Kanne 22.5.2015 – Kiselev v. neuvosto

(Asia T-262/15)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Dmitry Konstantinovich Kiselev (Koroljov, Venäjä) (edustajat: barrister T. Otty, barrister B. Kennelly ja solicitor J. Linneker)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 13.3.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/432 (EUVL L 70, s. 47) ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 13.3.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/427 (EUVL L 70, s. 1) siltä osin, kuin ne koskevat kantajaa

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan asiassa tehtiin ilmeinen arviointivirhe, kun katsottiin, että kantaja täytti edellä mainitun päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa (sellaisena kuin se on muutettuna) ja edellä mainitun asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa (sellaisena kuin se on muutettuna) esitetyt edellytykset sille, että hänet voitiin kirjata mainittuihin säännöksiin.

Kantaja väittää, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan noudattamisen varmistamiseksi edellytystä päätökseen ja asetukseen kirjaamiseksi on tulkittava sananvapauden kanssa yhdenmukaisella tavalla. Kantajan mukaan perusteeseen, jonka mukaan henkilö ”tukee aktiivisesti” Venäjän hallituksen Ukrainaa koskevaa politiikkaa, on sisällyttävä edellytys siitä, että henkilöllä on oltava kyseessä olevaan politiikkaan suurempi vaikutusvalta kuin pelkästään mielipiteen ilmaiseminen journalistisessa yhteydessä. Kantaja väittää, että hän on journalisti ja mediayhtiön johtaja eikä hänellä näin ollen ole edellytettyä vaikutusvaltaa tai todellista vaikutusta Ukrainan tilanteeseen tai vastuuta siitä. Kantaja ei itse asiassa ole koskaan nimenomaisesti tukenut ”Venäjän joukkojen lähettämistä Ukrainaan”, kuten neuvosto väittää.

Toinen kanneperuste perustuu sananvapauden loukkaamiseen.

Kantajan mukaan rajoittavilla toimenpiteillä rangaistaan kantajaa niistä poliittisista mielipiteistä, jotka hän on esittänyt journalistina ja kommentaattorina. Toimenpiteillä myös rajoitetaan hänen mahdollisuuttaan käyttää sananvapauttaan ja hänen johtamansa Rossiya Segodnya -nimisen uutistoimiston toimintaa. Kantajan mukaan pelkästään sillä seikalla, että neuvosto vastustaa joidenkin kantajan reportaasien sisältöä, ei voida oikeuttaa rajoittavia toimenpiteitä. Asiassa ei myöskään ole esitetty näyttöä siitä, että kantaja olisi kehottanut väkivaltaan tai tehnyt mitään, mikä oikeuttaisi hänen sananvapautensa rajoittamisen.

Kolmannen kanneperusteen mukaan kantajan puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan on loukattu.

Kantaja väittää, ettei hänelle esitetty koskaan ”vakavasti otettavaa ja uskottavaa näyttöä” tai ”konkreettisia todisteita ja tietoja”, joilla voitaisiin oikeuttaa rajoittavien toimenpiteiden kohdistaminen häneen. Kantaja väittää, että neuvoston ”näyttö” (ja siitäkin vain osa) esitettiin hänelle vasta, kun hänet oli kirjattu uudelleen puheena oleviin säännöksiin.

Neljännen kanneperusteen mukaan neuvosto ei esittänyt kantajalle riittäviä perusteita hänen kirjaamiselleen mainittuihin säännöksiin.

Kantajan mukaan esitetyt perusteet ovat äärimmäisen ylimalkaisia, eikä niissä yksilöidä tosiasiallista ja erityistä syytä, jonka perusteella häneen kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

Viidennessä kanneperusteessa väitetään vaihtoehtoisesti, että neuvosto nojautui lainvastaiseen toimenpiteeseen (sikäli kuin kirjaamisedellytyksellä sallitaan kantajan sananvapauden loukkaaminen)

Kantaja väittää, että mikäli ensimmäisen kanneperusteen vastaisesti katsotaan, että kirjaamisedellytystä on tulkittava siten, että sillä sallitaan median kanssa toimivien luonnollisten henkilöiden kirjaaminen pelkästään siitä syystä, että he esittävät poliittisia mielipiteitä, joita neuvosto ei hyväksy, tällaisella kirjaamisedellytyksellä ei ole asianmukaista laillista perustaa ja/tai se ei ole oikeasuhteinen päätöksen ja asetuksen tavoitteisiin nähden.

Kuudennen kanneperusteen mukaan asiassa on rikottu EU:n ja Venäjän välistä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta.

Kantaja väittää, ettei asiassa ole pyritty oikeuttamaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 52 artiklan rikkomista, joka johtuu (muun muassa) kantajan varojen vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta, eikä 90 artiklan mukaista menettelyä yhteistyöneuvostossa ole pyritty aloittamaan.

____________