Asiat T-494/08–T-500/08 ja T-509/08

Ryanair Ltd

vastaan

Euroopan komissio

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Valtiontukien valvontamenettelyjä koskevat asiakirjat – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden implisiittiset epäämiset – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden nimenomaiset epäämiset – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaan liittyvä poikkeus – Velvollisuus suorittaa konkreettinen ja asiakirjakohtainen tutkinta

Tuomion tiivistelmä

1.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen vastaamiselle asetettu määräaika – Jatkamisen edellytykset

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 8 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Kanne komission implisiittisestä hylkäämispäätöksestä, joka koskee asiakirjoihin tutustumista koskevaa hakemusta – Päätös, joka on peruutettu siitä syystä, että komissio on myöhemmin tehnyt nimenomaisen päätöksen – Kantaja, joka on toissijaisesti nostanut kanteen viimeksi mainitusta päätöksestä – Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen

(EY 230 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

3.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Pätevyysolettama – Mitätön päätös – Käsite

4.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Ulottuvuus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta)

5.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä – Kanneperuste, joka koskee perustelujen virheellisyyttä – Eroavaisuudet

(EY 253 artikla)

1.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohdassa säädetty määräaika on pakottava eikä sitä voida jatkaa, jollei kyse ole tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädetyistä olosuhteista, ilman että kyseinen artikla jäisi vaille tehokasta vaikutusta, koska hakija ei tietäisi tarkalleen, mistä päivästä alkaen hän voi mainitun asetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti nostaa kanteen tai tehdä kantelun.

(ks. 39 kohta)

2.      Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät vain, jos kantajalla on intressi saada kyseinen toimi kumotuksi. Oikeussuojan tarpeen, joka koskee kanteen kohdetta, on oltava olemassa kannetta nostettaessa uhalla, että kanne jätetään muuten tutkimatta. Oikeussuojan tarpeen on lisäksi oltava olemassa tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka uhalla, että lausunnon antaminen asiassa raukeaa, mikä edellyttää, että kanteen käsittelyn tulos voi tuottaa kantajalle jotakin hyötyä. Jos kantajan oikeussuojan tarve katoaa menettelyn aikana, unionin yleisen tuomioistuimen pääasiassa antama ratkaisu ei voi tuottaa kantajalle hyötyä.

Siltä osin kuin on kyse vaatimuksesta kumota yleisön oikeutta saada tutustua komission asiakirjoihin koskevassa menettelyssä, jota koskevat säännökset on annettu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa N:o 1049/2001, tehdyt implisiittiset epäämispäätökset, jotka komissio on itse asiassa peruuttanut tekemällä myöhemmin nimenomaiset epäämispäätökset, on todettava, ettei tällaista kannetta voida ottaa tutkittavaksi, koska kantajalla ei ole oikeussuojan tarvetta mainittujen implisiittisten päätösten osalta siitä syystä, että ennen kyseisen kanteen nostamista on tehty ne nimenomaiset päätökset, joiden kumoamista se vaatii toissijaisesti. Tällaisten implisiittisten päätösten mahdollinen kumoaminen muotovirheen takia voisi näet johtaa ainoastaan uusiin päätöksiin, jotka ovat sisällöltään samanlaisia kuin nimenomaiset päätökset. Näitä implisiittisiä päätöksiä koskevan kanteen tutkimista ei myöskään voida perustella sillä, että tavoitteena on välttää väitetyn lainvastaisuuden toistuminen, eikä sillä, että tavoitteena on tehdä mahdollisen vahingonkorvauskanteen nostaminen helpommaksi, sillä nämä tavoitteet voidaan saavuttaa nimenomaisista päätöksistä nostettujen kanteiden tutkimisella.

(ks. 41–48 kohta)

3.      Mahdollisuus katsoa toimi mitättömäksi voi koskea ainoastaan toimia, joissa on erityisen vakavia ja ilmeisiä virheitä. Koska toimielinten toimen mitättömäksi julistamisen seuraukset ovat vakavia, tällainen toteamus voidaan oikeusvarmuussyistä tehdä ainoastaan täysin poikkeuksellisissa tilanteissa.

(ks. 49 kohta)

4.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta tulkittaessa on otettava huomioon se, ettei muilla asianomaisilla kuin kyseisellä jäsenvaltiolla ole valtiontukien valvontamenettelyissä oikeutta tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin, ja hyväksyttävä näin ollen yleinen olettama, jonka mukaan hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa olevien asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaa lähtökohtaisesti tutkintatoimien tarkoitusten suojaa.

Komissio voi siten asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan nojalla evätä oikeuden tutustua valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviin kaikkiin asiakirjoihin, ja se saattaa menetellä näin tutkimatta ensin näitä asiakirjoja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti.

Kyseisellä yleisellä olettamalla ei suljeta pois mainittujen asianomaisten oikeutta osoittaa, että tietty asiakirja, jonka sisältämien tietojen ilmaisemista on pyydetty, ei kuulu kyseisen olettaman alaan tai että olemassa on sellainen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa ilmaisemaan kyseisen asiakirjan sisältämät tiedot.

(ks. 70–72 kohta)

5.      EY 253 artiklassa edellytetyistä perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimenpiteen tehneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, jotta he voivat puolustaa oikeuksiansa, ja että tuomioistuimet voivat tutkia toimenpiteen laillisuuden. Perusteluissa ei kuitenkaan tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä erilaisia tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia. Tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimenpiteen perustelut nämä vaatimukset, on näet otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt.

Perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättäminen muodostaa lisäksi olennaisten menettelymääräysten rikkomista koskevan kanneperusteen, joka sellaisena on erillinen päätöksen perustelujen virheellisyyttä koskevasta kanneperusteesta, joka tutkitaan valvottaessa tämän päätöksen oikeellisuutta.

(ks. 96 ja 97 kohta)