Asia T-278/10

Wesergold Getränkeindustrie GmbH & Co. KG

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus sanamerkin WESTERN GOLD rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisemmat kansalliset, kansainväliset ja yhteisön sanamerkit WESERGOLD, Wesergold ja WeserGold – Suhteelliset hylkäysperusteet – Sekaannusvaaran puuttuminen – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta – Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyky

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) tuomio 21.9.2012

1.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseisten tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuus – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne unionin tuomioistuimissa – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Tosiseikkojen tutkiminen uudelleen sellaisten todisteiden valossa, jotka on esitetty ensimmäisen kerran unionin yleisessä tuomioistuimessa, ei kuulu kyseiseen toimivaltaan

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 65 artikla)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseisten tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuus – Tavaroiden tai palvelujen täydentävä luonne

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Kyseisten tavaramerkkien samankaltaisuus – Merkityssisältöjen erot voivat neutralisoida lausuntatapojen ja ulkoasujen samankaltaisuudet – Edellytykset

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

5.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Valitus viraston väiteosaston päätöksestä – Valituslautakunnan suorittama tutkinta – Tutkinnan laajuus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 64 artiklan 1 kohta)

6.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne unionin tuomioistuimissa – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Valituslautakuntien päätösten laillisuusvalvonta – Päätös, jossa ei ole arvioitu tosiseikkoja

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 65 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 26 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 35 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 40 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 58 kohta)

5.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 64 artiklan 1 kohdasta käy ilmi, että tutkittuaan pääasian valituslautakunta ratkaisee valituksen ja se ”voi käyttää kiistetyn päätöksen tehneen osaston toimivaltaa” eli lausua siis itse väitteestä hyläten sen tai todeten sen perustelluksi ja vahvistaa tai kumota näin riidanalaisen päätöksen.

Se, ettei valituslautakunnassa esitetyssä vastineessa vedota täsmällisesti erottamiskyvyn kasvamiseen käytössä, ei näin ollen vaikuta valituslautakunnan velvollisuuteen tutkia uudelleen täysimääräisesti väitteen oikeudelliset seikat ja tosiseikat aineellisesti, kun se ottaa itse kantaa väitteeseen.

Sen tutkinnan laajuus, jonka valituslautakunta on velvollinen suorittamaan valituksen kohteena olevan päätöksen osalta, ei nimittäin lähtökohtaisesti määräydy valituksen tehneen osapuolen esittämien perusteiden nojalla. Sitä suuremmalla syyllä tiettyjen valituslautakunnassa esitettyjen puolustautumisperusteiden tarkentamatta jättäminen ei rajoita valituslautakunnan tutkinnan laajuutta.

(ks. 71 ja 80 kohta)

6.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan valituslautakunta tekee valitusta koskevan päätöksen tutkittuaan valituksen hyväksyttävyyden. Tämä velvollisuus tutkia valitus sisältää käyttöön perustuvan erottamiskyvyn huomioon ottamisen, kun siihen on vedottu. Ei voida sulkea pois sitä, että valituslautakunta olisi voinut, jos se olisi tutkinut kantajan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) menettelyn aikana käyttöön perustuvasta erottamiskyvystä esittämät väitteet ja todisteet, tehdä erilaisen päätöksen kuin riidanalainen päätös. Kun valituslautakunta jätti tällaisen tutkimisen tekemättä, se siis rikkoi olennaisia menettelymääräyksiä, minkä johdosta riidanalainen toimi on kumottava.

Koska valituslautakunta ei virheellisesti ole arvioinut käytössä kasvanutta erottamiskykyä koskevia väitteitä ja todisteita, unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole tarkastella näitä samoja väitteitä ja todisteita riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen yhteydessä. Unionin yleinen tuomioistuin ei nimittäin voi tällaisen vaatimuksen yhteydessä laillisuusvalvontaa harjoittaessaan korvata valituslautakunnan tekemättä jättämää tosiseikkojen arviointia omalla arvioinnillaan. Jos unionin yleinen tuomioistuin toteaa kumoamiskanteen yhteydessä, että valituslautakunnan päätöstä, joka on kyseenalaistettu tässä tuomioistuimessa nostetulla kanteella, rasittaa lainvastaisuus, sen on kumottava kyseinen päätös. Se ei voi hylätä kannetta ja korvata riidanalaisen toimen toteuttaneen SMHV:n toimivaltaisen instanssin perusteluja omillaan.

(ks. 81 ja 83 kohta)