Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Ustavno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 28.1.2021 – Banka Slovenije v. Državni zbor Republike Slovenije

(asia C-45/21)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Ustavno sodišče Republike Slovenije

Pääasian asianosaiset

Perustuslainmukaisuuden valvontaa koskevan menettelyn kantaja: Banka Slovenije

Menettelyn vastapuoli: Državni zbor Republike Slovenije

Ennakkoratkaisukysymykset

a)    Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artiklaa ja pöytäkirjan N:o 4 21 artiklaa tulkittava siten, että niissä kielletään se, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä olevalla kansallisella keskuspankilla on korvausvastuu, joka sen on täytettävä omista varoistaan, sellaisten poistettujen rahoitusvälineiden entisiin haltijoihin nähden, jotka se voi poistaa käyttäen sille laissa annettua täyttä harkintavaltaa toteuttaa yleisen edun mukaisia poikkeuksellisia toimenpiteitä rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvien uhkien ehkäisemiseksi, silloin, jos rahoitusvälineiden poistamisessa ei ole noudatettu periaatetta, jonka mukaan minkään rahoitusvälineen haltijan ei pidä poikkeuksellisen toimenpiteen vuoksi joutua huonompaan tilanteeseen kuin se, jossa se olisi ollut, mikäli kyseistä toimenpidettä ei olisi toteutettu, kun jälkimmäisessä tapauksessa kansallisella keskuspankilla olisi korvausvastuu: 1) vahingosta, joka olisi ollut mahdollista ennakoida sellaisten tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella, jotka vallitsivat keskuspankin päätöksen tekohetkellä ja joista pankin olisi pitänyt tietää tai sen olisi pitänyt olla tietoinen, ja 2) vahingosta, joka olisi aiheutunut sellaisten henkilöiden toiminnasta, jotka ovat toimineet keskuspankin tätä toimivaltaa käyttäessään ja keskuspankin valtuuttamina mutta jotka eivät kyseisessä tilanteessa ole toimineet asiantuntijan tarkkuudella, kun otetaan huomioon ne tosiseikat ja olosuhteet, joista he olivat tienneet tai joista heidän olisi pitänyt tietää valtuutuksiensa mukaisesti.

b)    Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artiklaa ja pöytäkirjan N:o 4 21 artiklaa tulkittava siten, että niissä kielletään se, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä oleva kansallinen keskuspankki maksaa omilla varoillaan erityisiä rahallisia korvauksia rahoitusvälineiden poistamisesta osalle sellaisten (omaisuusperusteen mukaisesti) poistettujen rahoitusvälineiden entisistä haltijoista, joiden poistamisesta kyseinen pankki on päättänyt käyttäen sille laissa annettua täyttä harkintavaltaa toteuttaa yleisen edun mukaisia poikkeuksellisia toimenpiteitä rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvien uhkien ehkäisemiseksi, silloin, kun korvauksen saamisen perusteeksi riittää ainoastaan rahoitusvälineen poistaminen ilman, että otetaan huomioon kysymystä siitä, onko noudatettu periaatetta, jonka mukaan minkään rahoitusvälineen haltijan ei pidä poikkeuksellisen toimenpiteen vuoksi joutua huonompaan tilanteeseen kuin se, jossa se olisi ollut, mikäli kyseistä toimenpidettä ei olisi toteutettu?

c)    Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 130 artiklaa ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 4 7 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että kansallinen keskuspankki velvoitetaan maksamaan lainmukaisen toimivaltansa käytöstä aiheutuneesta vahingosta vahingonkorvausta, joka voi haitata pankin kykyä hoitaa tehtäviään tehokkaasti? Voidaanko katsoa, että sen määrittämiseksi, onko kansallisen keskuspankin taloudellista riippumattomuutta koskevaa periaatetta on loukattu, merkityksellisiä ovat ne lailliset edellytykset, joiden täyttyessä kyseinen vastuu on syntynyt?

d)    Onko direktiivin 2013/36/EU1 53‒62 artiklaa tai direktiivin 2006/48/EY2 44‒52 artiklaa, joissa suojataan pankkien vakavaraisuusvalvonnan yhteydessä saatujen tai ilmenneiden luottamuksellisten tietojen luottamuksellisuutta, tulkittava siten, että näillä kahdella direktiivillä suojataan myös sellaisten tietojen luottamuksellisuutta, jotka on saatu tai jotka ovat ilmenneet sellaisten toimenpiteiden yhteydessä, jotka oli toteutettu pankkien pelastamiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi tilanteessa, jossa pankkien vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen kohdistuvaa riskiä ei voitu poistaa vakavaraisuusvalvontatoimenpiteillä, ja katsotaanko kyseiset toimenpiteet luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4.4.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY3 mukaisiksi tervehdyttämistoimenpiteiksi?

e)    Jos kysymykseen d vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2013/36/EU 53‒62 artiklaa ja direktiivin 2006/48/EY 44‒52 artiklaa, joissa suojataan pankkien vakavaraisuusvalvonnan yhteydessä saatujen tai ilmenneiden luottamuksellisten tietojen luottamuksellisuutta, tulkittava siten, että kyseisen suojelun kannalta on pidettävä merkityksellisenä myöhemmin annettua direktiiviä 2013/36/EU myös silloin, kun luottamukselliset tiedot on saatu tai ne ovat ilmenneet direktiivin 2006/48/EY soveltamisaikana mutta ne on luovutettu vasta direktiivin 2013/36/EU soveltamisaikana?

f)    Jos kysymykseen d vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2013/36/EU 53 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa (ja direktiivin 2006/48/EY 44 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa riippuen edelliseen kysymykseen annetusta vastauksesta) tulkittava siten, että salassapitovelvollisuuden piiriin eivät enää kuulu luottamukselliset tiedot, jotka kansallisella keskuspankilla on hallussaan valvontaelimenä ja joista on tullut myöhemmin julkisia tietoja, eli tiedot, jotka voisivat kuulua salassapitovelvollisuuden piiriin mutta jotka ovat vähintään viisi vuotta vanhoja ja jotka katsotaan siten lähtökohtaisesti historiallisiksi tiedoiksi, jotka ovat menettäneet luottamuksellisen luonteensa? Kun on kyse vähintään viisi vuotta vanhoista historiallisista tiedoista, riippuuko luottamuksellisuuden säilyttäminen siitä, voidaanko luottamuksellisuutta perustella muilla syillä kuin valvottujen pankkien tai muiden yritysten taloudellisilla tilanteilla?

g)    Jos kysymykseen d vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2013/36/EU 53 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa (ja direktiivin 2006/48/EY 44 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa riippuen kohtaan e annetusta vastauksesta) tulkittava siten, että että sen perusteella sellaiset luottamukselliset asiakirjat, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, jotka yrittäneet pelastaa luottolaitosta ja jotka ovat oikeudellisesti merkityksellisiä vakavaraisuusvalvonnasta vastaavaa toimivaltaista elintä vastaan vireille pannussa oikeudenkäynnissä annettavan ratkaisun kannalta, voidaan luovuttaa automaattisesti ennen oikeudenkäynnin alkamista kaikille asianosaisille ja heidän asiamiehilleen ilman, että on käytävä erityinen menettely, jossa päätetään, onko kunkin yksittäisen asiakirjan luovuttaminen kullekin yksittäiselle asianosaiselle lainmukaista, ja ilman kuhunkin luovutukseen liittyvien etujen tapauskohtaista arviointia eli myös silloin, kun kyse on sellaisten luottolaitosten tiedoista, joita ei ole asetettu konkurssi- tai pakkoselvitysmenettelyyn mutta jotka ovat saaneet valtiontukea menettelyssä, jossa osakkeenomistajien ja luottolaitosten huonompisijaisten velkojien rahoitusvälineitä on poistettu.

h)    Jos kysymykseen d vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2013/36/EU 53 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa (ja direktiivin 2006/48/EY 44 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa riippuen kohtaan e annetusta vastauksesta) tulkittava siten, että siinä sallitaan kaikkien sellaisten luottamuksellisten asiakirjojen tai yhteenvetojen julkaiseminen internetissä, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, jotka ovat yrittäneet pelastaa luottolaitosta ja jotka ovat oikeudellisesti merkityksellisiä vakavaraisuusvalvonnasta vastaavaa toimivaltaista elintä vastaan vireille pannussa oikeudenkäynnissä annettavan ratkaisun kannalta, silloin, kun kyse on sellaisten luottolaitosten tiedoista, joita ei ole asetettu konkurssi- tai pakkoselvitysmenettelyyn mutta jotka ovat saaneet valtiontukea menettelyssä, jossa osakkeenomistajien ja luottolaitosten huonompisijaisten velkojien rahoitusvälineitä on poistettu, niin, että määrätään luottamuksellisten tietojen salassapitämisestä silloin, kun tietoja julkaistaan internetissä?

____________

1 Oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (EUVL 2013, L 176, s. 338).

2 Luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14.6.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY (EUVL 2006, L 177, s. 1).

3 EYVL 2001, L 125, s. 15.