Kanne 4.9.2013 – Syrian Lebanese Commercial Bank v. neuvosto

(Asia T-477/13)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Syrian Lebanese Commercial Bank S.A. L. (Beirut, Libanon) (edustajat: asianajajat P. Vanderveeren, L. Defalque ja T. Bontinck)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että Euroopan unionilla on sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu, joka perustuu päätöksiin, joilla kantaja merkittiin neuvoston asetuksen 36/2012/EU liitteeseen II ja joilla tämä merkintä pidettiin voimassa

tämän vuoksi määräämään riittävästä ja täysimääräisestä vahingonkorvauksesta sen vahingon johdosta, jota kantajalle on aiheutunut unionin lainvastaisesta menettelystä ja jonka määrä on 41 074 940 euroa korotettuna hyvitysluonteisella korolla ja viivästyskorolla, joiden määrä vastaa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihin soveltamaa korkoa korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä, ja määräämään väliaikaisesti yhden miljoonan euron suuruisesta korvauksesta, jota mukautetaan niiden kustannusten ja investointien mukaisesti, joita kantajan on toteutettava julkisuuskuvansa ja maineensa palauttamiseksi

toissijaisesti – siinä tilanteessa, että unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että vahingon määrää on arvioitava uudestaan – määräämään asiantuntijalausunnon hankkimisesta työjärjestyksen 65 artiklan d alakohdan, 66 artiklan 1 kohdan ja 70 artiklan mukaisesti

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen, jotka koskevat neuvoston väitetysti lainvastaista menettelyä sekä varojen jäädyttämistoimenpiteiden toteuttamisessa että varojen jäädyttämisen jatkamisessa tammikuusta 2012 lähtien. Kanneperusteet perustuvat:

ilmeiseen arviointivirheeseen siltä osin kuin on kyse kantajan osallistumisesta Syyrian hallinnon rahoitukseen

siihen, ettei neuvoston kantajan suhteen toteuttamia toimenpiteitä ole perusteltu riittävästi ja täsmällisesti

puolustautumisoikeuksien, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden ja tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen

siihen, että neuvoston tutkinnassa oli virheitä, jotka merkitsevät sen toteuttamien rajoittavien toimenpiteiden lainvastaisuutta.

Kantaja väittää, että neuvoston toteuttamat rajoittavat toimenpiteet ovat varmasti syynä sille aiheutuneeseen aineelliseen ja aineettomaan vahinkoon.

Aineellisesta vahingosta kantaja toteaa, että sille on aiheutunut huomattavaa operatiivista ja teknologista tappiota, joka johtuu erityisesti liikesuhteiden menettämisestä useisiin eurooppalaisiin ja arabimaiden pankkeihin, liiketuloksen dramaattisesta romahtamisesta ja merkittävän pankkivarallisuuden menettämisestä vuodesta 2012 lähtien. Kantajan aiempi pankkisovellusten toimittaja on lisäksi lopettanut kaiken yhteistyön sen kanssa.

Aineettoman vahingon osalta kantaja vaatii korvausta vahingosta, jota neuvoston toteuttamista lainvastaisista varojen jäädytyksistä on aiheutunut sen julkisuuskuvalle.