Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Brighton Marine and Palace Pier Companyn 21.8.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

    (Asia T-252/02)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

Brighton Marine and Palace Pier Company, Jarrow, Tyne and Wear (Yhdistynyt kuningaskunta) on nostanut 21.8.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajat ovat C. Vajda, QC, ja solicitor T. Usher.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa 9.4.2002 tehdyn päätöksen sekä EY 87 artiklan 1 kohtaa että EY 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaa koskevien päätelmien osalta

(velvoittaa komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet ja oikeudellinen arviointi

Kantaja vastaa Brighton Palace Pierin liiketoiminnasta. Riidanalaisessa päätöksessä komissio katsoi, että Brighton West Pierin restaurointiin ei sisältynyt valtiontukia ja totesi toissijaisesti, että mahdolliset tuet olivat yhteismarkkinoille soveltuvia. Kantaja huomauttaa, että Brighton West Pierin restaurointiin osallistuu yksityinen osakas eli St. Modwen. Tämä osakas hyödyntää kaupallisesti laituria ja sen viereisiä maita restauroinnin jälkeen. Tämä aiheuttaa kantajalle välittömän kilpailijan, koska West Pier, joka sijaitsee ainoastaan 1,2 kilometrin päässä Palace Pieristä, tarjoaa tällöin samat palvelut ja mahdollisuudet kuin kantaja tällä hetkellä.

Kantaja väittää, että komissio erehtyi katsoessaan, että toimenpiteet eivät suosineet St. Modwenia. Kantajan mukaan restauroinnin rahoittaminen antaa St. Modwenille mahdollisuuden toteuttaa suuri kaupallinen hanke siinä laajuudessa ja sellaisessa paikassa, mikä ei muuten olisi mahdollista. Tämä antaa St. Modwenille kilpailuedun kantajaan nähden.

Kantaja väittää lisäksi, että komissio erehtyi katsoessaan, että kyseiset toimenpiteet eivät vaikuta kilpailuun ja yhteisön sisäiseen kauppaan. Kantaja väittää, että päätös oli virheellinen, koska siinä otettiin huomioon ainoastaan kilpailuvaikutus, joka saattaa syntyä West Pierin kulttuuriperintökeskuksen toiminnasta. Päätöksessä olisi kantajan mukaan sen sijaan pitänyt ottaa huomioon myös se vaikutus kilpailuun ja kauppaan, joka saattaa syntyä uuden rannan liikerakennusten sekä West Pierin liiketilan hoitamisesta ja käytöstä. Kantajan mukaan tätä uutta kaupallista kehitystä ei tapahtuisi, jos West Pierin restaurointia ei rahoitettaisi.

Kantaja väittää lopuksi, että komissio erehtyi katsoessaan, että jos oli kyse tuesta, se oli EY 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuvaa. Kantajan mukaan komissio ei verrannut mahdollisen kulttuuriin tai kulttuuriperintöön liittyvän tavoitteen etuja paljon suurempiin puhtaasti taloudellisiin näkökohtiin. Se ei myöskään ottanut huomioon kantajalle eli Palace Pierille, joka on myös English Heritagen luetteloima rakennus, aiheutuvia mahdollisia haitallisia seuraamuksia, vaan luottaa yksinomaan tämän kaupalliseen elinkelpoisuuteen.

____________