Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Saksa) on esittänyt 13.2.2024 – UJ v. Österreichische Zahnärztekammer
(Asia C-115/24, Österreichische Zahnärztekammer)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberster Gerichtshof
Pääasian asianosaiset
Valittaja: UJ
Vastapuoli: Österreichische Zahnärztekammer
Muu osapuoli: Urban Technology GmbH
Ennakkoratkaisukysymykset
Käsittääkö potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9.3.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU1 (jäljempänä potilaiden liikkuvuutta koskeva direktiivi) 3 artiklan d alakohdan, jonka mukaan silloin, kun kyseessä on etälääketiede, terveydenhuolto katsotaan tarjotun siinä jäsenvaltiossa, johon terveydenhuollon tarjoaja on sijoittautunut, soveltamisala ainoastaan sen 7 artiklassa tarkoitetun kustannusten korvaamisen?
Jos kysymykseen 1.1. vastataan kieltävästi, vahvistetaanko potilaiden liikkuvuutta koskevan direktiivin 2011/24/EU 3 artiklan d alakohdassa yleinen alkuperämaaperiaate etälääketieteen palvelujen osalta?
Vahvistetaanko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY1 (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) alkuperämaaperiaate etälääketieteen palvelujen osalta?
2.1) Koskeeko potilaiden liikkuvuutta koskevan direktiivin 2011/24/EU 3 artiklan d alakohdassa tarkoitettu terveydenhuolto, kun kyseessä on etälääketiede, yksinomaan yksittäisiä lääketieteellisiä palveluja, jotka tarjotaan (rajatylittävästi) tieto- ja viestintätekniikan (TVT) tuella, vai koko hoitosopimusta, joka voi käsittää myös fyysisiä tutkimuksia potilaan asuinvaltiossa?
2.2) Jos hoitosopimukseen voi kuulua myös fyysisiä tutkimuksia, onko tieto- ja viestintätekniikan avulla tarjottavien palvelujen oltava ensisijaisia, jotta kyse on terveydenhuollosta, kun kyseessä on etälääketiede, ja jos on, minkä perusteiden mukaisesti tätä ensisijaisuutta on arvioitava?
2.3) Onko lääketieteellistä hoitoa kokonaisuutena ottaen pidettävä potilaiden liikkuvuutta koskevan direktiivin 2011/24/EU 3 artiklan d ja e alakohdassa tarkoitettuna rajatylittävänä terveydenhuoltona, jos potilaan näkökulmasta toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut terveydenhuollon tarjoaja, jonka kanssa potilas on tehnyt hoitosopimuksen (tässä: hammasklinikka), tarjoaa osan kokonaishoidosta tieto- ja viestintätekniikan tuella mutta jos toisen osan kokonaispalvelusta tarjoaa potilaan asuinjäsenvaltioon sijoittautunut terveydenhuollon tarjoaja (hammaslääkäri)?
3.1) Onko potilaiden liikkuvuutta koskevan direktiivin 2011/24/EU 2 artiklan n alakohtaa, luettuna yhdessä 3 artiklan d alakohdan ja 4 artiklan a alakohdan ja ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY1 (jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi) 5 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että Saksaan sijoittautuneen hammasklinikan on tarjotessaan Itävallassa terveydenhuoltoa, kun kyseessä on etälääketiede, noudatettava siellä sovellettavia kansallisia ammatillisia, lakisääteisiä tai hallinnollisia ammatillisia sääntöjä (erityisesti hammaslääkäreistä annetun Itävallan lain (Zahnärztegesetz, jäljempänä ZÄG) 24, 26 ja 31 §:ää2 )?
3.2) Onko ammattipätevyysdirektiivin 2005/36/EY 5 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että terveydenhuollon tarjoaja siirtyy toisen jäsenvaltion alueelle, jos se tarjoaa lääketieteellisiä palveluja yksinomaan tieto- ja viestintätekniikan tuella? Jos tähän vastataan kieltävästi, onko kyseessä toisen jäsenvaltion alueelle siirtyminen, jos terveydenhuollon tarjoaja teettää fyysisiä tutkimuksia tai hoitoja potilaan asuinjäsenvaltiossa sen puolesta toimivilla tahoilla?
4) Onko SEUT 56 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa taattu palvelujen tarjoamisen vapaus esteenä ZÄG:lle, jonka 24 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään ensisijaisesti hammaslääkärin ammatin harjoittamisesta suoraan ja henkilökohtaisesti ja jossa palvelujen tarjoamisen vapaudesta säädetään ainoastaan kyseisen lain 31 §:n yhteydessä ”tilapäisesti” ja ”ETA-kansalaisten” osalta, nyt tarkasteltavana olevan kaltaisissa tilanteissa, joissa ulkomainen hammaslääkäri tarjoaa – lähtökohtaisesti pysyvästi – yhtenäisen hoitosopimuksen perusteella palveluja osittain tieto- ja viestintätekniikan tuella ulkomailta käsin (palvelujen liikkuminen rajan yli) ja osittain kotimaassa käyttämällä apuna itävaltalaista hammaslääkäriä, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia?
____________
1 Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9.3.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU (EUVL 2011, L 88, s. 45).
1 Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL 2000, L 178, s. 1).
1 Ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY (EUVL 2005, L 255, s. 22).
1 Hammaslääkäreistä annettu Itävallan laki (Österreichisches Zahnärztegesetz).