Asia T-17/02

Fred Olsen, SA

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Valtiontuet – Meriliikenne – Voimassa olevat tuet – Uudet tuet – Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Julkaiseminen tai tiedoksiantaminen – Päivän, jona säädöksestä saadaan tieto, toissijaisuus – Jäsenvaltiolle osoitettu komission päätös, jossa valtiontuki katsotaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä – Julkaisemisen käsite

(EY 230 artiklan viides kohta; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 26 artiklan 1 kohta)

2.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Asiayhteyden huomioon ottaminen

(EY 253 artikla)

3.      Liikenne – Meriliikenne – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Meriliikenteen kabotaasi – Kabotaasi Kanarian saaristossa – Asetuksen N:o 3577/92 soveltamista koskeva ajallinen poikkeus – Vaikutus komission toimivallalle ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä Kanarian saarten välisten laivayhteyksien tarjoamista koskevan järjestelmän osalta

(EY 88 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 3577/92 6 artiklan 2 kohta)

4.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Tehtävä, joka edellyttää julkisen vallan toteuttamaa toimea – Julkista palvelua koskeva konsessiosopimus – Yksipuolisella luopumisella palvelun tarjoamisesta ei ole merkitystä

(EY 86 artiklan 2 kohta)

5.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen määritteleminen – Jäsenvaltioiden harkintavalta – Komission valvonnan rajaaminen ilmeisiin virheisiin

(EY 86 artiklan 2 kohta; yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa annetun komission tiedonannon 22 kohta)

6.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Tällaisen tehtävän antamiseksi yritykselle ei ole tarpeen järjestää tarjouskilpailua

(EY 86 artiklan 2 kohta)

7.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun hoitamisesta aiheutuvien lisäkustannusten arviointi – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(EY 86 artiklan 2 kohta)

8.      Yhteisön oikeus – Periaatteet – Yhdenvertainen kohtelu – Syrjinnän käsite

1.      EY 230 artiklan viidennen kohdan sanamuodosta ilmenee, että päivä, jona säädöksestä saadaan tieto, on kanteen nostamista koskevan määräajan alkamispäivän perusteena toissijainen säädöksen julkaisemispäivään tai sen tiedoksiantamispäivään nähden. EY 230 artiklan viidennessä kohdassa määrättyä toissijaista, riidanalaisesta toimesta tiedonsaamisen kriteeriä ei näin ollen ole sovellettava, kun päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä, että komissio antaa kolmansille oikeuden tutustua sen Internet-sivulla olevaan päätöksen tekstiin kokonaisuudessaan, ja sitä, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan tiivistelmä, jonka perusteella ne, joita asia koskee, voivat yksilöidä kyseessä olevan päätöksen ja jolla näille ilmoitetaan tästä mahdollisuudesta tutustua päätökseen Internetin kautta, on pidettävä kyseisessä artiklassa tarkoitettuna julkaisemisena.

Tällaisesta julkaisemisesta on kyse [EY 88] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 659/1999 26 artiklan 1 kohdan perusteella Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistujen tiivistelmien osalta, jotka koskevat mainitun asetuksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdan perusteella tehtyjä valtiontukipäätöksiä ja joissa todetaan, että päätöksen teksti, ilman luottamuksellisia tietoja, on julkaistu todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä komission Internet-sivulla.

(ks. 73, 78 ja 80–82 kohta)

2.      EY 253 artiklassa edellytettyjen perustelujen on oltava kyseessä olevan toimenpiteen luonteen mukaisia, ja niistä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimenpiteen tehneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden. Perusteluvaatimusta on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimenpiteen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille päätös on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, koska tutkittaessa sitä, täyttävätkö päätöksen perustelut EY 253 artiklan vaatimukset, on otettava huomioon päätöksen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt.

(ks. 95 kohta)

3.      Palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) annetun asetuksen N:o 3577/92 6 artiklan 2 kohdan mukaan Kanarian saarten kabotaasiliikennettä ei tarvinnut vapauttaa ennen 1.1.1999. Komissio ei näin ollen ole voinut hyödyllisesti ehdottaa, että Espanjan viranomaiset muuttavat Kanarian saarten välisten laivayhteyksien tarjoamista koskevaa järjestelmää, josta on määrätty 20 vuodeksi vuodesta 1978 alkaen julkista palvelua koskevassa sopimuksessa, joka koskee kansallisen edun mukaisten meriliikenneyhteyksien hallinnointia ja liikennöintiä.

(ks. 175 kohta)

4.      Vaikka on totta, että jotta yrityksen voidaan katsoa tuottavan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja EY 86 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kyseisen palvelun hoitaminen on pitänyt antaa sen tehtäväksi julkisen vallan toimen perusteella, tämä tehtäväksi antaminen voidaan kuitenkin toteuttaa julkista palvelua koskevalla konsessiosopimuksella. Koska konsessio voidaan myöntää ainoastaan konsessionhaltijan suostumuksella, sitä, että yritys tuottaa yleisiin tarkoituksiin liittyvää taloudellista palvelua, ei voida kiistää sillä perusteella, että se on puuttunut siihen menettelyyn, jossa kyseinen tehtävä on uskottu sille. Sitä ei myöskään voida kiistää sillä perusteella, että yritys luopuu tarjoamasta osaa tästä palvelusta, koska yksipuolinen luopuminen palvelun tarjoamisesta sopii lähtökohtaisesti yhteen julkisen palvelun velvoitteiden asettamisen kanssa.

(ks. 186, 188 ja 189 kohta)

5.      Jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta kun ne määrittelevät sen, mitä ne pitävät yleisiin taloudellisin tarkoituksiin liittyvänä palveluna. Tämän johdosta komissio voi asettaa kyseenalaiseksi sen, miten jäsenvaltio on määritellyt kyseiset palvelut, ainoastaan silloin kun on kyse ilmeisestä virheestä.

(ks. 216 kohta)

6.      EY 86 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ja kyseistä määräystä koskevasta oikeuskäytännöstä ei seuraa, että yleishyödyllinen tehtävä voidaan antaa toimijalle ainoastaan tarjouspyyntömenettelyn järjestämisen jälkeen.

(ks. 239 kohta)

7.      Arvioitaessa monitahoisia taloudellisia tosiseikkoja komissiolla on EY 86 artiklan 2 kohdan soveltamisen yhteydessä laaja harkintavalta arvioitaessa yritykselle julkisen palvelun tarjoamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Tästä seuraa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on valvoessaan komission tekemää arviota ainoastaan tarkistettava tosiseikkojen aineellinen oikeellisuus ja se, ettei harkintavaltaa ole käytetty ilmeisen väärin.

(ks. 266 kohta)

8.      Syrjintänä on pidettävä etenkin sitä, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia kohdellaan eri tavalla, minkä vuoksi tietyt toimijat joutuvat epäedulliseen asemaan muihin verrattuna ilman, että tällainen erilainen kohtelu olisi perusteltua merkityksellisten objektiivisten erojen vuoksi.

(ks. 271 kohta)