UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto)
29 päivänä toukokuuta 2018 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Eläinten hyvinvoinnin suojelu lopetuksen hetkellä – Uskonnollisten rituaalien määrittämät erityiset teurastusmenetelmät – Muslimien uhrijuhla – Asetus (EY) N:o 1099/2009 – 2 artiklan k alakohta – 4 artiklan 4 kohta – Velvollisuus suorittaa rituaaliteurastus asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimuksia vastaavassa teurastamossa – Pätevyys – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 10 artikla – Uskonnonvapaus – SEUT 13 artikla – Uskonnollisia rituaaleja koskevien kansallisten tapojen kunnioittaminen
Asiassa C-426/16,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel (Brysselin hollanninkielinen alioikeus, Belgia) on esittänyt 25.7.2016 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 1.8.2016, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Liga van Moskeeën en Islamitische Organisaties Provincie Antwerpen VZW ym.
vastaan
Vlaams Gewest,
Global Action in the Interest of Animals (GAIA) VZW:n
osallistuessa asian käsittelyyn,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, varapresidentti A. Tizzano (esittelevä tuomari), jaostojen puheenjohtajat R. Silva de Lapuerta, M. Ilešič, J. Malenovský ja E. Levits sekä tuomarit E. Juhász, A. Borg Barthet, C. Lycourgos, M. Vilaras ja E. Regan,
julkisasiamies: N. Wahl,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Ferreira,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 18.9.2017 pidetyssä istunnossa esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Liga van Moskeeën en Islamitische Organisaties Provincie Antwerpen VZW ym., edustajanaan J. Roets, advocaat,
– Vlaams Gewest, edustajinaan J.-F. De Bock ja V. De Schepper, advocaten,
– Global Action in the Interest of Animals (GAIA) VZW, edustajinaan A. Godfroid ja Y. Bayens, advocaten,
– Viron hallitus, asiamiehenään N. Grünberg,
– Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. Bulterman ja B. Koopman,
– Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään G. Brown, avustajanaan A. Bates, barrister,
– Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään E. Karlsson, S. Boelaert ja V. Piessevaux,
– Euroopan komissio, asiamiehinään A. Bouquet, H. Krämer ja B. Eggers,
kuultuaan julkisasiamiehen 30.11.2017 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä 24.9.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (EUVL 2009, L 303, s. 1, ja oikaisu EUVL 2014, L 326, s. 5) 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyttä.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat useat Vlaams Gewestin (Flanderin hallintoalue, Belgia) alueella toimivat muslimiyhdistykset ja moskeijoiden kattojärjestöt sekä Vlaams Gewest (jäljempänä Flanderin hallintoalue) ja joka koskee Vlaamse minister van Mobiliteit, Openbare Werken, Vlaamse Rand, Toerisme en Dierenwelzijnin (Flanderin liikenteestä, yleisistä töistä, Brysselin flaaminkielisestä reuna-alueesta, matkailusta ja eläinten hyvinvoinnista vastaava ministeri, jäljempänä Flanderin alueministeri) tekemää päätöstä, jonka mukaan tainnuttamattomien eläinten rituaaliteurastusta islamilaisen uhrijuhlan aikana ei vuodesta 2015 alkaen enää sallita Flanderin hallintoalueen kuntiin perustetuissa tilapäisissä teurastuslaitoksissa.
Unionin oikeus
Asetus N:o 853/2004
3 Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (EUVL 2004, L 139, s. 55, ja oikaisu EUVL 2013, L 160, s. 15) johdanto-osan 18 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(18) On asianmukaista soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä rakenteellisia vaatimuksia ja hygieniavaatimuksia kaikentyyppisiin laitoksiin, myös pienyrityksiin ja siirrettäviin teurastamoihin.”
4 Kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Elintarvikealan toimijat voivat saattaa markkinoille [Euroopan unionissa] valmistettuja eläinperäisiä tuotteita vain, jos ne on valmistettu ja käsitelty yksinomaan laitoksissa, jotka:
a) vastaavat [elintarvikehygieniasta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EY) N:o 852/2004 [(EUVL 2004, L 139, s. 1)] ja tämän asetuksen liitteiden II ja III asiaa koskevia vaatimuksia sekä elintarvikelainsäädännön muita asiaa koskevia vaatimuksia;
ja
b) toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt tai, jos 2 kohdan nojalla sitä edellytetään, hyväksynyt.”
Asetus N:o 1099/2009
5 Asetuksessa N:o 1099/2009 vahvistetaan jäsenvaltioille yhteiset säännöt, jotka koskevat eläinten hyvinvoinnin suojelua teurastus- tai lopetushetkellä.
6 Asetuksen johdanto-osan 4, 8, 15, 18, 43 ja 44 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
(4) Eläinten hyvinvointi on [unionin] arvo, joka on vahvistettu Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (N:o 33) eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 33’. Eläinten suojelu teurastus- tai lopetushetkellä on yleistä kiinnostusta herättävä asia ja vaikuttaa siihen, miten kuluttajat suhtautuvat maataloustuotteisiin. Lisäksi eläinten suojelun parantaminen teurastus- tai lopetushetkellä vaikuttaa myönteisesti lihan laatuun ja välillisesti työturvallisuuteen teurastamoissa.
– –
(8) – – teurastamoihin sovellettavaa yhteisön elintarviketurvallisuuslainsäädäntöä on muutettu perusteellisesti elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 852/2004 [(EUVL 2004, L 139, s. 1)] ja [asetuksella N:o 853/2004]. Mainituissa asetuksissa painotetaan elintarvikealan toimijoiden vastuuta elintarvikkeiden turvallisuudesta. Teurastamoihin sovelletaan myös ennakkohyväksyntämenettelyä, jossa toimivaltainen viranomainen tarkastaa, että laitokset vastaavat rakennustavaltaan, tilojen sijoittelultaan ja välineistöltään elintarviketurvallisuuteen liittyviä teknisiä määräyksiä. Eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat olisi otettava entistä paremmin huomioon teurastamoiden rakennustavassa, tilojen sijoittelussa ja välineistössä.
– –
(15) Pöytäkirjassa N:o 33 korostetaan myös tarvetta kunnioittaa uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriin ja alueellisiin perinteisiin liittyviä jäsenvaltioiden lakeja tai hallinnollisia määräyksiä ja tapoja, kun esimerkiksi maatalouteen ja sisämarkkinoihin liittyviä [unionin] politiikkoja muotoillaan ja pannaan täytäntöön. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle kulttuuritapahtumat, joiden perimmäistä olemusta eläinten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten noudattaminen muuttaisi.
– –
(18) [Eläinten suojelusta teurastus- tai lopettamishetkellä 22.12.1993 annetulla neuvoston] direktiivillä 93/119/EY [(EYVL 1993, L 340, s. 21)] säädettiin tainnutusta koskevasta poikkeuksesta teurastamossa tapahtuvan uskonnollisen teurastuksen yhteydessä. Koska jäsenvaltioiden erilaisista olosuhteista johtuen uskonnolliseen teurastukseen liittyvät [unionin oikeuden] säännökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä eri tavoin ja koska kansallisissa säännöissä otetaan huomioon näkökohtia, jotka menevät tämän asetuksen tarkoitusta pidemmälle, on tärkeätä, että ennen teurastusta tapahtuvaa eläinten tainnutusta koskeva poikkeus säilytetään niin, että kullekin jäsenvaltiolle jätetään kuitenkin tietty määrä toimivaltaa. Näin ollen tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 artiklassa vahvistettua uskonnon vapautta ja oikeutta tunnustaa uskontoa tai vakaumusta jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
– –
(43) Teurastus ilman tainnuttamista edellyttää tarkkaa kurkun leikkaamista terävällä veitsellä, jotta eläimen kärsimys olisi mahdollisimman vähäistä. Lisäksi jos eläimen liikkumista ei mekaanisesti rajoiteta leikkaamisen jälkeen, veren poistuminen todennäköisesti hidastuu, mikä pitkittää kärsimystä tarpeettomasti. Naudan-, lampaan- ja vuohensukuiset eläimet ovat yleisimmät tällä menettelyllä teurastettavat lajit. Ilman tainnutusta teurastettavien märehtijöiden liikkumista olisi sen vuoksi rajoitettava yksittäin ja mekaanisesti.
(44) Teurastamoissa olevien eläinten käsittelyyn ja niiden liikkumisen rajoittamiseen liittyvä tieteellinen tieto lisääntyy ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Sen vuoksi on tärkeää, että komissio valtuutetaan muuttamaan teurastusta edeltävään eläinten käsittelyyn ja niiden liikkumisen rajoittamiseen liittyviä vaatimuksia säilyttäen samalla eläinten suojelun yhdenmukaisen ja korkean tason.
– –”
7 Asetuksen N:o 1099/2009 1 artiklan, jonka otsikko on ”Kohde ja soveltamisala”, 3 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Tätä asetusta ei sovelleta,
a) kun eläimiä lopetetaan
– –
iii) osana kulttuuri- tai urheilutapahtumia;
– –”
8 Mainitun asetuksen 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa tarkoitetaan
– –
f) ’tainnuttamisella’ tarkoituksellisesti aikaansaatua tapahtumaa, joka aiheuttaa tuntemiskyvyn menetyksen ja tajuttomuuden kivuttomasti, mukaan luettuina välittömän kuoleman aiheuttavat menetelmät;
g) ’uskonnollisella rituaalilla’ eläinten teurastamiseen liittyvien toimien sarjaa, jonka määrittää uskonto;
– –
k) ’teurastamolla’ maaeläinten teurastukseen käytettävää laitosta, joka kuuluu asetuksen – – N:o 853/2004 soveltamisalaan;
– –”
9 Asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Tainnutusmenetelmät”, säädetään seuraavaa:
”1. Eläimiä saa lopettaa vasta tainnuttamisen jälkeen liitteessä I säädettyjen menetelmien ja näiden menetelmien soveltamiseen liittyvien erityisvaatimusten mukaisesti. Tajuttomuuden ja tuntemiskyvyn menetyksen on säilyttävä eläimen kuolemaan saakka.
– –
4. Edellä olevan 1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta teurastettaessa eläimiä uskonnollisten rituaalien määrittämiä erityismenetelmiä käyttäen, edellyttäen, että teurastus tapahtuu teurastamossa.”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
10 Kuten unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, islamilainen uhrijuhla (jäljempänä uhrijuhla) on vakaumuksellisten muslimien erityisen uskonnollisen määräyksen kunnioittamiseksi vuosittain järjestämä kolmipäiväinen juhla.
11 Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että suuri joukko vakaumuksellisia muslimeja Belgiassa katsoo uskonnolliseksi velvollisuudekseen teurastaa tai teurastuttaa mielellään tämän juhlan ensimmäisenä päivänä eläin, jonka lihasta perhe tämän jälkeen syö osan ja osa jaetaan vähäosaisille, naapureille ja sukulaisille.
12 Belgian muslimien teologineuvoston lausuman mukaan muslimiyhteisön enemmistö on Belgiassa yksimielinen siitä, että tämän teurastuksen on tapahduttava ilman eläimen edeltävää tainnutusta ja siten, että otetaan huomioon muut mainittuun teurastukseen liittyvät rituaalimääräykset (jäljempänä rituaaliteurastus).
13 Eläinten hyvinvoinnista ja suojelusta 14.8.1986 annetun lain (Belgisch Staatsblad 3.12.1986, s. 16382) 16 §:n 2 momentin täytäntöön panemiseksi 11.2.1988 eräistä uskonnollisten rituaalien mukaisista teurastuksista annetussa kuninkaan päätöksessä (Belgisch Staatsblad 1.3.1988, s. 2888) säädettiin, että uskonnollisten rituaalien mukaisia teurastuksia saa Belgiassa suorittaa ainoastaan säännönmukaisesti hyväksytyissä teurastamoissa (jäljempänä hyväksytyt teurastamot) tai ”maatalousministerin kansanterveysministeriä kuultuaan hyväksymissä laitoksissa” (jäljempänä tilapäiset teurastuslaitokset).
14 Tämän lainsäädännön nojalla Belgian liittovaltion ministeri oli vuodesta 1998 alkaen myöntänyt vuosittain hyväksyntöjä tilapäisille teurastuslaitoksille, joissa hyväksyttyjen teurastamojen ohella saatiin järjestää uhrijuhlan aikana rituaaliteurastuksia; näin korjattiin hyväksyttyjen teurastamojen kapasiteettivajetta, joka johtui tähän ajanjaksoon liittyvästä kysynnän kasvusta.
15 Kansanterveydestä, elintarvikeketjun turvallisuudesta ja ympäristöstä vastaava liittovaltion virasto julkaisi muslimiyhteisöä kuultuaan eri aikoina vuoteen 2013 saakka uhrijuhlan järjestämistä koskevan ”käsikirjan”, joka sisälsi suosituksia tilapäisten teurastuslaitosten avaamisesta ja toiminnasta.
16 Belgian kuudennen hallinnonuudistuksen johdosta eläinten hyvinvointiin liittyvä toimivalta siirtyi 1.7.2014 lähtien hallintoalueille. Hallinnoidakseen vuoden 2014 uhrijuhlan järjestämistä alueellaan Flanderin hallintoalue antoi vuorostaan käsikirjan, joka vastasi liittovaltion vuonna 2013 julkaisemaa käsikirjaa ja jossa ilmoitettiin, että toimivaltainen ministeri myöntäisi määräajaksi yksittäisiä hyväksyntöjä tilapäisille teurastuslaitoksille, jos todetaan, että teurastuskapasiteetti ei riitä kohtuullisen etäisyyden päässä olevassa hyväksytyssä teurastamossa, ja kunhan kyseisissä laitoksissa noudatetaan tiettyjä välineistölle asetettuja vaatimuksia ja toiminnallisia velvoitteita.
17 Flanderin alueministeri ilmoitti kuitenkin 12.9.2014, ettei vuodesta 2015 lähtien enää myönnettäisi hyväksyntöjä tilapäisille teurastuslaitoksille, joissa saa suorittaa eläinten rituaaliteurastuksia uhrijuhlan aikana, koska tällaiset hyväksynnät olisivat vastoin asetuksen N:o 1099/2009 säännöksiä ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettua sääntöä, jonka mukaan eläimet, joita teurastettaessa käytetään uskonnollisten rituaalien määrittämiä erityismenetelmiä, voidaan teurastaa ilman tainnuttamista vain teurastamoissa, jotka vastaavat asetuksen N:o 853/2004 vaatimuksia.
18 Kyseinen ministeri lähetti 4.6.2015 Flanderin kaupunkien ja kuntien johtajille hallinnollisen soveltamisohjeen, jossa ilmoitettiin, että vuodesta 2015 lähtien tainnuttamattomien eläinten teurastukset, myös uhrijuhlaan liittyvät rituaaliteurastukset, on suoritettava yksinomaan hyväksytyissä teurastamoissa, jotka vastaavat asetuksen N:o 853/2004 vaatimuksia (jäljempänä riidanalainen soveltamisohje).
19 Flanderin alueministeri viittasi erityisesti Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston 30.7.2015 päivättyyn asiakirjaan, jonka otsikko on ”Belgiassa 24.11.–3.12.2014 eläinten hyvinvoinnin valvontaa teurastuksen ja siihen liittyvien toimien aikana koskeva tarkastus” (DG(SANTE) 2014-7059 – RM). Kyseisessä asiakirjassa todettiin, että ”tainnuttamattomien eläinten uskonnollisen rituaalin mukainen teurastus teurastamon ulkopuolella ei ole asetuksen [N:o 1099/2009] mukaista”.
20 Tässä yhteydessä pääasian kantajat haastoivat 5.2.2016 Flanderin hallintoalueen oikeuteen Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brusselissa (Brysselin hollanninkielinen alioikeus, Belgia).
21 Kyseiset kantajat katsovat ensisijaisesti, että asetusta N:o 1099/2009 ei sovelleta rituaaliteurastuksiin, koska asetuksen 1 artiklan 3 kohdan a alakohdan iii alakohdassa suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolelle eläinten teurastaminen osana ”kulttuuri- tai urheilutapahtumia”. Kantajat katsovat toissijaisesti, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettu sääntö ei ole pätevä, koska yhtäältä sillä loukataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 10 artiklassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 9 artiklassa suojattua uskonnonvapautta ja toisaalta sillä ei kunnioiteta SEUT 13 artiklassa suojattuja, uhrijuhlan uskonnollisiin rituaaleihin liittyviä tapoja Belgiassa.
22 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa ensiksi, että uhrijuhlan yhteydessä suoritettu rituaaliteurastus kuuluu asetuksen N:o 1099/2009 soveltamisalaan, koska tämä käytäntö kuuluu asetuksen 2 artiklan g alakohdassa tarkoitetun käsitteen ”uskonnollinen rituaali” alaan ja on siis asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säännön kohteena.
23 Kyseinen tuomioistuin katsoo kuitenkin, että kun riidanalaisella soveltamisohjeella pannaan täytäntöön asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohtaan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, sisältyvä sääntö, sillä rajoitetaan oikeutta uskonnonvapauteen ja loukataan uskonnollisiin rituaaleihin liittyviä tapoja Belgiassa. Tässä soveltamisohjeessa näet velvoitetaan vakaumukselliset muslimit suorittamaan rituaaliteurastus hyväksytyissä teurastamoissa uhrijuhlan aikana ja noudattamaan asetuksessa N:o 853/2004 vahvistettuja teurastamojen rakennustapaan, tilojen sijoitteluun ja välineistöön liittyviä teknisiä vaatimuksia. Flanderin hallintoalueella näiden vaatimusten mukaisia teurastamoja ei kuitenkaan ole riittävästi, jotta voitaisiin vastata uhrijuhlan aikana yleensä todettuun halal-lihan kysynnän kasvuun. Se, että rituaaliteurastukset on suoritettava hyväksytyissä teurastamoissa, estää lukuisia vakaumuksellisia muslimeja noudattamasta uskonnollista velvollisuuttaan teurastaa tai teurastuttaa eläin uhrijuhlan ensimmäisenä päivänä rituaalimääräysten mukaisesti.
24 Kyseisen tuomioistuimen mukaan tällainen rajoitus ei ole asianmukainen eikä oikeasuhteinen eläinten hyvinvoinnin suojelua ja kansanterveyttä koskeviin oikeutettuihin tavoitteisiin nähden, joihin sillä pyritään. Yhtäältä vuodesta 1998 vuoteen 2014 hyväksytyt tilapäiset teurastuslaitokset pystyivät sen mukaan takaamaan eläinten kärsimyksen välttämisen ja kansanterveyden suojelun riittävän tason. Toisaalta väliaikaisten teurastuslaitosten muuttaminen teurastamoiksi, jotka vastaavat asetuksessa N:o 853/2004 vahvistettuja teurastamojen rakennustapaan, tilojen sijoitteluun ja välineistöön liittyviä teknisiä vaatimuksia, edellyttäisi hyvin suuria taloudellisia investointeja, jotka olisivat suhteettomia, kun otetaan huomioon, että niissä harjoitetaan rituaaliteurastusta vain väliaikaisesti.
25 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on näiden seikkojen valossa epävarma asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyydestä.
26 Tässä tilanteessa Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko asetuksen [N:o 1099/2009] 4 artiklan 4 kohta, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätemätön, koska se on [Euroopan ihmisoikeussopimuksen] 9 artiklan, [perusoikeuskirjan] 10 artiklan ja/tai [SEUT] 13 artiklan vastainen, sen vuoksi, että siinä säädetään, että eläimiä saadaan teurastaa tainnuttamattomina uskonnollisten rituaalien määrittämiä erityismenetelmiä käyttäen vain teurastamossa, joka kuuluu asetuksen [N:o 853/2004] soveltamisalaan, vaikka tällaisten teurastamoiden kapasiteetti ei Flanderin hallintoalueella ole riittävä sellaiseen eläinten tainnuttamattomina teurastusta koskevaan kysyntään vastaamiseksi, joka syntyy vuosittain – – uhrijuhlan aikaan, eivätkä kustannukset, jotka aiheutuvat tilapäisten, viranomaisten hyväksymien ja tarkastamien teurastuslaitosten muuttamisesta – – uhrijuhlaa varten asetuksen [N:o 853/2004] soveltamisalaan kuuluviksi teurastamoiksi, vaikuta asianmukaisilta eläinten hyvinvoinnin ja kansanterveyden osalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi eivätkä oikeasuhteisilta niihin nähden?”
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
Tutkittavaksi ottaminen
27 Flanderin hallintoalue, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset sekä Euroopan unionin neuvosto ja komissio katsovat, että ennakkoratkaisukysymys on jätettävä tutkimatta.
28 Yhtäältä Flanderin hallintoalue ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus katsovat, että kysymys on vailla merkitystä muotoilunsa vuoksi. Ne väittävät, että mahdollinen uskonnonvapautta koskevan oikeuden rajoittaminen, jos siitä on kyse, voi johtua yksinomaan asetuksesta N:o 853/2004, koska tässä asetuksessa vahvistetaan niiden teurastamojen hyväksymisedellytykset, joissa riidanalaisen ohjesäännön mukaan rituaaliteurastus on suoritettava uhrijuhlan aikana. Mainitulla kysymyksellä ei siis ole mitään yhteyttä pääasiaan, koska se ei koske asetuksen N:o 853/2004 pätevyyttä vaan asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyttä.
29 Toisaalta Flanderin hallintoalue, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset sekä neuvosto ja komissio esittävät epäilyksensä ennakkoratkaisukysymyksen hyödyllisyydestä. Ne väittävät erityisesti, että tämä kysymys perustuu valtion sisäisiin tosiasiallisiin olosuhteisiin, joilla ei ole yhteyttä asetukseen N:o 1099/2009, joten ne eivät voi vaikuttaa asetuksen pätevyyteen. Pääasian oikeusriidan taustalla oleva ongelma johtuu yksinomaan Flanderin hallintoalueella hyväksyttyjen teurastamojen teurastuskapasiteetin riittämättömyydestä uhrijuhlan aikaiseen kysyntään vastaamiseksi ja sen taloudellisen investoinnin suuruudesta, joka olisi tarpeen väliaikaisten teurastuslaitosten muuttamiseksi asetuksen N:o 853/2004 vaatimuksia vastaaviksi teurastamoiksi.
30 Tältä osin on ensin muistutettava, että yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on kunkin asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämällä kysymyksellä merkitystä asian kannalta. Jos esitetty kysymys koskee unionin oikeussäännön tulkintaa tai pätevyyttä, unionin tuomioistuimen on siten lähtökohtaisesti ratkaistava se (tuomio 16.6.2015, Gauweiler ym., C-62/14, EU:C:2015:400, 24 kohta ja tuomio 4.5.2016, Pillbox 38, C-477/14, EU:C:2016:324, 15 kohta).
31 Tästä seuraa, että olettamana on, että unionin oikeuteen liittyvällä ennakkoratkaisukysymyksellä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä ratkaisemasta tällaista kysymystä ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, että pyydetyllä unionin säännön tulkitsemisella tai pätevyyden arvioinnilla ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (tuomio 16.6.2015, Gauweiler ym., C-62/14, EU:C:2015:400, 25 kohta).
32 Tässä tapauksessa yhtäältä väitteestä, jonka mukaan esitetyllä kysymyksellä ei ole merkitystä pääasian oikeusriidan ratkaisemisen kannalta, on todettava, että on totta, että teurastamojen, joita riidanalaisen ohjesäännön mukaan on käytettävä uhrijuhlan aikana rituaaliteurastuksessa vuodesta 2015 lähtien, hyväksyntää koskevat edellytykset vahvistetaan asetuksessa N:o 853/2004. Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta käy kuitenkin selvästi ilmi, että tämän ohjesäännön antamisen erityinen peruste oli asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettu sääntö, jossa velvoitetaan siihen, että rituaaliteurastus on suoritettava asetuksessa N:o 853/2004 vahvistettuja teknisiä vaatimuksia vastaavissa hyväksytyissä teurastamoissa.
33 Näissä olosuhteissa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämällä kysymyksellä – siltä osin kuin se koskee asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyttä – on selvä yhteys pääasian tosiseikkoihin ja kohteeseen, ja sillä on siis merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.
34 Siltä osin kuin toiseksi on kyse väitteestä, jonka mukaan tämä kysymys on hyödytön, koska se perustuu valtion sisäisiin tosiasiallisiin olosuhteisiin, jotka eivät liity asetuksen N:o 1099/2009 mahdolliseen pätemättömyyteen, on todettava, että tätä väitettä on tarkasteltava – kuten julkisasiamies korosti ratkaisuehdotuksensa 39–42 kohdassa – käsiteltävänä olevan ennakkoratkaisupyynnön asiakysymyksen tutkimisen yhteydessä.
35 Tällaisella väitteellä pyritään tosiasiallisesti riitauttamaan itse mahdollisuus todeta unionin primaarioikeuden perusteella ja erityisesti perusoikeuskirjan ja EUT-sopimuksen määräysten perusteella pätemättömäksi asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettu sääntö, kun siinä väitetään, että tästä säännöstä johtuva velvollisuus suorittaa rituaaliteurastukset hyväksytyissä teurastamoissa ei voi sinällään muodostaa uskonnonvapauden ja uskonnollisiin rituaaleihin liittyvien kansallisten tapojen harjoittamisen rajoitusta.
36 Edellä esitetystä seuraa, että esitetty kysymys otetaan tutkittavaksi.
Asiakysymys
37 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää kysymyksellään unionin tuomioistuinta tutkimaan asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyttä perusoikeuskirjan 10 artiklaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan ja SEUT 13 artiklaan nähden, koska mainittujen asetuksen N:o 1099/2009 säännösten vaikutuksena on, että rituaaliteurastus muslimien uhrijuhlan aikana on suoritettava asetuksessa N:o 853/2004 vahvistettuja teknisiä vaatimuksia vastaavissa hyväksytyissä teurastamoissa.
Asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyys perusoikeuskirjan 10 artiklaan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan nähden
38 On ensiksi palautettava mieleen, että unioni on oikeusunioni, jossa kaikki sen toimielinten toimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden yhteensoveltuvuus etenkin perussopimusten, yleisten oikeusperiaatteiden ja perusoikeuksien kanssa (tuomio 6.10.2015, Schrems, C-362/14, EU:C:2015:650, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
39 Siltä osin kuin ensiksi on kyse ennakkoratkaisupyynnössä tarkoitetusta oikeudesta uskonnonvapauteen, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa sille sekä perusoikeuskirjan 10 artiklassa että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa annettuun suojaan.
40 Täsmennettäköön tästä, että vaikka SEU 6 artiklan 3 kohdassa vahvistetuin tavoin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tunnustetut perusoikeudet ovat osa unionin oikeutta yleisinä periaatteina ja vaikka perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdassa määrätään, että perusoikeuskirjan oikeuksilla, jotka vastaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattuja oikeuksia, on sama merkitys ja sama ulottuvuus kuin mainitussa sopimuksessa, sopimusta ei voida pitää – niin kauan kuin unioni ei ole siihen liittynyt – muodollisesti unionin oikeusjärjestykseen sisältyvänä oikeudellisena välineenä (tuomio 26.2.2013, Åkerberg Fransson, C-617/10, EU:C:2013:105, 44 kohta; tuomio 3.9.2015, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. komissio, C‑398/13 P, EU:C:2015:535, 45 kohta ja tuomio 15.2.2016, N., C‑601/15 PPU, EU:C:2016:84, 45 kohta).
41 Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyytämä asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyden tutkinta on siis tehtävä perusoikeuskirjan 10 artiklan perusteella (ks. analogisesti tuomio 15.2.2016, N., C‑601/15 PPU, EU:C:2016:84, 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
42 Tämän jälkeen on tarkistettava, kuuluvatko asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut eläimiä teurastettaessa käytettävät uskonnollisten rituaalien määrittämät erityismenetelmät perusoikeuskirjan 10 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.
43 Muistettakoon tältä osin, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perusoikeuskirjan 10 artiklan 1 kohdassa suojattu oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen merkitsee muun muassa vapautta tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja siihen kuuluvin erilaisin uskonnollisin menoin (ks. vastaavasti tuomio 14.3.2017, G4S Secure Solutions, C-157/15, EU:C:2017:203, 27 kohta ja tuomio 14.3.2017, Bougnaoui ja ADDH, C-188/15, EU:C:2017:204, 29 kohta).
44 On lisäksi todettava, että perusoikeuskirjassa annetaan laaja merkitys siinä tarkoitetulle käsitteelle ”uskonto” siten, että siihen sisältyvät sekä forum internum eli se, että henkilöllä on vakaumus, että forum externum eli uskon julkinen tunnustaminen (ks. vastaavasti tuomio 14.3.2017, G4S Secure Solutions, C-157/15, EU:C:2017:203, 28 kohta ja tuomio 14.3.2017, Bougnaoui ja ADDH, C-188/15, EU:C:2017:204, 30 kohta).
45 Tästä seuraa, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut eläimiä teurastettaessa käytettävät uskonnollisten rituaalien määrittämät erityismenetelmät kuuluvat perusoikeuskirjan 10 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan (ks. analogisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 27.6.2000, Cha’are Shalom Ve Tsedek v. Ranska, CE:ECHR:2000:0627JUD002741795, 74 kohta).
46 On lopuksi tarkistettava, koskeeko asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa vahvistettu sääntö tosiasiallisesti pääasiassa kyseessä olevaa rituaaliteurastusta, kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on huomauttanut.
47 Tältä osin on korostettava, että kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla uskonnollisen rituaalin käsitteellä tarkoitetaan asetuksen N:o 1099/2009 2 artiklan g alakohdassa olevan määritelmän mukaan ”eläinten teurastamiseen liittyvien toimien sarjaa, jonka määrittää uskonto”.
48 Kuten edellä 11 ja 12 kohdassa on todettu, ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että pääasiassa kyseessä oleva rituaaliteurastus on erityisen uskonnollisen määräyksen kunnioittamiseksi vuosittain järjestettävä rituaali, jota harjoittaa suuri joukko vakaumuksellisia muslimeja Belgiassa ja johon liittyy velvollisuus teurastaa tai teurastuttaa ilman edeltävää tainnutusta eläin, jonka lihasta perhe tämän jälkeen syö osan ja osa jaetaan vähäosaisille, naapureille ja sukulaisille.
49 Tämä teurastus kuuluu siis asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun uskonnollisen rituaalin käsitteen alaan. Se kuuluu näin ollen perusoikeuskirjan 10 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.
50 Kuten julkisasiamies huomauttaa ratkaisuehdotuksensa 51–58 kohdassa, tätä toteamusta ei voi horjuttaa GAIAn kirjallisissa huomautuksissaan ja istunnossa esiin tuoma, muslimiyhteisön eri oppivirtauksissa vallitseva teologinen keskustelu siitä, onko velvollisuus suorittaa uhrijuhlan aikana eläimen teurastus ilman edeltävää tainnuttamista ehdoton, ja siitä, onko vastaavasti olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja siinä tapauksessa, että tämän velvollisuuden täyttäminen on mahdotonta.
51 Tätä aihetta koskevien mahdollisten teologisten mielipide-erojen olemassaolo ei voi sinällään horjuttaa rituaaliteurastusta koskevan käytännön – sellaisena kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on sen käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä kuvannut – luonnehdintaa uskonnolliseksi rituaaliksi.
52 Näiden alustavien täsmennysten jälkeen on tutkittava, merkitseekö asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettu sääntö perusoikeuskirjan 10 artiklassa taatun uskonnonvapautta koskevan oikeuden rajoitusta.
53 Asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 1 kohdassa säädetään yleisperiaatteena, että unionissa ”eläimiä saa lopettaa vasta tainnuttamisen jälkeen”. Kyseisen artiklan 4 kohdassa säädetään, että teurastettaessa eläimiä uhrijuhlan aikaiseen rituaaliteurastukseen liittyvien kaltaisia uskonnollisten rituaalien määrittämiä erityismenetelmiä käyttäen ”edellä olevan 1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta – – edellyttäen, että teurastus tapahtuu teurastamossa”.
54 Asetuksen N:o 1099/2009 2 artiklan k alakohtaan sisältyvän määritelmän mukaan puolestaan käsitteellä ”teurastamo” tarkoitetaan tässä asetuksessa ”maaeläinten teurastukseen käytettävää laitosta, joka kuuluu [asetuksen N:o 853/2004] soveltamisalaan”.
55 Asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 1 ja 4 kohdasta ja sen 2 artiklan k alakohdasta, kun ne luetaan yhdessä, seuraa siis, että rituaaliteurastus ilman edeltävää tainnutusta sallitaan unionissa poikkeuksellisesti, kunhan tällainen teurastus tapahtuu laitoksessa, joka edellyttää toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksyntää ja joka vastaa rakennustavaltaan, tilojensa sijoittelulta ja laitteistoltaan asetuksen N:o 853/2004 teknisiä vaatimuksia.
56 Tältä osin on täsmennettävä, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa sallitulla poikkeuksella ei kielletä rituaaliteurastuksia unionissa, vaan siinä päinvastoin ilmaistaan konkreettisesti unionin lainsäätäjän positiivinen sitoutuminen siihen, että sallitaan käytäntö teurastaa eläimiä ilman edeltävää tainnuttamista, jotta varmistetaan erityisesti vakaumuksellisten muslimien uskonnonvapauden tehokas kunnioittaminen uhrijuhlan aikana.
57 Tätä tulkintaa tukee asetuksen N:o 1099/2009 johdanto-osan 18 perustelukappale, jossa ilmaistaan selvästi, että asetuksella otetaan käyttöön nimenomainen poikkeus ennen teurastusta tapahtuvaa eläinten tainnutusta koskevasta vaatimuksesta nimenomaan sen varmistamiseksi, että kunnioitetaan perusoikeuskirjan 10 artiklassa vahvistettua uskonnon vapautta ja oikeutta tunnustaa uskontoa tai vakaumusta hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
58 Tässä yhteydessä on katsottava, että kun asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, säädetään velvollisuudesta suorittaa rituaaliteurastus hyväksytyssä teurastamossa, joka vastaa asetuksen N:o 853/2004 vaatimuksia, sen tarkoituksena on yksinomaan organisoida ja ohjata teknisestä näkökulmasta vapautta suorittaa teurastuksia uskonnollisessa tarkoituksessa ilman eläimen edeltävää tainnutusta.
59 Tällainen tekninen ohjaus ei sinällään merkitse vakaumuksellisten muslimien uskonnonvapautta koskevan oikeuden rajoitusta.
60 Ensiksi on todettava, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, rituaaliteurastukselle asetetaan samat tekniset edellytykset kuin ne, joita lähtökohtaisesti sovelletaan kaikkeen eläinten teurastukseen unionin sisällä, noudatetusta menetelmästä riippumatta.
61 Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 78 kohdassa, velvollisuus käyttää hyväksyttyä teurastamoa, joka on asetuksen N:o 853/2004 teknisten vaatimusten mukainen, koskee yleisesti ja erotuksetta kaikkia eläinten teurastuksen järjestäjiä riippumatta yhteydestä johonkin tiettyyn uskontoon, ja se koskee siis syrjimättä kaikkia eläinten lihan tuottajia unionissa.
62 On toiseksi täsmennettävä, että kun unionin lainsäätäjä on säätänyt tällaisista teknisistä edellytyksistä, se on sovittanut eläimiä teurastettaessa käytettävien uskonnollisten rituaalien määrittämien erityismenetelmien kunnioittamisen yhteen asetuksilla N:o 1099/2009 ja N:o 853/2004 vahvistettujen eläinten hyvinvoinnin suojelua lopetuksen yhteydessä ja kaikkien eläinten lihan kuluttajien terveyden suojelua koskevien olennaisten sääntöjen noudattamisen kanssa.
63 Yhtäältä eläinten hyvinvoinnin suojelu on näet asetuksen N:o 1099/2009 ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan ensisijainen päämäärä, kuten itse asetuksen nimestä ja sen johdanto-osan toisesta perustelukappaleesta ilmenee.
64 Kuten unionin tuomioistuin on jo todennut, eläinten hyvinvoinnin tärkeys ilmenee muun muassa siinä, että jäsenvaltiot hyväksyivät pöytäkirjan (N:o 33), jonka nojalla unionin ja jäsenvaltioiden on otettava eläinten hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin politiikkaa (ks. vastaavasti tuomio 19.6.2008, Nationale Raad van Dierenkwekers en Liefhebbers ja Andibel, C-219/07, EU:C:2008:353, 27 kohta ja tuomio 23.4.2015, Zuchtvieh-Export, C-424/13, EU:C:2015:259, 35 kohta).
65 Juuri tässä yhteydessä unionin lainsäätäjä katsoi, että ilman edeltävää tainnutusta lopetettavien eläinten kohtuuttoman ja tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi rituaaliteurastus on suoritettava teurastamossa, joka vastaa asetuksessa N:o 853/2004 edellytettyjä teknisiä vaatimuksia. Kuten asetuksen N:o 1099/2009 johdanto-osan 43 ja 44 perustelukappaleessa todetaan, vain tämäntyyppisessä teurastamossa on esimerkiksi mahdollista rajoittaa näiden eläinten liikkumista asianmukaisesti ”yksittäin ja mekaanisesti” ja siten, että otetaan huomioon ”tieteellisen tiedon lisääntyminen ja tekniikan kehittyminen” alalla, jotta eläinten kärsimys olisi mahdollisimman vähäistä.
66 Toisaalta ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun tavoite sai unionin lainsäätäjän asettamaan – kuten asetuksen N:o 1099/2009 johdanto-osan kahdeksannesta perustelukappaleesta ilmenee – elintarvikealan toimijoille vastuuta elintarvikealan turvallisuudesta sekä määräämään velvollisuudesta suorittaa kaikki eläinten teurastukset teurastamoissa, jotka noudattavat erityisesti asetuksen N:o 853/2004 liitteeseen III sisältyviä rakennustapaa, tilojen sijoittelua ja välineistöä koskevia vaatimuksia.
67 Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 64 ja 65 kohdassa, unionin lainsäätäjän tarkoitus oli viimeksi mainitun asetuksen antaessaan nimenomaisesti varmistaa asetuksen johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa ilmaistun aikomuksen mukaisesti, että eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja kaupan pitämisessä on teurastustavasta riippumatta noudatettava tiukkoja vaatimuksia, joiden tavoitteena on elintarvikehygienian ja ‑turvallisuuden varmistaminen ja näin ihmisen terveydelle aiheutuvien vaarojen välttäminen.
68 Edellä esitetyistä seikoista seuraa, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettu sääntö ei sinällään ole omiaan aiheuttamaan minkäänlaista rajoitusta vakaumuksellisten muslimien uskonnonvapautta koskevaan oikeuteen, jota perusoikeuskirjan 10 artikla suojaa, uhrijuhlan aikana.
69 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin arvelee kuitenkin, että tästä säännöstä johtuva velvollisuus on sen laatuinen, että sillä estetään Flanderin hallintoalueella lukuisia vakaumuksellisia muslimeja harjoittamasta rituaaliteurastusta ja rajoitetaan heidän oikeuttaan uskonnonvapauteen.
70 Nämä pohdinnat liittyvät sen mukaan siihen, että Flanderin hallintoalueella sijaitsevat, hyväksytyt ja asetuksen N:o 853/2004 vaatimusten mukaiset teurastamot eivät tarjoa riittävää teurastuskapasiteettia, jotta voitaisiin vastata uhrijuhlan aikana todettuun halal-lihan kysynnän kasvuun. Uusien hyväksyttyjen teurastamoiden perustaminen muslimiyhteisön kustannuksella tai vuoteen 2014 saakka toimineiden tilapäisten teurastuslaitosten muuttaminen hyväksytyiksi teurastamoiksi edellyttäisi kohtuuttoman suuria taloudellisia investointeja. Kun lisäksi otetaan huomioon rituaaliteurastuskäytännön väliaikaisuus, nämä investoinnit eivät olisi merkityksellisiä eläinten tarpeettoman tai kohtuuttoman kärsimyksen välttämisen kannalta eivätkä kansanterveyden parempien takeiden tarjoamisen kannalta. Ne voivat myös olla suhteettomia eläinten hyvinvoinnin ja kansanterveyden kunnioittamisen lisäarvoon nähden.
71 Tältä osin on kuitenkin ensin muistettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimen pätevyyttä on arvioitava toimen antamisajankohtana olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella. Kun unionin lainsäätäjän on arvioitava annettavinaan olevien säännösten tulevia vaikutuksia, joita ei pystytä tarkasti ennakoimaan, tätä arviointia voidaan pitää virheellisenä vain siinä tapauksessa, että se on näitä säännöksiä annettaessa lainsäätäjän käytettävissä olleiden tietojen valossa ilmeisen virheellinen (tuomio 17.10.2013, Schaible, C-101/12, EU:C:2013:661, 50 kohta ja tuomio 9.6.2016, Pesce ym., C-78/16 ja C-79/16, EU:C:2016:428, 50 kohta).
72 Unionin oikeussäännön pätevyyttä on siis arvioitava kyseisen säännön ominaispiirteiden perusteella, eikä se voi riippua tietyn yksittäistapauksen erityispiirteistä (ks. vastaavasti tuomio 28.7.2016, Ordre des barreaux francophones et germanophone ym., C-543/14, EU:C:2016:605, 29 kohta).
73 Tässä tapauksessa yhtäältä unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esiin tuoma ja edellä 70 kohdassa mainittu problematiikka koskee yksinomaan muutamia Flanderin hallintoalueen kuntia. Tämän problematiikan ei voida näin ollen katsoa erottamattomasti liittyvän asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistetun säännön soveltamiseen koko unionissa.
74 Pelkästään se seikka, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, soveltaminen voisi rajoittaa vapautta suorittaa rituaaliteurastuksia tietyn jäsenvaltion jollakin alueella, ei ole luonteeltaan sellainen, että se vaikuttaisi tämän säännöksen pätevyyteen perusoikeuskirjan 10 artiklaan nähden. Koska asetus N:o 1099/2009 vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin, sen pätevyyttä ei ole tutkittava ottamalla huomioon yhden ainoan jäsenvaltion erityinen tilanne vaan kaikkien unionin jäsenvaltioiden tilanne (ks. analogisesti tuomio 4.5.2016, Puola v. parlamentti ja neuvosto, C-358/14, EU:C:2016:323, 103 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
75 Kaiken lisäksi unionin tuomioistuimelle toimitettuun asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esiin tuomat mahdolliset lisäkustannukset eivät estäneet vuonna 2015 kahta vanhaa Flanderin hallintoalueella sijaitsevaa tilapäistä teurastuslaitosta ja vuonna 2016 kolmea tällaista laitosta mukautumasta asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettuun sääntöön.
76 Toisaalta näihin mahdollisiin lisäkustannuksiin liittyvä problematiikka johtuu puhtaasti valtion sisäisistä kausittaisista olosuhteista.
77 Uusien asetuksen N:o 853/2004 vaatimuksia vastaavien teurastamojen perustamisen tarve siihen liittyvine riskeineen mahdollisista muslimiyhteisölle aiheutuvista lisäkustannuksista johtuu ainoastaan hyväksyttyjen teurastamojen väitetystä kapasiteetin puutteesta Flanderin hallintoalueella.
78 Tällainen jäsenvaltion alueella esiintyvä paikallinen teurastuskapasiteettiongelma, joka liittyy rituaaliteurastusten kysynnän kasvuun muutaman päivän aikana uhrijuhlan yhteydessä, on seurausta sellaisten sisäisten olosuhteiden yhteisvaikutuksesta, jotka eivät voi vaikuttaa kyseisen asetuksen 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyteen.
79 Edellä esitetystä seuraa, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämät epäilyt mahdollisesta uskonnonvapauden loukkauksesta muslimiyhteisön vastuulle tulevan suhteettoman taloudellisen taakan vuoksi eivät ole perusteltuja eivätkä ne horjuta edellä 68 kohdassa esitettyä pohdintaa, jonka mukaan asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä asetuksen 2 artiklan k alakohdan kanssa, vahvistettu sääntö ei sinällään aiheuta minkäänlaista rajoitusta perusoikeuskirjan 10 artiklassa taattuun muslimien uskonnonvapautta koskevaan oikeuteen.
80 Edellä esitetystä seuraa, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, tarkastelu ei ole tuonut esiin mitään, mikä vaikuttaisi sen pätevyyteen perusoikeuskirjan 10 artiklaan nähden.
Asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyys SEUT 13 artiklaan nähden
81 Siltä osin kuin kyse on asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyden arvioinnista SEUT 13 artiklaan nähden, viimeksi mainitussa määrätään, että unionin ja jäsenvaltioiden on otettava eläinten hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla ”erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja”.
82 On kuitenkin todettava, kuten komissio on tehnyt kirjallisissa huomautuksissaan, että käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ei käy selvästi ilmi, mitkä uhrijuhlan uskonnollista rituaalia koskevat Belgian lait, hallinnolliset määräykset tai tavat kuuluvat SEUT 13 artiklan alaan. Ennakkoratkaisupyynnön esittämisen ajankohtana voimassa olleessa Belgian lainsäädännössä näet säädetään, että rituaaliteurastus on ehdottomasti suoritettava asetuksen N:o 853/2004 vaatimuksia vastaavassa hyväksytyssä teurastamossa. Tämän vuoksi ainoat uskonnollisia rituaaleja koskevat kansallisen oikeuden säännökset, joita asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, tarkoitetun säännön soveltaminen voi koskea, ovat ne, jotka olivat voimassa 4.6.2015 saakka, jolloin riidanalainen ohjesääntö annettiin.
83 Vaikka olisi katsottava, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa näihin kansallisen oikeuden säännöksiin, on joka tapauksessa kuitenkin niin, että koska on todettu, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdasta, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, johtuva sääntö ei merkitse minkäänlaista rajoitusta perusoikeuskirjan 10 artiklassa taattuun muslimien uskonnonvapautta koskevaan oikeuteen, minkään unionin tuomioistuimen tarkasteltavaksi esitetyn seikan perusteella ei myöskään voida tehdä päätelmää siitä – samoista syistä kuin edellä 56–80 kohdassa on esitetty –, että asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohta, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, olisi pätemätön SEUT 13 artiklaan nähden.
84 Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu ei ole tuonut esiin mitään seikkaa, joka vaikuttaisi asetuksen N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyteen perusoikeuskirjan 10 artiklaan ja SEUT 13 artiklaan nähden.
Oikeudenkäyntikulut
85 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu ei ole tuonut esiin mitään seikkaa, joka vaikuttaisi eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä 24.9.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä sen 2 artiklan k alakohdan kanssa, pätevyyteen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 artiklaan ja SEUT 13 artiklaan nähden.
Allekirjoitukset