Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tallinna Halduskohus (Viro) on esittänyt 17.7.2023 – Warmeston OÜ v. AS Elering

(Asia C-446/23, Warmeston)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tallinna Halduskohus

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Warmeston OÜ

Vastaaja: AS Elering

Ennakkoratkaisukysymykset

Miten Euroopan komission 6.12.2017 antaman päätöksen SA.47354 42 ja 43 kohdassa esitettyä käsitettä ”(investointi)hanke” on tulkittava?

Miten on arvioitava, mitkä menot liittyvät hankkeeseen ja ovat mahdollisesti johtaneet siihen, että hanke on ollut 31.12.2016 sellaisessa kehitysvaiheessa, että sen valmiiksi saattaminen on erittäin todennäköistä (tässä hankkeessa on kyse töiden aloittamisesta)?

a.    Voiko muun muassa sähköntuotantolaitoksen sisältävän hankkeen osana olla laitos, joka ei ole sähköntuotantolaitos (esim. puupellettitehdas)?

b.    Vaikuttavatko seuraavat seikat edellä esitettyyn kysymykseen annettavaan vastaukseen:

i.    Onko kyseinen laitos, joka siis ei ole energiantuotantolaitos, taloudellisesti sidoksissa sähköntuotantolaitokseen?

ii.    Onko tämän laitoksen, joka ei ole energiantuotantolaitos, oltava teknisesti (energiantuotannon kannalta) sidoksissa sähköntuotantolaitokseen, eli riippuuko sähköntuotantolaitoksen toiminta, energiahuolto tai vastaava tästä laitoksesta?

iii.    Oliko tämän laitoksen, joka ei ole energiantuotantolaitos, rakentaminen sinänsä taloudellisesti kannattavaa ja teknisesti järkevää (laitos on esimerkiksi ollut toiminnassa yli kymmenen vuotta, eikä hankkeen toteuttaja ole tuona aikana ryhtynyt toimenpiteisiin sähköntuotantolaitoksen rakentamiseksi)?

c.    Voiko laitos, joka ei ole energiantuotantolaitos, olla osa sähköntuotantolaitosta koskevaa hanketta pelkästään siitä syystä, että sen toiminta on taloudellisesti kannattavampaa yhdessä sähköntuotantolaitoksen kanssa?

d.    Onko tarpeen selvittää muun muassa se, onko laitos, joka ei ole energiantuotantolaitos, osa sähköntuotantolaitosta koskevaa hanketta (eli olisiko hankkeen toteuttaja rakentanut laitoksen, joka ei ole energiantuotantolaitos, jos se ei olisi suunnitellut sähköntuotantolaitosta) – vai päinvastoin?

Kun arvioidaan, voidaanko töiden katsoa alkaneen 6.12.2017 annetun Euroopan komission päätöksen SA.47354 42 kohdassa tarkoitetulla tavalla, onko perusteena pidettävä pelkästään sitä, että ehdottomat ja sitovat sitoumukset on muodollisesti hyväksytty (esim. asiaa koskevalla allekirjoituksella), vai onko joka kerta erikseen selvitettävä aineellisesti, onko hanke sellaisessa kehitysvaiheessa, että sen valmiiksi saattaminen on erittäin todennäköistä, ja olisiko hankkeen keskeyttämisellä myös aineellisesti kielteisiä seurauksia yritykselle?

a.    Onko muun muassa hankkeen kehitysvaihetta arvioitava kaikkien töiden aloittamista koskevien vaihtoehtojen, myös rakennustöiden aloittamisen, kannalta?

b.    Miten on arvioitava esimerkiksi tehtyjen sitoumusten sisältöä? Voidaanko tehtyjen investointien/sitoumusten/rakennustöiden/menojen suhde hankkeen kokonaisarvoon ottaa huomioon? Onko myös sillä merkitystä, koskevatko tehdyt sitoumukset sähköntuotantolaitosta vai hankkeen infrastruktuuria?

c.    Voidaanko töiden katsoa alkaneen esimerkiksi silloin, kun yritys on tehnyt sitoumuksia / tehnyt investointeja / aloittanut rakennustyöt / hankkinut laitteita ennen 31.12.2016, vaikka menojen määrä on koko hankkeen laajuuteen nähden niin vähäinen, että hankkeen ei voida katsoa olevan sellaisessa kehitysvaiheessa, että sen valmiiksi saattaminen on erittäin todennäköistä? Millaista menojen ja hankkeen kokonaisarvon välistä suhdetta voidaan kohtuudella pitää riittävänä, jotta hankkeen voidaan katsoa olevan sellaisessa kehitysvaiheessa, että sen valmiiksi saattaminen on erittäin todennäköistä?

d.    Kun jäsenvaltio arvioi esimerkiksi sitä, voidaanko töiden katsoa alkaneen vai ei, onko jäsenvaltion vahvistettava kannustavan vaikutuksen olemassaolo vai onko sen oletettava olevan olemassa 6.12.2017 annetun Euroopan komission päätöksen SA.47354 mukaisesti?

____________