Language of document :

Valitus, jonka Aeris Invest Sàrl on tehnyt 9.8.2022 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) asiassa T-628/17, Aeris Invest v. komissio ja SRB, 1.6.2022 antamasta tuomiosta

(asia C-535/22 P)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Aeris Invest Sàrl (edustajat: asianajajat R. Vallina Hoset, E. Galán Burgos ja M. Varela Suárez))

Muut osapuolet: Euroopan komissio, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB), Espanjan kuningaskunta, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Banco Santander, S.A.

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

(i) ensisijaisesti kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen laajennetun kolmannen jaoston 1.6.2022 antaman tuomion Aeris Invest v. komissio ja SRB (T-628/17, EU:T:2022:315), ja tämän seurauksena

– kumoaa Banco Popular Español, S.A:ta koskevasta kriisinratkaisumääräyksestä 7.6.2017 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen SRB/EES/2017/08

– kumoaa Banco Popular Español, S.A:ta koskevan kriisinratkaisumääräyksen hyväksymisestä 7.6.2017 tehdyn komission päätöksen (EU) 2017/1246

– toteaa SEUT 277 artiklan mukaisesti, että asetuksen 806/20141 15 ja 22 artiklaa ei voida soveltaa

(ii) velvoittaa Euroopan komission ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

(iii) toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiselle tuomioistuimelle ja toteaa, että oikeudenkäyntikuluista annetaan ratkaisu myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksenalaisen tuomion kumoamista koskevan vaatimuksensa tueksi kahdeksaan valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklaa ja Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (jäljempänä SEUT) 296 artiklaa siltä osin kuin siinä todetaan, että kriisinratkaisupäätöksen perustelut ovat riittävät eivätkä ne ole ristiriitaiset.

Toinen valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan perusoikeuskirjan 47 artiklaa, koska siinä (i) todetaan, että kantaja on kolmas osapuoli, (ii) oikeutetaan kriisinratkaisupäätöksen 1 ja 2 kohdan luottamuksellisuus, (iii) todetaan, että perustelut voidaan paljastaa kriisinratkaisupäätöksen tultua riitautetuksi, ja (iv) todetaan, että kriisinratkaisupäätöksen koko teksti ei ole merkityksellinen riidan ratkaisemiseksi.

Kolmas valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan asetuksen 806/2014 (jäljempänä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus) 18 artiklaa, huolellisuusvelvoitetta ja SEUT 296 artiklaa, koska huomioon ei otettu merkityksellisiä seikkoja, ja oli olemasa vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Neljäs valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa tehdään oikeudellinen virhe, kun sinä sovelletaan kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 14 ja 20 artiklaa, huolellisuusvelvoitetta ja SEUT 296 artiklaa, koska (i) kilpailu- ja avoimuusperiaatteet velvoittavat maksimoimaan myyntihinnan, (ii) menettely ei täytä asetettuja vaatimuksia, ja (iii) joka tapauksessa yleisellä edulla ei voida oikeuttaa kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 14 artiklan rikkomista.

Viides valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan huolenpitovelvoitetta, perusoikeuskirjan 17 artiklaa, kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 14 artiklaa ja puolustautumisoikeuksia, koska (i) valittaja ei voinut varmentua siitä, täyttyivätkö kriisinratkaisun tavoitteet, koska tavoitteet olivat luottamuksellisia, (ii) yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ei valmistellut asiaa asianmukaisesti, ja (iii) kriisinratkaisu oli suhteeton, koska kyseinen elin oli maksukykyinen.

Kuudes valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan perusoikeuskirjan 47 artiklaa, perusoikeuskirjan 6 artiklaa ja kontradiktorista periaatetta, siltä osin kuin (i) unionin yleisen tuomioistuimen 12.5.2021 pyytämiä asiakirjoja ei luovutettu valittajalle, (ii) siltä evättiin puolustautumisoikeuden käytön edellyttämä todistusaineisto, eikä (iii) valittaja voinut saada tietoonsa asiakirjoja, joihin vastapuolten väitteet perustuvat eikä keskustella niistä.

Seitsemäs valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisella tuomiolla loukataan omistusoikeutta, siltä osin kuin siinä hylätään valittajan lainvastaisuusväite, koska (i) kyseessä on puuttuminen omistusoikeuteen, (ii) maksukykyisen pankin pääoman alaskirjaus on vastoin välttämättömyyden vaatimusta ja mielivaltaisuuden kieltoa, (iii) maksukykyisen pankin velan ja pääoman alaskirjaus on suhteetonta, eikä (iv) kyseessä ole riittävä hyvitys.

Kahdeksas valitusperuste perustuu siihen, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan perusoikeuskirjan 17 ja 52 artiklaa sekä SEU 5 artiklan 4 kohtaa, koska (i) puututtaessa omistusoikeuteen ei ole arvioitu, mitä menettelyä noudatettiin tai oliko toimenpide mielivaltainen, eikä (ii) kyseessä ole riittävä hyvitys.

____________

1 Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).