Asia T-168/01
GlaxoSmithKline Services Unlimited
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Kilpailu – Lääkkeiden tukkumyynti – Rinnakkaiskauppa – Hintadifferointi – EY 81 artiklan 1 kohta – Sopimus – Kilpailun rajoittaminen – Tarkoitus – Merkitykselliset markkinat – Vaikutus – EY 81 artiklan 3 kohta – Teknisen kehityksen edistäminen – Tilanne, jossa kilpailua ei ole poistettu – Näyttö – Perustelut – Toissijaisuus
Tuomion tiivistelmä
1. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Tuomioistuinvalvonta
(EY 253 artikla)
2. Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Perustelujen puuttuminen tai puutteellisuus – Erottaminen perustelujen paikkansapitävyyden riitauttamisesta
(EY 230 ja EY 253 artikla)
3. Kumoamiskanne – EY 81 artiklan 1 kohdan nojalla tehty komission päätös – Taloudellisen tilanteen monitahoinen arviointi – Tuomioistuinvalvonta – Rajat
(EY 81 artiklan 1 kohta ja EY 230 artikla)
4. Kumoamiskanne – Kohde – EY 81 artiklan soveltamisesta tehty päätös – Hyväksyttävät todisteet
(EY 81 ja EY 230 artikla)
5. Kilpailu – Yhteisön oikeussäännöt – Aineellinen soveltamisala – Toiminta, johon on velvoitettu valtion toimenpitein – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen – Vapaalle kilpailulle avoimen alueen arviointi in concreto
(EY 81 artiklan 1 kohta)
6. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – Käsite – Vain kahdenvälisen tai monenvälisen menettelytavan sisällyttäminen käsitteeseen – Yhteinen tahto käyttäytyä markkinoilla tietyllä tavalla – Riittävä edellytys
(EY 81 artiklan 1 kohta)
7. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – Komission velvollisuus näyttää toteen kilpailusääntöjen rikkominen – Sopimuspuolena olevan yrityksen, joka aikoo vedota sopimuksesta vetäytymiseen, velvollisuus näyttää toteen vetäytyminen
(EY 81 artiklan 1 kohta)
8. Kilpailu – Yhteisön oikeussäännöt – Aineellinen soveltamisala – Kansallisesta sosiaaliturvajärjestelmästä korvattavien lääkkeiden ala – Kuuluminen soveltamisalaan riippumatta valtion puuttumisesta hintoihin
(EY 81 artiklan 1 kohta)
9. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Arviointiperusteet – Arviointi taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden perusteella – Kilpailunvastainen tarkoitus, joka tekee tarpeettomaksi näytön kilpailunvastaisista vaikutuksista
(EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohta ja EY 81 artiklan 1 kohta)
10. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Sopimukset, joilla pyritään rajoittamaan rinnakkaiskauppaa – Arviointiperusteet – Lopulliselle kuluttajalle aiheutuvien vaikutusten huomioon ottaminen – Olettama kilpailunvastaisesta tarkoituksesta – Rajat – Kansallisesta sosiaaliturvajärjestelmästä korvattavien lääkkeiden ala – Poissulkeminen
(EY 81 artiklan 1 kohta)
11. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Erilaisten ehtojen soveltaminen samankaltaisiin suorituksiin – Hintadifferointijärjestelmä – Arviointi – Jäsenvaltioiden erilaiset säännöstöt on otettava huomioon – Kansallisista sosiaaliturvajärjestelmistä korvattavien lääkkeiden tilanne
(EY 81 artiklan 1 kohdan d alakohta)
12. Yhteisön oikeus – Periaatteet – Toissijaisuusperiaate – Soveltaminen kilpailun alalla – Jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttamista koskeva edellytys
(EY 5 artiklan toinen kohta ja EY 81 artiklan 1 kohta)
13. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Kielto – Poikkeus – Edellytykset – Todistustaakka – Laajuus – Komission suorittama tutkinta
(EY 81 artiklan 3 kohta)
14. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Kielto – Poikkeus – Edellytykset – Taloudellisen tilanteen monitahoinen arviointi – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat
(EY 81 artiklan 3 kohta)
15. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Kielto – Poikkeus – Edellytykset – Tuotannon tai tuotteiden jakelun tehostaminen taikka teknisen tai taloudellisen kehityksen edistäminen – Huomattava objektiivinen hyöty, joka voi korvata sopimuksesta kilpailulle aiheutuvat haitat – Komission suorittama tutkinta
(EY 81 artiklan 3 kohta)
16. Kumoamiskanne – Kanne komission asetuksen N:o 17 nojalla tekemästä päätöksestä, joka koskee puuttumattomuustodistusta tai poikkeusta koskevaa hakemusta – Kumoamistuomio – Vaikutukset
(EY 233 artiklan ensimmäinen kohta; neuvoston asetukset N:o 17 ja N:o 1/2003)
1. EY 253 artiklassa määrätään muun muassa siitä, että komission päätökset on perusteltava.
Jotta komission päätös olisi oikeudellisesti riittävällä tavalla perusteltu, siitä on selkeästi ilmettävä päätöksen tehneen toimielimen päättely siten, että ne, joita päätös koskee, ymmärtävät sen perustan ja että tuomioistuin voi tarkistaa, onko päätös oikeutettu. Komission ei sitä vastoin tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja, koska tutkittaessa, ovatko perustelut EY 253 artiklan mukaisia, otetaan huomioon sekä kyseisen toimenpiteen sanamuoto että sen oikeudellinen ja tosiasiallinen asiayhteys.
Komission päätösten perustelujen tarpeellisuus ei siten merkitse sitä, että komissiolla olisi yleinen velvollisuus viitata päätöksissään johonkin tiettyyn tuomioistuimen tuomioon.
(ks. 49–51 kohta)
2. Komission päätöksen perustelujen olemassaolon ja laajuuden tutkiminen kuuluu olennaisten menettelymääräysten valvontaan ja siten tämän päätöksen muodollisen laillisuuden valvontaan. Se on erotettava perustelujen aineellisen paikkansapitävyyden tutkimisesta, koska viimeksi mainittu koskee riidanalaisen toimen aineellista lainmukaisuutta.
(ks. 54 kohta)
3. Kun yhteisöjen tuomioistuinten käsiteltävänä on EY 81 artiklan 1 kohdan soveltamisesta tehtyä komission päätöstä koskeva kumoamiskanne, se harjoittaa EY 230 artiklan mukaisesti tämän päätöksen laillisuusvalvontaa.
Tässä yhteydessä tuomioistuin tutkii kaikilta osin asian käsittelyn komissiossa, ellei tässä käsittelyssä ole pitänyt arvioida monitahoisia taloudellisia seikkoja, jolloin yhteisöjen tuomioistuimen on rajattava valvonta koskemaan ainoastaan sitä, onko asiassa käytetty väärin harkintavaltaa, onko menettelysääntöjä ja perusteluvelvollisuutta noudatettu, pitävätkö tosiseikat paikkansa sekä onko asiassa tehty ilmeistä arviointivirhettä.
(ks. 57 ja 145 kohta)
4. Kun yhteisöjen tuomioistuinten käsiteltävänä on EY 81 artiklan soveltamisesta tehtyä komission päätöstä koskeva kumoamiskanne, valvontaa harjoitetaan yksinomaan sellaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen osalta, jotka olivat olemassa riidanalaisen päätöksen tekopäivänä, tämän vaikuttamatta asianosaisille annettavaan mahdollisuuteen täydentää näitä seikkoja puolustautumisoikeuksia käyttäessään todisteilla, jotka ovat tätä päivämäärää myöhempiä mutta jotka on koottu nimenomaan tämän päätöksen riitauttamiseksi tai puolustamiseksi.
(ks. 58 ja 245 kohta)
5. EY 81 artiklan 1 kohta koskee ainoastaan yritysten omasta aloitteestaan toteuttamia kilpailunrajoituksia.
Kun kyseisen määräyksen sovellettavuuden ratkaisemiseksi on tarpeen arvioida ensin kansallisen lainsäädännön mahdollista vaikutusta, on tutkittava, jääkö yrityksille tämän lainsäädännön perusteella mahdollisuus kilpailuun, jonka ne saattaisivat itsenäisellä toiminnallaan estää tai jota ne saattaisivat näin rajoittaa tai vääristää.
Jos tämän arvioinnin perusteella ilmenee, että riidanalaisessa lainsäädännössä edellytetään yritysten menettelevän kilpailunvastaisesti tai että sillä on poistettu kokonaan niiltä mahdollisuus kilpailunvastaiseen menettelyyn, EY 81 artiklan 1 kohtaa ei voida soveltaa.
Jos on sitä vastoin ilmeistä, että tämän lainsäädännön perusteella yrityksille jää edelleen mahdollisuus kilpailuun, jonka ne saattaisivat itsenäisellä toiminnallaan estää tai jota ne näin saattaisivat rajoittaa tai vääristää, EY 81 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa.
Yhteisöjen tuomioistuimet ovat soveltaneet suppeasti sitä mahdollisuutta, että tämän määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle suljettaisiin tietynlainen menettely sen vuoksi, että kansallinen lainsäädäntö edellyttää tätä.
(ks. 66–70 kohta)
6. EY 81 artiklan 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan kahdenvälisiin tai monenvälisiin yritysten menettelytapoihin, jotka voivat olla sopimuksia, yhdenmukaistettuja menettelytapoja tai yritysten yhteenliittymien päätöksiä.
Sopimuksen olemassaolon edellytykseksi riittää se, että vähintään kaksi yritystä on ilmaissut yhteisen tahtonsa toimia markkinoilla määrätyllä tavalla.
Vaikka on siis välttämätöntä, että päätöksissä, joissa komissio soveltaa EY 81 artiklan 1 kohtaa, osoitetaan yritysten yhteinen tahto toimia markkinoilla tietyllä tavalla, ei sitä vastoin edellytetä, että niissä osoitettaisiin yhteinen tahto tavoitella kilpailunvastaista päämäärää.
(ks. 75–77 kohta)
7. Komission on näytettävä toteamansa rikkomiset toteen, ja sen on tässä tarkoituksessa esitettävä kilpailusääntöjen soveltamista koskevissa päätöksissään täsmällisiä ja yhtäpitäviä todisteita, jotka osoittavat vakuuttavasti sen, että tämän rikkomisen perustana olevat tosiseikat ovat olemassa.
Nämä todisteet voivat olla suoria todisteita, jotka voivat olla esimerkiksi kirjallisessa muodossa, tai niiden puuttuessa epäsuoria todisteita, jotka ilmenevät esimerkiksi toimintana.
Silloin kun komissio on esittänyt näytön sopimuksen olemassaolosta, siihen osallistuneen yrityksen, joka kiistää syyllistyneensä rikkomiseen, on esitettävä näyttö, joka osoittaa selvän ja muiden sopimukseen osallistuneiden yritysten tietoon saatetun tahdon vetäytyä tästä sopimuksesta.
(ks. 82, 83 ja 86 kohta)
8. Kansallisesta sosiaaliturvajärjestelmästä korvattavien lääkkeiden alalle on edelleen useissa jäsenvaltioissa ominaista se, että on erityisesti hintojen osalta olemassa sääntely, joka menee pidemmälle kuin pelkkä taloudellisen toiminnan sääntely. Näiden erilaisten kansallisten säännösten olemassaolo on omiaan vääristämään kilpailua. Sillä pyritään lisäksi tietyssä määrin eristämään kansalliset markkinat tältä osin.
Kuitenkin ainoastaan silloin, kun alalla, jolla sopimus tehdään, sovelletaan lainsäädäntöä, jossa suljetaan pois mahdollisuus kilpailuun, joka olisi tällä sopimuksella estettävissä, vääristettävissä tai rajoitettavissa, EY 81 artiklan 1 kohtaa ei voida soveltaa.
Kysymyksessä olevalla alalla lääkevalmistajien välillä on kilpailua, joka koskee lähinnä muita muuttujia kuin hintaa, erityisesti innovaatioita.
Lisäksi valmistajan ja sen jälleenmyyjien tai rinnakkaismyyjien ja kansallisten jälleenmyyjien välillä on kilpailua, jossa hyödynnetään nimenomaan merkittäviä hintaeroja, joita kyseiset valtion säännökset lisäävät, ja silloin kun lääkkeitä suojataan patentilla, jolla annetaan sen haltijalle väliaikainen monopoli, tämä on tämän patentin voimassaolon päättymiseen saakka ainoa niiden osalta mahdollinen hintakilpailun muoto.
(ks. 104–107 kohta)
9. EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan ja EY 81 artiklan mukaisella kilpailulla tarkoitetaan tehokasta kilpailua eli sellaista määrää kilpailua, joka on välttämätön perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen intensiteetti voi vaihdella asianomaisen tuotteen luonteen ja merkityksellisten markkinoiden rakenteen mukaan. Lisäksi sen osatekijöiden merkitys voi olla erilainen, sillä hintakilpailu ei ole ainoa tehokkaan kilpailun muoto eikä se ole sellainen kilpailun muoto, jota täytyisi kaikissa olosuhteissa pitää ehdottoman ensisijaisena.
Näin ollen EY 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kilpailunrajoitusta luonnehdittaessa on otettava huomioon todellinen tilanne ja siten oikeudellinen ja taloudellinen asiayhteys, jossa rajoittavana pidettävää sopimusta sovelletaan. Tällainen velvollisuus koskee sekä sen tarkoituksen että vaikutusten arvioimista.
Esimerkiksi silloin, kun sopimuslausekkeiden tutkiminen niiden oikeudellisessa ja taloudellisessa asiayhteydessä osoittaa jo sellaisenaan kilpailun muuttuneen, voidaan olettaa, että tämän sopimuksen tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua, joten sen vaikutuksia ei ole tarpeen tutkia.
Mikäli näin ei sitä vastoin ole, on välttämätöntä tutkia tämän sopimuksen vaikutukset ja osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla, että sillä tosiasiallisesti tai mahdollisesti estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.
(ks. 109–112 kohta)
10. Jos sopimuksella pyritään viime kädessä kieltämään rinnakkaiskauppa, sen tarkoituksena on lähtökohtaisesti katsottava olevan kilpailun estäminen, kun taas sopimuksella on lähtökohtaisesti kilpailua rajoittava tarkoitus, jos sillä selvästi pyritään käsittelemään rinnakkaiskauppaa epäedullisemmin.
Pelkästään se, että sopimuksella pyritään rajoittamaan rinnakkaiskauppaa, ei kuitenkaan riitä sen päätelmän tekemiseksi, että EY 81 artiklan 1 kohtaa on rikottu. Tämän määräyksen tavoitteena on välttää se, että yritykset vähentävät kyseisten tuotteiden kuluttajien hyvinvointia rajoittamalla keskinäistä kilpailuaan tai kilpailua kolmansien osapuolten kanssa.
Näin ollen EY 81 artiklan 1 kohdan sovellettavuus ei voi riippua yksinomaan siitä, että sopimuksella pyritään rajoittamaan rinnakkaiskauppaa tai jakamaan yhteismarkkinat erillisiin osiin, sillä näiden seikkojen perusteella voidaan päätellä, että sopimus vaikuttaa kauppaan, mutta lisäksi edellytetään tarkastelua, jolla pyritään määrittämään, onko sopimuksen tarkoituksena tai vaikutuksena kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen kuluttajan vahingoksi. Tätä tarkastelua, joka voidaan tehdä suppeammassa muodossa, mikäli sopimuslausekkeista itsestään ilmenee kilpailun muutos, on sitä vastoin täydennettävä tapaukseen liittyvien olosuhteiden edellyttämällä tavalla, mikäli näin ei ole.
Vaikka on selvää, että rinnakkaiskauppa saa tiettyä suojaa, se ei siis saa sitä sellaisenaan vaan siltä osin kuin sillä edistetään yhtäältä kaupan kehitystä ja toisaalta kilpailun vahvistumista, eli jälkimmäisen seikan osalta siltä osin kuin kuluttajat saavat tehokkaan kilpailun ansiosta tavarahankintoihin tai hintoihin liittyviä etuja. Ne seurannaisvaikutukset, joita tällä rinnakkaiskaupan rajoituksella on tai voi olla johonkin kilpailumuuttujaan, kuten tuotteen toimitusmäärään tai myyntihintaan, osoittavat puolestaan tällaisen kilpailunrajoituksen olemassaolon.
Vaikka siis on selvää, että sopimuksella, jolla pyritään rajoittamaan rinnakkaiskauppaa, on lähtökohtaisesti katsottava olevan tarkoituksena rajoittaa kilpailua, näin on sikäli kuin voidaan olettaa, että sopimuksella evätään kuluttajilta nämä edut.
Ei voida olettaa, että sopimusten, joilla pyritään asettamaan esteitä lääkkeiden rinnakkaistuonnille, vaikutuksena on, että kuluttajalta evätään tällaiseen tuontiin liittyvät edut. Hintoja, joilla lääkkeitä myydään vähittäiskaupassa, valvovat jäsenvaltiot, jotka vahvistavat ne suoraan tai välillisesti asianmukaisena pitämälleen tasolle, ja ne asettuvat rakenteellisesti eri tasoille eri jäsenvaltioissa, joten ei voida olettaa, että rinnakkaiskauppa vaikuttaa sellaisten lääkkeiden vähittäismyyntihintoihin, jotka korvataan kansallisista sairausvakuutusjärjestelmistä, ja antaa lopullisille kuluttajille huomattavan edun, joka vastaa etua, jonka he saisivat, mikäli nämä hinnat määräytyisivät vapaasti tarjonnan ja kysynnän perusteella.
(ks. 115–122, 133, 134 ja 140 kohta)
11. Vaikka on selvää, että kun kysymys on tietystä tuotteesta, kuten käsiteltävänä olevassa asiassa lääkkeistä, jotka korvataan kansallisen sairausvakuutusjärjestelmän perusteella, jokainen jäsenvaltio muodostaa erilliset markkinat muun muassa niiden erojen vuoksi, joita on kyseisten lääkkeiden hintoja ja korvattavuutta koskevissa säännöksissä, ei se, että käytetään eri hintoja sen jäsenvaltion mukaan, jossa lääkkeet on tarkoitettu jälleenmyytäviksi ja korvattaviksi, riitä muodostamaan EY 81 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua syrjintää.
(ks. 178 ja 179 kohta)
12. EY 81 artiklan 1 kohdan yhteydessä toissijaisuusperiaate konkretisoituu siten, että siinä rajoitetaan kyseisessä kohdassa määrätty kielto koskemaan ainoastaan sellaisia yritysten välisiä sopimuksia, yritysten yhteenliittymän päätöksiä ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Silloin kun objektiivisten oikeudellisten seikkojen tai tosiseikkojen kokonaisuuden perusteella on nähtävissä riittävällä todennäköisyydellä, että tällainen yritysten käyttäytyminen voi tosiasiallisesti tai mahdollisesti vaikuttaa välillisesti tai välittömästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on katsottava, että se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, joten on asianmukaista, että yhteisö puuttuu asiaan sen toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi.
Kun tämä toiminta toteutuu komission päätöksen muodossa, päätös on siten toissijaisuusperiaatteen mukainen, kun siinä osoitetaan oikeudellisesti riittävällä tavalla, että yritysten välinen sopimus, yritysten yhteenliittymän päätös tai yhdenmukaistettu menettelytapa, jonka laillisuutta se tutkii, on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
(ks. 201 ja 202 kohta)
13. Mille tahansa sopimukselle, jolla rajoitetaan kilpailua joko sen vaikutusten tai tarkoituksen vuoksi, voidaan lähtökohtaisesti myöntää poikkeus EY 81 artiklan 3 kohdan nojalla.
Tämän määräyksen soveltamiselle on asetettu tiettyjä edellytyksiä, joiden täyttyminen on sekä välttämätöntä että riittävää. Ensinnäkin edellytetään, että asianomainen sopimus osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä, toiseksi, että se jättää kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä, kolmanneksi, että sillä ei aseteta asianomaisille yrityksille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä, ja neljänneksi, että sillä ei anneta näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.
Näin ollen taloudellisen toimijan, joka vetoaa EY 81 artiklan 3 kohtaan, on osoitettava vakuuttavien perustelujen ja todisteiden avulla, että nämä edellytykset täyttyvät.
Komission on puolestaan tutkittava riittävällä tavalla näitä perusteluja ja todisteita eli selvitettävä, osoittavatko ne, että EY 81 artiklan 3 kohdan soveltamisedellytykset täyttyvät. Tietyissä tapauksissa nämä perustelut ja todisteet voivat olla sellaisia, että ne edellyttävät komissiolta selityksiä tai näkemyksensä oikeuttamista, ja mikäli komissio ei toimi näin, voidaan päätellä, että todistustaakka, joka on EY 81 artiklan 3 kohtaan vetoavalla henkilöllä, on täytetty. Komission on tällaisessa tapauksessa osoitettava vääriksi nämä perustelut ja todisteet.
(ks. 233–236 kohta)
14. Kun EY 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tehdyn päätöksen kumoamista koskevaa vaatimusta käsittelevä tuomioistuin tutkii monitahoisia taloudellisia arviointeja, sen valvonta rajataan asiakysymysten osalta koskemaan ainoastaan sitä, että tosiseikat pitävät paikkansa, ettei asiassa ole tehty ilmeistä arviointivirhettä ja että niistä tehdyt oikeudelliset luonnehdinnat ovat paikkansapitäviä.
Sen tehtävänä on paitsi tutkia esitettyjen todisteiden aineellinen paikkansapitävyys, luotettavuus ja johdonmukaisuus, myös tarkistaa, muodostavatko nämä todisteet merkityksellisten seikkojen kokonaisuuden, joka on otettava huomioon monitahoisen tilanteen arvioinnissa, ja voivatko kyseiset todisteet tukea päätelmiä, jotka niistä on tehty.
Sen tehtävänä ei sen sijaan ole korvata omalla arvioinnillaan sellaisen päätöksen tekijän taloudellista arviointia, jonka laillisuutta sen on määrä valvoa.
Komissiolla on erityisesti harkintavaltaa, jota koskeva tuomioistuimen harjoittama valvonta on rajallista, sellaisen toimen osalta, jossa sen jälkeen kun on selvitetty, että jokin niistä perusteista täyttyy, joiden perusteella poikkeus on EY 81 artiklan 3 kohdan nojalla mahdollinen, on verrattava keskenään etuja, jotka ovat odotettavissa sopimuksen täytäntöönpanosta, ja haittoja, joita siitä seuraa lopulliselle kuluttajalle niiden vaikutusten vuoksi, joita sillä on kilpailuun, ja tämä vertailu merkitsee tasapainottamista yleisen edun kannalta yhteisön tasolla.
(ks. 241–244 kohta)
15. Jotta sopimukselle voitaisiin myöntää poikkeus EY 81 artiklan 3 kohdan nojalla, sen on osaltaan tehostettava tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistettävä teknistä tai taloudellista kehitystä. Tällä edistämisellä ei tarkoiteta niitä kaikkia etuja, joita tähän sopimukseen osallistuvat yritykset saavat toiminnastaan, vaan sellaista huomattavaa objektiivista hyötyä, joka voi korvata sopimuksesta kilpailulle aiheutuvat haitat.
Komission tehtävänä on siis ensinnä tutkia, osoittavatko sille esitetyt tosiseikkoja koskevat perustelut ja todisteet vakuuttavalla tavalla, että kyseisen sopimuksen pitäisi mahdollistaa huomattavan objektiivisen hyödyn saaminen, kun on selvää, että hyödyt voivat ilmetä paitsi merkityksellisillä markkinoilla, myös muilla markkinoilla ja että ei edellytetä, että ne seuraavat suoraan sopimuksesta.
Tämä toimenpide saattaa edellyttää tulevaisuuteen kohdistuvaa tarkastelua, missä tapauksessa on tutkittava, vaikuttaako esitettyjen tosiseikkoja koskevien perustelujen ja todisteiden perusteella todennäköisemmältä, että kyseisen sopimuksen pitäisi mahdollistaa huomattavan objektiivisen hyödyn saaminen vai että näin ei ole.
Tarvittaessa komission tehtävänä on toiseksi arvioida, onko tämä huomattava objektiivinen hyöty omiaan korvaamaan haitat, joita kilpailulle on EY 81 artiklan 1 kohdan perusteella tehdyn tutkimuksen yhteydessä todettu aiheutuvan.
Kun komission on ratkaistava, täyttyvätkö EY 81 artiklan 3 kohdan soveltamisedellytykset lääkealalle ominaisessa oikeudellisessa ja taloudellisessa asiayhteydessä, jossa kilpailua vääristävät kansalliset säännökset, sen on tutkittava erityisen tarkasti perustelut ja todisteet, joita esittää tähän määräykseen vetoava taloudellinen toimija.
(ks. 247–250, 276, 280, 298 ja 301 kohta)
16. EY 233 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan komission on toteutettava sellaisen päätöksen kumoamista koskevan tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, joka koskee asetuksen N:o 17 nojalla tehtyä poikkeuslupahakemusta.
Vaikka asetuksessa N:o 17 säädetty ilmoitusmenettely ei olekaan enää voimassa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 1/2003 soveltamisalalla, komission tehtävänä on antaa ratkaisu poikkeuslupahakemuksesta siten, että se tarkastelee asiaa hakemuksen esittämispäivän kannalta siltä osin kuin asia on edelleen vireillä komissiossa.
(ks. 319 ja 320 kohta)