Kanne 11.8.2021 – Unkari v. komissio

(asia T-491/21)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Unkari (asiamiehet: M. Z. Fehér ja G. Koós)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 16.6.2021 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/988¹ siltä osin kuin se koskee Unkaria, koska siinä jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksettavat tuet varainhoitovuosilta 2016–2019 olennaisen valvonnan puuttumisen perusteella (Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, metsätalouden toimenpiteet)

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unkarin hallituksen mielestä komissio tulkitsee virheellisesti asetuksen (EU) N:o 1306/2013² 30 artiklaa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014³ 28 artiklan 1 kohdan b alakohtaa. Unkarin hallitus katsoo, että Euroopan komission selittävän asiakirjan, joka koskee maaseudun kehittämiseen myönnettävien tukien laskentamenetelmiä päällekkäisen rahoituksen pois sulkemiseksi, sellaisena kuin se on vuoden 2017 helmikuussa päivätyssä versiossaan, 3.4.2 kohtaan sisältyvässä päättelyssä ei noudateta mainittuja säännöksiä. Selittävä asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova eikä siinä esitetty tulkinta myöskään ole unionin oikeuden mukainen.

Kanteensa tueksi Unkarin hallitus vetoaa pääasiallisesti yhteen kanneperusteeseen. Sen mielestä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 30 artiklassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 28 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ei velvoiteta säätämään viherryttämiseen ja metsittämiseen myönnetyistä tuista mahdollisesti seuraavaa päällekkäistä rahoitusta koskevasta valvonnasta, kun otetaan huomioon, että unionin oikeuden voimassa olevien säännösten mukaan päällekkäisen rahoituksen perusteltua riskiä ei ole siltä osin kuin kyse on mainittuun kahteen tarkoitukseen myönnettävistä tuista.

Tämän väitteen toteen näyttääkseen Unkarin hallitus ensinnäkin pyrkii osoittamaan, että metsittämistä ja viherryttämistä varten rahoitetuilla menoilla on täysin toisistaan poikkeava tukitavoite. Tämän jälkeen Unkarin hallitus toteaa kannekirjelmässään, että tukia koskevat asiayhteydet poikkeavat myös täysin toisistaan. Tuilla on omat tukikelpoisuuden kriteerinsä eivätkä tuettujen menojen alat vastaa toisiaan.

Lopuksi Unkarin hallitus katsoo, että Euroopan komissio tulkitsee virheellisesti asetuksen (EU) N:o 1306/2013 30 artiklaan sisältyvän päällekkäistä rahoitusta koskevan yleisen kiellon ulottuvuutta eikä ota huomioon, että unionin voimassa olevassa säännöstössä ei säädetä nimenomaisesti, että metsittämiseen ja viherryttämiseen myönnetty tuki merkitsee päällekkäistä rahoitusta.

____________

¹ EUVL 2021, L 218, s. 9.

² Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549).

³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta 17.7.2014 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 (EUVL 2014, L 227, s. 69).