalaiset toimet annettu näiden kahden periaatteen vastaisesti, aluksi on siis tutkittava niiden vaikutuksia ja varmistettava, onko niillä – kuten kantaja väittää ja toisin kuin neuvosto katsoo – taannehtiva vaikutus, koska niissä todetaan, että kantaja on vuoden 2011 toimien antamisesta lähtien ollut loppujen lopuksi aina riidanalaisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

a)     Riidanalaisten toimien taannehtivuus

189    Oikeuskäytännössä on myönnetty, että toimen taannehtivuudesta voidaan säätää nimenomaisesti kyseisessä toimessa, mutta se voi perustua myös sen sisältöön (ks. vastaavasti tuomio 11.7.1991, Crispoltoni, C‑368/89, EU:C:1991:307, 17 kohta).

190    Riidanalaisiin toimiin ei sisälly mitään nimenomaista säännöstä, jossa säädettäisiin niiden vaikutusten taannehtivasta soveltamisesta. On siksi varmistettava, onko niillä sisältönsä perusteella taannehtiva vaikutus.

191    Ensinnäkin vuoden 2021 toimista on aluksi huomautettava, että niiden johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa todetaan, että henkilöön, tässä tapauksessa rivillä 36 tarkoitettuun henkilöön, jonka nimi on kyseessä olevissa luetteloissa, liittyvät tiedot olisi saatettava ajan tasalle. Kyse ei siis ole alkuperäistä luetteloon merkitsemistä eikä uudelleenmerkitsemistä koskevista toimista vaan toimista, joilla on tarkoitus jatkaa aiempia toimia, joita niillä muutetaan.

192    Seuraavaksi on todettava, että vuoden 2021 toimien liitteeseen sisältyvän tekstin ympärillä olevat lainausmerkit alkavat luvusta 36 ja päättyvät alkuperäiseen merkitsemispäivään eli 23.8.2011. Kyseisellä tekstillä korvataan siten koko rivi 36. Toisin kuin neuvosto väittää, vuoden 2021 toimissa siis todellakin täsmennettiin, että kantajan nimi merkittiin kyseessä olevin luetteloihin alun perin 23.8.2011.

193    Jotta voidaan arvioida vuoden 2021 toimien taannehtivaa vaikutusta, ennen niiden antamista vallinnutta tilannetta on lopuksi verrattava niiden antamisen jälkeiseen tilanteeseen. Tästä on todettava, että vuoden 2021 toimet annettiin sen jälkeen, kun neuvosto totesi tehneensä virheen kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 mainitun henkilön ja kantajan henkilöllisyyden yhteydessä. Tämä käy ilmi 12.2.2021 päivätystä kirjeestä, jossa neuvosto toteaa, että ”The Council considers, after reviewing the information on its file, that [the applicant] is indeed the person listed under entry no 36 in the annexes to the [Decision 2013/255 and Regulation No 36/2012]” (tarkistettuaan asiakirja-aineistossa olevat tiedot neuvosto katsoo, että [kantaja] on todellakin [päätöksen 2013/255 ja asetuksen N:o 36/2012] liitteissä olevalla rivillä 36 mainittu henkilö), ja jossa se antaa kantajan edustajille määräajan, jonka kuluessa he voivat esittää päämiehensä huomautukset uusista luetteloon merkitsemisen perusteista, jotka se aikoo hyväksyä kantajan osalta ja jotka mainitaan nimenomaan 2021 annetuissa toimissa.

194    Vuoden 2021 toimet vaikuttavat näin ollen taannehtivasti kantajan oikeudelliseen asemaan, kun riidanalaisten luetteloiden riviä 36 muutetaan siten, että muutos koskee selvästi kantajaa, ja kun otetaan huomioon näiden toimien antamisajankohta.

195    Tämän vahvistaa se, että neuvosto totesi sekä vastinekirjelmässä että istunnossa aikoneensa oikaista kantajan henkilöllisyyttä koskevan sekaannuksen vuoden 2021 toimilla.

196    Neuvoston argumenteilla ei voida kyseenalaistaa edellä 194 kohdassa esitettyä päätelmää.

197    Ensinnäkin neuvosto väittää, ettei vuoden 2021 toimilla ole taannehtivaa vaikutusta, koska varoja ei voida jäädyttää taannehtivasti.

198    Pitää paikkansa, että henkilön tai yhteisön varat voidaan lähtökohtaisesti jäädyttää vain tulevaisuutta varten samoin kuin jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskevia rajoituksia voidaan antaa vain tulevaisuutta varten. Jos vuoden 2021 toimien vaikutukset yhtäältä rajoitetaan käsiteltävässä asiassa yksinomaan kantajan varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämiseen tai jopa jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeviin rajoituksiin, jätetään kuitenkin virheellisesti huomiotta, miten näiden toimien antaminen vaikutti kantajan yleiseen oikeudelliseen asemaan ja erityisesti hänen maineeseensa ja kunniaansa.

199    Tässä mielessä on jo tunnustettu, että rajoittavilla toimenpiteillä on merkittäviä kielteisiä seurauksia niiden kohteena olevien henkilöiden oikeuksille ja vapauksille ja huomattava vaikutus niihin. Huomioon on siis otettava paitsi sinänsä varojen jäädyttäminen tai jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskevat rajoitukset, jotka laajojen vaikutustensa takia mullistavat niiden kohteena olevien henkilöiden työ- ja perhe-elämän, myös voimakas paheksunta ja epäluottamus, jotka liittyvät siihen, että kyseessä olevat henkilöt nimetään julkisesti Syyrian hallintoa lähellä oleviksi henkilöiksi (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 6.6.2013, Ayadi v. komissio, C‑183/12 P, ei julkaistu, EU:C:2013:369, 68 kohta).

200    Osoittamalla vuoden 2021 toimilla, että kantajan nimi on merkitty kyseessä oleviin luetteloihin vuoden 2011 toimista lähtien, neuvosto väittää, että kantajalla on ollut kyseisestä ajankohdasta lähtien yhteyksiä Syyrian hallintoon ja että hän on suorittanut erilaisia toimia, joiden perusteella hänen nimensä on voitu merkitä luetteloihin ja säilyttää niissä kyseisestä ajankohdasta lähtien. Tällainen lausuma riittää muuttamaan taannehtivasti kantajan oikeudellista asemaa pelkkää varojen jäädyttämistä pidemmälle.

201    Toisaalta käsiteltävässä asiassa ei voida väittää, ettei vuoden 2021 toimilla ole ollut mitään taannehtivaa vaikutusta kantajan varojen jäädyttämiseen. Kuten neuvosto lähinnä totesi istunnossa, vuoden 2021 toimilla pyrittiin muun muassa selventämään kantajalla ennen niiden antamista ollutta tilannetta, joka johtui erityisesti 12.2.2020 tehdystä Ranskan päätöksestä, jolla kantajan varat oli jäädytetty vuoden 2019 toimien perusteella. Varoja ei siis voida teknisesti jäädyttää taannehtivasti, mutta aiemmin tapahtunut varojen jäädyttäminen voidaan vahvistaa muuttamalla asianomaisen henkilön silloista oikeudellista asemaa. Näin ollen vuoden 2021 toimilla, joilla vahvistettiin, että kantaja oli todellakin 23.8.2011 alkaen riidanalaisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö, muutettiin taannehtivasti kantajan oikeudellista asemaa, jotta se vastasi asemaa, jonka perusteella 12.2.2020 tehty Ranskan päätös saattoi tuottaa vaikutuksia.

202    Toiseksi neuvosto väitti vastauksessaan ja istunnossa, että asiakirja WK 4069/2019 INIT, joka myös tuki vuoden 2019 toimissa sovellettuja luetteloon merkitsemisen perusteita, sisälsi jo kantajan valokuvia, joiden avulla hänet voitiin tunnistaa selvästi. Neuvoston mukaan kantajaan kohdistettiin siten rajoittavia toimenpiteitä jo vuonna 2019.

203    Neuvoston väite, jonka mukaan kantajaan kohdistettiin rajoittavia toimenpiteitä jo vuonna 2019, on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että neuvosto aikoi vuoden 2019 oikaisulla muuttaa riidanalaisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitetun henkilön arabialaisin kirjaimin kirjoitettua nimeä, jotta se vastaisi vuoden 2011 toimissa, sellaisena kuin ne ovat muutettuina marraskuun 2011 toimilla, käytettyä nimeä. Tästä on pääteltävä, että neuvosto uskoi vielä vuoden 2019 toimia antaessaan, ettei kantaja, jonka arabialaisin kirjaimin kirjoitettu nimi poikkesi oikaisuun sisältyvästä nimestä, ollut kyseisellä rivillä tarkoitettu henkilö. Se uskoi edelleen näin antaessaan päätöksen 2020/719 ja täytäntöönpanoasetuksen 2020/716, joissa käytetään samaa arabialaisin kirjaimin kirjoitettua nimeä.

204    Vaikka asiakirja WK 4069/2019 INIT, joka tukee vuoden 2019 toimissa sovellettuja luetteloon merkitsemisen perusteita, sisältäisi tietoja, joiden perusteella kantaja voitaisiin yksilöidä riidanalaisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitetuksi henkilöksi, on siis edelleen tosiasia, että neuvosto katsoi niiden antamishetkellä ja vuoden 2021 toimien antamiseen asti, ettei kantaja ollut riidanalaisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö. Antamalla vuoden 2021 toimet neuvosto aikoi oikaista virheensä osoittamalla selvästi, että kantaja oli 23.8.2011 lähtien todellakin ollut kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

205    Neuvosto ei voi siten väittää, että tekemänsä virheen lisäksi kantajaan on katsottava kohdistuneen rajoittavia toimenpiteitä jo ennen vuoden 2021 toimien antamista. Tällainen oikeudellinen kanta on lisäksi ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä kuten kannekirjelmän liitteenä olevista Sveitsin talousasioista vastaavan valtiosihteeristön 2.11.2011 ja 21.4.2015 päivätyistä kirjeistä ilmenee, sveitsiläinen pankki, jossa kantajalla oli tilejä, vapautti varat, jotka se oli jäädyttänyt vuoden 2011 ja myöhempien toimien antamisen jälkeen niiden saamiensa vakuuttelujen perusteella, joiden mukaan kantaja ei ollut riidanalaisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

206    Lisäksi neuvosto totesi istunnossa, että se oli 23.6.2020 päivätyn kirjeen saatuaan tehnyt tutkimuksen saadakseen lisätietoja kantajasta. Tästä on todettava, että kantaja lähetti kyseisen kirjeen saadakseen neuvostolta vahvistuksen siitä, ettei hän ole kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö. Tämä vahvistus oli tarpeen kantajalle 12.2.2020 tehdyn Ranskan päätöksen vuoksi, jolla Ranskassa sijaitsevia pankkeja pyydettiin jäädyttämään hänen varansa. Kuten 12.2.2021 päivätystä kirjeestä ilmenee, neuvosto huomasi virheensä saatuaan Ranskan viranomaisilta lisätietoja, jotka on esitetty asiakirjassa WK 985/2021 INIT, ja tämä on asianosaisten kesken riidatonta.

207    Neuvosto aikoi siis todellakin vuoden 2021 toimilla muuttaa kantajalla siihen asti ollutta oikeudellista asemaa eli sitä, ettei hän ollut kyseessä olevien luetteloiden 36 kohdassa tarkoitettu henkilö. Neuvosto halusi mainituilla toimilla yksilöidä kantajan varmasti henkilöksi, jonka nimi oli merkitty kyseiselle riville 23.8.2011 alkaen, ja se vahvisti näin kyseisestä päivästä alkaen, että kantajalla oli yhteys Syyrian hallinnon toimintaan, jonka unioni pyrki tuomitsemaan ottamalla käyttöön rajoittavia toimenpiteitä koskevan järjestelmän.

208    Vuoden 2021 toimilla on siten taannehtiva vaikutus.

209    Toiseksi vuoden 2022 pysyttämistoimista on todettava, että kuten päätöksen 2022/849 johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta lähinnä ilmenee, niiden tarkoituksena oli kantajan osalta ainoastaan jatkaa häneen kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä 1.6.2023 saakka.

210    Lisäksi on todettava, että neuvosto pyrki vasta vuoden 2021 toimia antaessaan selventämään kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 mainitun henkilön tilannetta osoittaakseen, että kyseessä oli todellakin kantaja. Toisin sanoen neuvoston siihen asti noudattama kanta kumottiin vasta kyseisillä toimilla. Vuoden 2022 pysyttämistoimilla pyritään sen sijaan ainoastaan pysyttämään kantajan nimi kyseessä olevissa luetteloissa. Tässä mielessä ei voida katsoa, että neuvosto aikoi kyseisillä toimilla korjata aiemmin tekemänsä virheen.

211    Vuoden 2022 pysyttämistoimilla ei siten ole taannehtivaa vaikutusta, joten toinen ja kolmas kanneperuste on hylättävä niiden osalta.

b)     Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden loukkaaminen

212    On muistutettava, että oikeusvarmuuden periaate pääsääntöisesti estää vahvistamasta unionin säädöksen ajallisen soveltamisalan alkamispäiväksi kyseisen säädöksen julkaisemista edeltävää päivämäärää, mutta näin voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti tehdä, jos tavoiteltava yleisen edun mukainen päämäärä edellyttää sitä, jos niiden, joita asia koskee, perusteltua luottamusta kunnioitetaan asianmukaisesti ja jos kyseisten unionin oikeuden sääntöjen sanamuodosta, tarkoituksesta tai systematiikasta käy selvästi ilmi, että niille on annettava tällainen vaikutus (ks. tuomio 19.3.2009, Mitsui & Co. Deutschland, C‑256/07, EU:C:2009:167, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

213    Koska edellä 208 kohdassa juuri todettiin, että vuoden 2021 toimilla on niiden sisällön ja tarkoituksen perusteella selvästi taannehtiva vaikutus, on selvitettävä, täyttyvätkö kaksi muuta edellytystä, jotka edellä 212 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä asetetaan unionin toimien taannehtivan vaikutuksen hyväksymiselle.

214    On siksi tutkittava, edellyttikö yleisen edun mukainen päämäärä vuoden 2021 toimien taannehtivaa vaikutusta ja kunnioitettiinko kantajan luottamuksensuojaa asianmukaisesti.

1)     Yleisen edun olemassaolo

215    Yleiseen järjestykseen liittyvän yleisen edun olemassaolon osalta neuvosto vetoaa lähinnä siihen, että rajoittavilla toimenpiteillä pyritään yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin, erityisesti lujittamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Kirjallisissa huomautuksissaan ja istunnossa neuvosto väitti lisäksi, että se varmisti oikeusvarmuuden antamalla vuoden 2021 toimet ja selventämällä kantajan tilannetta ennen niiden antamista.

216    Tässä yhteydessä on muistutettava, että unionin tuomioistuimet ovat myöntäneet, että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisen ensisijaisuus oikeuttaa rajoittavien toimenpiteiden toteuttamisen (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2014, Ezz ym. v. neuvosto, T‑256/11, EU:T:2014:93, 191 kohta).

217    Kuten kantajakin väittää, oikeusvarmuuden periaate edellyttää lisäksi, että on voitava yksilöidä selvästi, keneen unionin toteuttamia rajoittavia toimenpiteitä kohdistetaan ja keneen ei. Neuvoston 4.5.2018 antamissa suuntaviivoissa ”EU:n parhaat käytänteet rajoittavien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa varten” korostetaan perustellusti tämän vaatimuksen merkitystä.

218    Oikeusvarmuus, toteutettujen rajoittavien toimenpiteiden tehokas vaikutus ja siten edellä 216 mainittujen tavoitteiden saavuttaminen voidaan nimittäin taata vain, jos henkilöt ja yhteisöt yksilöidään selkeästi.

219    Tällaisissa olosuhteissa ja ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset tukeutuvat neuvoston antamiin säädöksiin tehdessään päätöksiä henkilöiden ja yhteisöjen varojen jäädyttämisestä, on tunnustettava, että on oikeutettua ja tarpeellista, että neuvosto voi oikaista henkilön henkilöllisyyttä koskevan virheensä ja selventää näin henkilön tai yhteisön tilannetta. Tämä auttaa varmistamaan rajoittavien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamisen mahdollistamalla sen, että hallintoviranomaiset ja kolmannet osapuolet tietävät selvästi, keneen rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat, ja että asianomainen henkilö tai yhteisö voi nostaa kanteen itseään koskevista toimista.

2)     Kantajan luottamuksensuoja

220    Ensinnäkin on tärkeää korostaa, että toisin kuin neuvosto väittää, kantaja ei vetoa niinkään siihen, että hänen luottamuksensuojaansa on loukattu sen vuoksi, että neuvosto kohdisti häneen rajoittavia toimenpiteitä vuoden 2021 toimilla, vaan sen vuoksi, että neuvosto on vuoden 2021 toimilla vahvistanut, että hän on todellakin ollut vuoden 2011 toimien antamisesta lähtien kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

221    Kantaja ei siis väitä, ettei neuvostolla ole koskaan ollut oikeutta sisällyttää hänen nimeään kyseisiin luetteloihin, vaan väittää pikemminkin, ettei neuvosto voinut todeta päinvastaista sen jälkeen, kun se oli kymmenen vuoden ajan vahvistanut, ettei hän ollut kyseisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

222    Näin ollen kantajan tilanne eroaa tilanteista, joissa oli kyse 29.11.2018 annetussa tuomiossa National Iranian Tanker Company v. neuvosto (C‑600/16 P, EU:C:2018:966) ja 3.5.2016 annetussa tuomiossa Iran Insurance v. neuvosto (T‑63/14, ei julkaistu, EU:T:2016:264), joihin neuvosto vetoaa ja joissa unionin tuomioistuimet totesivat lähinnä, että se, että unionin tuomioistuimet kumoavat neuvoston toteuttamat henkilöön tai yhteisöön kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, ei voi synnyttää kyseiselle henkilölle tai yhteisölle perusteltua luottamusta siihen, ettei neuvosto voisi kumoamistuomiota noudattaen tehdä uudelleen merkitsemisestä päätöstä tulevaisuuden osalta (tuomio 29.11.2018, National Iranian Tanker Company v. neuvosto, C‑600/16 P, EU:C:2018:966, 51 kohta; ks. vastaavasti myös tuomio 3.5.2016, Iran Insurance v. neuvosto, T‑63/14, ei julkaistu, EU:T:2016:264, 152 ja 153 kohta).

223    Toiseksi asianosaiset ovat eri mieltä siitä, voiko kantaja tässä tapauksessa vedota luottamuksensuojan periaatteeseen.

224    Kantaja vetoaa hallintotoimien peruuttamista koskevaan oikeuskäytäntöön ja katsoo hyötyvänsä neuvoston toteuttamista toimista, joilla neuvosto vahvisti, ettei hän ole kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö, mutta neuvosto kiistää tämän ja katsoo, ettei oikeuskäytäntöä, johon kantaja vetoaa, voida soveltaa käsiteltävän asian tosiseikkoihin.

225    Tästä on yhtäältä muistutettava, että luottamuksensuojan periaate on unionin oikeuden yleinen periaate, jota neuvoston on noudatettava (ks. vastaavasti tuomio 10.12.2015, Veloserviss, C‑427/14, EU:C:2015:803, 29 ja 30 kohta).

226    Toisaalta edellä 212 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, että luottamuksensuojan kunnioittaminen on yksi niistä edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta unionin säädöksellä voi olla oikeusvarmuuden periaatteen mukaisesti taannehtiva vaikutus.

227    Lopuksi oikeuskäytännön mukaan oikeuskäytännössä asetetut edellytykset, jotka koskevat täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja luottamuksensuojan olemassaolon osoittamiseksi, koskevat ainoastaan tilannetta, jossa yksityinen oikeussubjekti on silloin, kun toimea sovelletaan häneen välittömästi eikä taannehtivasti (ks. vastaavasti tuomio 10.11.2010, SMHV v. Simões Dos Santos, T‑260/09 P, EU:T:2010:461, 64 kohta). Tämä on perusteltua siksi, että koska unionin säädöksen taannehtiva soveltaminen on sallittua vain poikkeustapauksissa, ei voida edellyttää, että yksityishenkilö osoittaa saaneensa takeet siitä, että hänen oikeudellista asemaansa ei muuteta taannehtivasti.

228    Toisin kuin neuvosto väittää, ei siis ole välttämätöntä, että kantajaan on kohdistettu subjektiivisia oikeuksia tuottavia toimia, jotta hän voi vedota luottamuksensuojaan.

229    Neuvosto ei voi vedota kantansa tueksi 14.9.2017 annettuun tuomioon Petrea (C‑184/16, EU:C:2017:684, 31 kohta ja sitä seuraavat kohdat) eikä julkisasiamies Szpunarin ratkaisuehdotukseen Petrea (C‑184/16, EU:C:2017:324, 61 kohta ja sitä seuraavat kohdat).

230    Kyseisessä asiassa unionin tuomioistuimelle esitettiin ennakkoratkaisupyyntö sen selvittämiseksi, voidaanko Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa säädetyn rekisteröintitodistuksen peruuttamisella (EUVL 2004, L 158, s. 77) loukata sen henkilön luottamuksensuojaa, jolle tällainen todistus on osoitettu.

231    Unionin tuomioistuin, joka vahvisti julkisasiamies Szpunarin kannan, katsoi lähinnä, että rekisteröintitodistuksen kaltainen toteava toimi ei sinällään voi olla perustana asianomaisen perustellulle luottamukselle oikeuteensa oleskella asianomaisen jäsenvaltion alueella (tuomio 14.9.2017, Petrea, C‑184/16, EU:C:2017:684, 35 kohta).

232    Neuvosto katsoo vastaavasti, että kyseessä olevissa luetteloissa olevan henkilön henkilöllisyyttä koskevilla tiedoilla on ainoastaan toteava arvo ja ettei niillä sellaisenaan voida luoda subjektiivisia oikeuksia.

233    Näin tehdessään neuvosto olettaa virheellisesti, että luottamuksensuojan periaatteen soveltaminen edellyttää aina sellaisten toimien antamista, joilla luodaan subjektiivisia oikeuksia. Tämä edellytys ei kuitenkaan ilmene oikeuskäytännöstä eikä etenkään 14.9.2017 annetusta tuomiosta Petrea (C‑184/16, EU:C:2017:684). Unionin tuomioistuin toteaa siinä, että rekisteröintitodistus ei sinällään voi olla perustana asianomaisen perustellulle luottamukselle, koska kyseessä on toteava toimi, mutta lisää kyseisen tuomion 36 kohdassa, että lisäksi pääasiassa on niin, ettei minkään ennakkoratkaisupyynnössä kuvatun olosuhteen perusteella voida katsoa, että toimivaltaiset viranomaiset olisivat synnyttäneet asianomaisen oleskeluoikeudesta toiveita täsmällisillä vakuutuksilla, joita niiden väitetään hänelle esittäneen. Unionin tuomioistuin ei täten sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että asianomainen on voinut saada toimivaltaisilta viranomaisilta missä tahansa muodossa sellaisia vakuutteluja, jotka ovat antaneet hänelle aihetta tiettyihin odotuksiin, vaan myönsi, että tällainen mahdollisuus on olemassa, ja selvitti, oliko se olemassa käsiteltävässä asiassa.

234    Kolmanneksi on siten tutkittava, onko neuvosto kunnioittanut kantajan luottamuksensuojaa.

235    Tässä yhteydessä edellä 227 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä on pääteltävä, että kantajan asiana ei ole osoittaa saaneensa täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja, jotka ovat omiaan osoittamaan, että hänellä oli perusteltu luottamus siihen, että neuvosto ei anna taannehtivasti vaikuttavia toimia, vaan tuomioistuimen on tarkistettava, että kantajan luottamuksensuoja on otettu asianmukaisesti huomioon vuoden 2021 toimia annettaessa.

236    Tässä tarkastelussa on otettava huomioon kaikki käsiteltävän asian olosuhteet.

237    Neuvoston kantajan edustajille 28.10.2011, 15.11.2011 ja 6.5.2013 lähettämistä kirjeistä sekä neuvoston 24.5.2012 annettuun määräykseen johtaneessa asiassa Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä käy ilmi, että neuvosto väitti varauksetta, ettei kantaja ollut kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö. Tämän toteamuksen vahvistavat vuoden 2011 marraskuun toimet sekä vuoden 2013 oikaisut (ks. edellä 24 kohta) ja vuoden 2019 oikaisut. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, ettei neuvosto ole missään vaiheessa pyytänyt kantajan edustajilta lisää kantajaa koskevia tunnistetietoja eikä väitä kantajan salanneen siltä tietoja. Toisin sanoen neuvosto ei ilmaissut 12.2.2021 päivätyn kirjeen lähettämiseen saakka minkäänlaista epäilystä siitä, ettei kantaja ollut kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

238    Näin ollen neuvosto on vakuuttanut kantajalle useaan otteeseen, ettei hän ole kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

239    Tässä yhteydessä neuvosto pyrkii väittämään, että rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevan henkilön henkilöllisyyttä koskevilla päätelmillä on ainoastaan toteava arvo, ja näkee yhtäläisyyden käsiteltävän asian tilanteen ja 25.1.2017 annettuun tuomioon Almaz-Antey Air and Space Defence v. neuvosto (T‑255/15, ei julkaistu, EU:T:2017:25, 38 ja 39 kohta) johtaneen tilanteen välillä. Viimeksi mainitussa asiassa unionin yleisen tuomioistuimen oli kuitenkin käsiteltävä kantajan esittämien vaatimusten mukauttamista koskevien pyyntöjen tutkittavaksi ottamista neuvoston lähettämän sen kirjeen osalta, jossa tämä ilmoitti vahvistavansa näkemyksensä siitä, että kantaja täytti edelleen rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta 17.3.2014 annetussa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP (EUVL 2014, L 78, s. 16) sekä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 17.3.2014 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014 (EUVL 2014, L 78, s. 6) säädetyt kriteerit ja että häneen kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet oli pidettävä voimassa. Unionin yleinen tuomioistuin jätti mainitut oikaisupyynnöt tutkimatta ja totesi, että kyseisessä kirjeessä ainoastaan vahvistettiin neuvoston arvio ja ettei sillä ollut tarkoitus korvata eikä muuttaa päätöksen 2014/145 muuttamisesta 13.3.2015 annettuun neuvoston päätökseen (YUTP) 2015/432 (EUVL 2015, L 70, s. 47), jolla kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä jatkettiin 15.9.2015 saakka, sekä asetuksen N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 13.3.2015 annettuun täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/427 (EUVL 2015, L 70, s. 1) sisältyviä luetteloon merkitsemisen perusteita.

240    Käsiteltävässä asiassa kantaja ei vaadi neuvoston hänelle lähettämien kirjeiden kumoamista mutta vetoaa niihin osoittaakseen, että neuvosto on luonut hänelle perustellun luottamuksen siihen, ettei se pidä häntä kyseisen luettelon rivillä 36 tarkoitettuna henkilönä. Vaikka siis katsottaisiin, että kyseisissä kirjeissä ainoastaan vahvistetaan neuvoston antamat eri toimet, ne kuitenkin vaikuttivat yhdessä näiden toimien kanssa siihen, että kantaja on voinut perustellusti luottaa siihen, ettei hän ole kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö. Kantaja saattoi näiden kirjeiden, joissa vahvistettiin tai ilmoitettiin neuvoston antamat toimet, ja unionin toimien taannehtivan vaikutuksen poikkeuksellisen luonteen vuoksi siten perustellusti olettaa, ettei häntä yhdistetä taannehtivasti kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettuun henkilöön.

241    Edellä esitetyn perusteella neuvosto ei ole kunnioittanut kantajan luottamuksensuojaa, kun se antoi häneen kohdistettavia toimenpiteitä, joilla on taannehtiva vaikutus.

242    Neuvoston muilla argumenteilla ei voida kyseenalaistaa tätä päätelmää.

243    Ensinnäkin neuvosto katsoo, että kaikki luetteloon merkityn henkilön henkilöllisyyttä koskevat päätelmät perustuvat asiakirjoihin sisältyviin tosiseikkoihin, joiden perusteella neuvosto ja rajoittavia toimenpiteitä toteuttavat viranomaiset voivat yksilöidä luettelossa olevan henkilön. Toisin sanoen neuvoston mukaan sen kanta henkilön henkilöllisyydestä voi muuttua sen hallussa olevien tietojen perusteella.

244    Yhtäältä on myönnetty, että neuvosto voi osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla niiden henkilöiden ja yhteisöjen henkilöllisyyden, joihin kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä se antaa (ks. tuomio 9.9.2016, Tri Ocean Energy v. neuvosto, T‑719/14, ei julkaistu, EU:T:2016:458, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin tuomioistuimet ottivat tässä yhteydessä huomioon, että tarkempien todisteiden hankkiminen on vaikeaa valtiossa, jossa käydään sisällissotaa ja jossa on autoritaarinen hallinto. Tällaisissa olosuhteissa on myönnettävä, että neuvosto voi muuttaa näkemystään henkilön tai yhteisön henkilöllisyydestä käytettävissään olevien todisteiden perusteella.

245    Kuten edellä 219 kohdassa todettiin, toisaalta on tunnustettava neuvoston mahdollisuus oikaista henkilön henkilöllisyyttä koskeva virheensä ja selventää näin henkilön tai yhteisön tilannetta.

246    Edellä 219 kohdassa tunnustettuun neuvoston oikeuteen liittyy kuitenkin rajoituksia, nimittäin luottamuksensuojan periaatteen kunnioittaminen, ja näitä rajoituksia on tärkeää noudattaa etenkin, kun rajoittavien toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden ja yhteisöjen oikeudelliseen asemaan kohdistuu huomattavia vaikutuksia.

247    Tässä yhteydessä on lisäksi muistutettava, että oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka rajoittavat toimenpiteet eivät ole rikosoikeudellinen seuraamus, neuvoston asiana on edellä 70 ja 71 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla niiden henkilöiden ja yhteisöjen henkilöllisyys, joihin kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä se antaa. Tämä on tärkeää, koska rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä niiden, joille neuvoston toimi on osoitettu, yksilöiminen oikeudellisesti riittävällä tavalla on edellytys niiden luetteloon merkitsemiselle ja riidanalaisten tosiseikkojen konkreettiselle tutkimiselle (ks. vastaavasti tuomio 16.12.2020, Haikal v. neuvosto, T‑189/19, ei julkaistu, EU:T:2020:607, 102 kohta).

248    Lisäksi tämäntyyppiset virheet olisi pidettävä mahdollisimman vähäisinä, sillä muuten rajoittavien toimenpiteiden hyödyllinen vaikutus voi heikentyä ja unionin käyttöön ottaman oikeudellisen järjestelmän tavoite, nimittäin Syyrian hallinnon painostaminen estämällä sen rahoitus, jäädä saavuttamatta.

249    Vaikka neuvostolla on siis oikeus korjata taannehtivasti virhe, jonka se on tehnyt yksilöidessään henkilön, jota rajoittavat toimenpiteet koskevat, se ei voi toimia kunnioittamatta luottamuksensuojan periaatetta. Sen argumentti on siksi hylättävä.

250    Toiseksi neuvosto mainitsee, että sen virheellinen käsitys riidanalaisten luetteloiden rivillä 36 tarkoitetun henkilön henkilöllisyydestä ei johtunut kyseisen henkilön vaan pikemminkin kantajan henkilöllisyyttä koskevien tietojen puutteesta.

251    Vaikka neuvoston väite hyväksyttäisiin, se ei kuitenkaan vetoa mihinkään kantajan edustajille tilanteen selventämiseksi lähetettyyn kirjeeseen. Kun otetaan huomioon, että käsiteltävässä asiassa sveitsiläinen pankki oli jäädyttänyt väliaikaisesti kantajan varat vuonna 2011 ja uudelleen vuonna 2015, kuten edellä 205 kohdassa muistutettiin, neuvoston olisi pitänyt käyttää jo tuolloin käytettävissään olleet keinot tilanteen selvittämiseksi, jos se katsoi, ettei sillä ollut riittävästi tietoa kantajan henkilöllisyydestä. Neuvosto pyrki lopulta hankkimaan lisätietoja vasta saatuaan 23.6.2020 päivätyn kirjeen, jossa ilmoitettiin, että Ranskan talous- ja valtiovarainministeri oli tehnyt 12.2.2020 Ranskan päätöksen jäädyttää Ranskassa olevat kantajan varat.

252    Koska Ranskan viranomaiset tekivät tämän päätöksen, neuvosto ei voi myöskään pätevästi väittää, että sen tekemä virhe oli kantajan kannalta suotuisa, koska millään rajoittavalla toimenpiteellä ei ollut vaikutuksia ennen vuoden 2021 toimien antamista. Tämä ei nimittäin osittain pidä paikkaansa, koska Ranskan viranomaiset jäädyttivät kantajalla Rankassa olleet varat tosiasiallisesti vuoden 2019 toimien perusteella, mutta ennen kaikkea siksi, että neuvosto oli tehnyt virheen, joka loi kantajalle perustellun luottamuksen siihen, ettei hän ole kyseessä olevien luetteloiden 36 kohdassa tarkoitettu henkilö, hän ei vuoden 2021 toimien antamista edeltäneinä kymmenenä vuotena nostanut kanteita, joissa olisi vaadittu kumoamaan eri toimet, joilla hänen nimensä oli merkitty luetteloihin ja pysytetty niissä. Lisäksi se mahdollisuus, että kantaja olisi nostanut kanteita, jos hän olisi tiennyt, että vuoden 2021 toimia edeltävät toimet koskivat häntä, ei ole käsiteltävässä asiassa pelkästään hypoteettinen, koska kantaja oli nostanut kanteen vuoden 2011 toimista ja kirjoittanut säännöllisesti neuvostolle saadakseen vahvistuksen siitä, ettei hän ole kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

253    Neuvoston argumentti on siten hylättävä.

254    Näin ollen on katsottava, että kantajan luottamuksensuojaa ja oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu, joten toinen ja kolmas kanneperuste on hyväksyttävä.

E       Viides kanneperuste, joka koskee oikeusvoiman loukkaamista

255    Kantaja väittää lähinnä, että kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitetun henkilön henkilöllisyyttä koskeva kysymys ratkaistiin 24.5.2012 annetulla määräyksellä Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266). Kantaja toteaa lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin antoi kyseisen ratkaisun neuvoston nimenomaisesta pyynnöstä, kun hän oli saattanut asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tehdäkseen selväksi kolmansille osapuolille, ettei häneen kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä. Kantajan mukaan neuvosto ei voi kyseenalaistaa tätä antamalla riidanalaiset toimet.

256    Neuvosto katsoo, että aiemman kanteen hylkäämisestä annetun unionin tuomioistuinten ratkaisun oikeusvoima voi olla ainoastaan esteenä toisen kanteen tutkittavaksi ottamiselle. Näin ollen on hylättävä kantajan väitteet, jotka koskevat vuonna 2011 aloitetussa menettelyssä tehdyn tutkittavaksi ottamista koskevan päätöksen oikeusvoimaa ja joilla se pyrkii estämään unionin yleistä tuomioistuinta tutkimasta käsiteltävän asian asiakysymystä.

257    On muistettava, että oikeusvoiman periaate on tärkeä sekä unionin oikeusjärjestyksessä että kansallisissa oikeusjärjestyksissä. Itse asiassa sekä oikeusrauhan ja oikeussuhteiden vakauden että hyvän lainkäytön varmistamiseksi on tärkeää, että kaikkien käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen käytön tai näitä oikeussuojakeinoja varten säädettyjen määräaikojen umpeen kulumisen jälkeen lopullisiksi tulleita tuomioistuinten päätöksiä ei voida enää saattaa kyseenalaisiksi (tuomio 30.9.2003, Köbler, C‑224/01, EU:C:2003:513, 38 kohta).

258    Pääasiallisena tarkoituksena on estää vaikutuksiltaan ristiriitaisten tai jopa yhteensopimattomien päätösten rinnakkaiselo unionin oikeusjärjestyksessä. Tästä syystä kanne on jätettävä tutkimatta sellaisen aikaisemman tuomion oikeusvoiman takia, jossa on ratkaistu kanne, jonka asianosaiset, kohde ja peruste ovat olleet samat (tuomio 19.9.1985, Hoogovens Groep v. komissio, 172/83 ja 226/83, EU:C:1985:355, 9 kohta; tuomio 5.6.1996, NMB France ym. v. komissio, T‑162/94, EU:T:1996:71, 37 kohta ja tuomio 25.6.2010, Imperial Chemical Industries v. komissio, T‑66/01, EU:T:2010:255, 197 kohta).

259    Tässä mielessä oikeusvoima ulottuu sekä tuomioistuimen päätöksen päätösosaan että sen perusteluihin, jotka ovat päätösosalle tarvittava tuki, koska ne ovat välttämättömät määritettäessä päätösosan täsmällistä sisältöä (ks. vastaavasti tuomio 3.10.2000, Industrie des poudres sphériques v. neuvosto, C‑458/98 P, EU:C:2000:531, 81 kohta ja tuomio 1.7.2009, ThyssenKrupp Stainless v. komissio, T‑24/07, EU:T:2009:236, 113 ja 140 kohta).

260    Käsiteltävässä asiassa asianosaiset ovat eri mieltä 24.5.2012 annetun määräyksen Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) oikeusvoiman ulottuvuudesta.

261    On todettava, että käsiteltävässä asiassa ei ole tarkoitus ratkaista sitä, onko toimista, joiden laillisuuden unionin yleinen tuomioistuin on tutkinut osittain tai kokonaan, nostettu kanne jätettävä tutkimatta, vaan se, sitoiko 24.5.2012 annettu määräys Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) neuvostoa, kun se antoi riidanalaiset toimet.

262    Kuten edellä 58 kohdassa muistutettiin, käsiteltävänä olevassa kanteessa ei vaadita vuoden 2011 toimien kumoamista vaan ainoastaan 6.5.2021 ja 30.5.2022 annettujen riidanalaisten toimien kumoamista.

263    On kuitenkin ristiriitaista, että vuoden 2021 toimilla on taannehtiva vaikutus ja vuoden 2022 pysyttämistoimissa todetaan edelleen, että kantajan nimi merkittiin kyseisiin luetteloihin alun perin 23.8.2011, koska yhtäältä on olemassa lainvoimainen tuomioistuimen ratkaisu, jossa todetaan, ettei kantaja ole vuoden 2011 toimissa tarkoitettu henkilö, ja toisaalta myöhemmin annetuissa neuvoston toimissa todetaan päinvastaista.

264    Toteamalla riidanalaisissa toimissa, että vuoden 2011 toimet koskivat kantajaa, neuvosto loukkaa 24.5.2012 annetun määräyksen Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) oikeusvoiman periaatetta. Neuvosto aiheutti näin sen, että unionin oikeusjärjestyksessä on samanaikaisesti olemassa päätös ja toimia, joiden vaikutukset ovat keskenään ristiriidassa tai jopa yhteensopimattomia.

265    Tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa neuvoston väitteillä, joiden tueksi se vetoaa 13.2.2003 annettuun tuomioon Meyer v. komissio (T‑333/01, EU:T:2003:32).

266    Edellä mainitun 13.2.2003 annetun tuomion Meyer v. komissio (T‑333/01, EU:T:2003:32) 25 ja 27 kohdasta ilmenee, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että 10.4.2000 annettuun määräykseen Meyer v. komissio ja EIP (T‑361/99, EU:T:2000:107) johtaneessa asiassa, jossa se ei käsitellyt asiakysymystä, se ei ratkaissut mitään oikeudellista tai tosiasiallista kysymystä siten, että se olisi ollut sidottu siihen kyseisessä asiassa, minkä vuoksi oikeusvoimavaikutukseen perustuva väite oli hylättävä.

267    Neuvosto päättelee tästä, että 24.5.2012 annettua määräystä Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) ei pidä vastaavasti ottaa huomioon, koska siinä käsitellään ainoastaan kantajan vuoden 2011 toimista nostaman kanteen tutkittavaksi ottamista.

268    Pelkästään sillä seikalla, että kantajan henkilöllisyyttä koskeva kysymys ratkaistiin tarkasteltaessa kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä eikä pääasiaa tutkittaessa, ei ole merkitystä. Unionin tuomioistuinten ratkaisun oikeusvoimaa arvioitaessa merkitystä on ainoastaan sillä, onko unionin yleinen tuomioistuin antanut lopullisen vastauksen tiettyyn kysymykseen. Näin ollen 24.5.2012 annetun määräyksen Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) oikeusvoimaa ei voida sulkea pois pelkästään sillä perusteella, että kyse on tutkimatta jättämistä koskevasta määräyksestä.

269    Sitä vastoin on huomautettava, että neuvosto on loukannut 24.5.2012 annetun määräyksen Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) oikeusvoimaa ainoastaan vuoden 2011 toimien yhteydessä. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi nimittäin ainoastaan näiden toimien osalta, ettei kantaja ollut kyseessä olevien luetteloiden rivillä 36 tarkoitettu henkilö.

270    On muistutettava, että kuten neuvosto perustellusti toteaa, oikeusvoiman periaatetta ei voida laajentaa siten, että määräyksellä ratkaistaisiin kysymyksiä, jotka liittyvät toisiin oikeustoimiin, jotka on annettu muiden todisteiden perusteella ja jotka koskevat eri perussäädöksiä (ks. vastaavasti tuomio 29.11.2018, Bank Tejarat v. neuvosto, C‑248/17 P, EU:C:2018:967, 76 kohta ja tuomio 23.9.2020, Kaddour v. neuvosto, T‑510/18, EU:T:2020:436, 92 kohta).

271    Kantaja ei voi siten perustellusti väittää, että riidanalaiset toimet on annettu vuoden 2011 toimia lukuun ottamatta oikeusvoiman periaatteen vastaisesti.

272    Tässä yhteydessä pitää paikkansa, kuten kantaja väittää, että henkilön henkilöllisyyttä koskevaan kysymykseen voi periaatteessa olla vain yksi vastaus, joka ei voi muuttua ajan kuluessa, mutta on muistutettava, kuten edellä 244 kohdassa mainittiin, että Syyriaan kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä neuvosto voi osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla niiden henkilöiden ja yhteisöjen henkilöllisyyden, joihin kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä se antaa. Koska edellä 219 kohdassa lisäksi todettiin, että neuvostolla oli mahdollisuus oikaista henkilön henkilöllisyyttä koskeva virheensä, on vahvistettava, ettei 24.5.2012 annetun määräyksen Assaad v. neuvosto (T‑550/11, ei julkaistu, EU:T:2012:266) oikeusvoimaa voida ulottaa toimiin, joiden tueksi esitetyt todisteet eivät olleet neuvoston hallussa vuoden 2011 toimia annettaessa.

273    Edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että viides kanneperuste on hyväksyttävä siltä osin kuin riidanalaisissa toimissa osoitetaan, että vuoden 2011 toimet koskivat kantajaa.

274    Koska myös ensimmäinen, toinen ja kolmas kanneperuste hyväksytään, riidanalaiset toimenpiteet on kumottava, eikä harkintavallan väärinkäyttöä koskevaa neljättä kanneperustetta ole tarpeen tutkia.

F       Riidanalaisten toimien kumoamisen ajalliset vaikutukset

275    Neuvosto vaati kolmannessa vaatimuksessaan, että jos unionin yleinen tuomioistuin kumoaa riidanalaiset toimet siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, se määrää myös, että päätöksen 2022/849 vaikutukset pidetään voimassa kantajaa koskevilta osin siihen saakka, kunnes täytäntöönpanoasetuksen 2022/840 osittainen kumoaminen tulee voimaan.

276    Ensinnäkin täytäntöönpanoasetuksesta 2022/840 on muistutettava, että Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 60 artiklan toisessa kohdassa todetaan, että poiketen siitä, mitä SEUT 280 artiklassa määrätään, unionin yleisen tuomioistuimen päätökset, joilla julistetaan asetus mitättömäksi, tulevat voimaan vasta kyseisen perussäännön 56 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun muutoksenhakuajan kuluttua tai, jos muutosta on haettu tämän ajan kuluessa, muutoksenhaun hylkäämisestä.

277    Näissä olosuhteissa neuvostolla on, jos tuomioon ei haeta muutosta, kahden kuukauden määräaika – pidennettynä pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenellä päivällä – tämän tuomion tiedoksi antamisesta lukien korjata todetut rikkomiset antamalla tarvittaessa uusia kantajaan kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä.

278    Päätöksestä 2022/849 on sitä vastoin todettava, että sen kumoamisen pitäisi lähtökohtaisesti johtaa siihen, että kantajan nimi poistetaan päätöksen 2013/255 liitteessä I olevasta luettelosta.

279    Täytäntöönpanoasetuksen 2022/840 ja päätöksen 2022/849 kumoamisen voimaantuloajankohdan välinen ero voisi kuitenkin johtaa oikeusvarmuuden vakavaan loukkaamiseen, koska molemmissa säädöksissä kantajaan kohdistetaan samanlaisia toimenpiteitä (ks. vastaavasti tuomio 28.9.2022, LAICO v. neuvosto, T‑627/20, ei julkaistu, EU:T:2022:590, 106 kohta).

280    Päätöksen 2022/849 vaikutukset on näin ollen pidettävä kantajan osalta voimassa muutoksenhakua koskevan määräajan päättymispäivään saakka tai, jos muutosta haetaan tässä määräajassa, muutoksenhaun mahdolliseen hylkäämiseen asti.

 Oikeudenkäyntikulut

281    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

282    Koska neuvosto on hävinnyt käsiteltävän asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu neljäs jaosto),

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2021/751, Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/743, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 30.5.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/849 ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 30.5.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/840 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Nizar Assaadia.

2)      Päätöksen 2022/849 vaikutukset pidetään Assaadin osalta voimassa muutoksenhakua koskevan määräajan päättymispäivään saakka tai, jos muutosta haetaan tässä määräajassa, muutoksenhaun mahdolliseen hylkäämiseen asti.

3)      Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Gervasoni Madise Nihoul

Frendo       Martín y Pérez de Nanclares

Julistettiin Luxemburgissa 8 päivänä maaliskuuta 2023.

Allekirjoitukset

Sisällys

I  Asian tausta ja kanteen nostamisen jälkeiset tosiseikat

II  Asianosaisten vaatimukset

III  Oikeudellinen arviointi

A  Käsiteltävänä olevan kanteen kohde ja ulottuvuus

B  Kantajan vastauksessaan esittämän näytön tutkittavaksi ottaminen

C  Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee arviointivirheitä

1.  Alustavat huomautukset

2.  Luetteloon merkitsemisen perusteet ja merkitsemiskriteerien määrittäminen

3.  Todisteet

4.  Todisteiden luotettavuus ja merkityksellisyys

5.  Luetteloon merkitsemisen perusteet

a)  Syyriassa toimivan johtavan liike-elämän edustajan asema

1)  Kantajan taloudelliset intressit

2)  Kantajan asema tietyissä kauppaan liittyvissä elimissä

3)  Päätelmä kantajan asemasta Syyriassa toimivana johtavana liike-elämän edustajana

b)  Yhteydet Assadin ja Makhloufin perheiden jäseniin

1)  Yhteydet Makhloufin perheen jäseniin

2)  Kantajan yhteydet Assadin perheen jäseniin

3)  Päätelmä kantajan yhteyksistä Makhloufin ja Assadin perheiden jäseniin

c)  Yhteys Syyrian hallintoon

6.  Päätelmä ensimmäisestä kanneperusteesta, joka koskee arviointivirheitä

D  Toinen kanneperuste, joka koskee luottamuksensuojan periaatteen loukkaamista, ja kolmas kanneperuste, joka koskee oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista

1.  Kolmannen kanneperusteen tutkittavaksi ottaminen

2.  Toisen ja kolmannen kanneperusteen tutkiminen

a)  Riidanalaisten toimien taannehtivuus

b)  Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden loukkaaminen

1)  Yleisen edun olemassaolo

2)  Kantajan luottamuksensuoja

E  Viides kanneperuste, joka koskee oikeusvoiman loukkaamista

F  Riidanalaisten toimien kumoamisen ajalliset vaikutukset

Oikeudenkäyntikulut

*      Oikeudenkäyntikieli: englanti.